Kasvaako lihansyöjille isommat lihakset? Miten kasvissyöjä voi tehostaa lihaskasvuaan?

Joulukinkun syönti lähestyy niillä, jotka sitä harrastavat. Tässä artikkelissa kerrotaan lihansyönnin mahdollisista hyödyistä, mutta myös haitoista. Näkökulmana on lähinnä lihaskasvu ja hieman myös terveys. Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Pauli Ohukaisen kanssa, joka on ekspertti erityisesti sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvissä seikoissa, joihin mm. lihaan liittyvissä keskusteluissa usein törmää. Tavoitteenamme on olla puolueettomia ja emme missään nimessä halua vetää hernettä tai härkäpapua kasvissyöjien nenään. Sen sijaan me kerrommekin lopussa lihaskasvua tavoitteleville kasvissyöjille/vegaaneille ravinnon rikastusvinkkejä.

Lihaskakkutalo

Joulun kunniaksi kuva lihaisasta piparkakkutalosta (= Lihakakkutalo?)

Paulin esittely. Pauli on Oulun yliopistossa sydäntauteihin liittyvää biokemian väitöskirjaa viimeistelevä erittäin pätevä ja innokas tutkija. Pauli on aikanaan ensimmäistä kertaa vakuuttanut Lihastohtorin Pakkotoisto.comissa asiantuntevista kommenteistaan. Olemme tämän jälkeen tavattu muutaman kerran, mm. Tuska-kansanmusiikkifestareilla. Pauli on ollut vierailevana kirjoittajana blogeissa aiemminkin, esim. täällä kolesterolikirjoituksessa. ja Paulin tuoreen ”Myytti kolesterolimyytistä” -artikkelin voi lukea täältä. Paulin asiantuntemusta nähdään tässä artikkelissa erityisesti terveyteen liittyvissä kappaleissa.

Tonttukyykky

Muistutus: laadukkaan proteiininsaanti on tärkeää lihasten kasvussa. Blogissa kerrottiin aiemmin, että lihakset eivät kasva pelkällä lähdevedellä ja pyhällä hengellä. Lihaskasvussa optimaalinen ja laadukas proteiininsaanti on tärkeässä roolissa. Viimeisimpänä proteiinipakanoiden suut kiinni laittoi uusin meta-analyysi, joka julkaistiin arvostetuimmassa ravitsemustieteen lehdessä (AJCN) (Cermak ym. 2012). Lihassa on paljon eli noin 20 % laadukasta proteiinia. Mutta kasvattaako lihan (lihasten) syönti lihaksia?

Lihansyönti ja lihaskasvu – tutkimusnäyttö

MeatMuscle

Lihansyöjillä lihakset saattavat kasvaa enemmän kuin niillä jotka eivät syö lihaa

Harvemmin törmää kokonaan eläinperäistä ravintoa välttäviin erityisen lihaksikkaisiin ihmisiin. Tämä ei tietenkään suoraan kerro sitä, että hidastaako esimerkiksi lihattomuus lihankasvua. Onko aihetta tutkittu? On muutamassa lyhyehkössä tutkimuksessa. Näistä lisää seuraavassa.

Liha ja lihaskasvututkimukset. On havaittu, että alempi eläinproteiinin (lihat, maitotuotteet ja kananmuna) saanti johtaa yleensä heikompaan proteiinien nettorakentumiseen (synteesi – hajotus) (Pannemans ym. 1998). Tämä todennäköisesti näkyisi pitkällä tähtäimellä vähentyneenä lihasmassana. Muutamissa tutkimuksissa on myös ihmetelty, kun lihasmassa ei kasvanut (ikääntyneillä) merkittävästi edes voimaharjoittelun seurauksena, kun ruokavalio ei sisältänyt lihaa (esim. Campbell ym. 1994). Tämä on toisin kuin sadoissa muissa tutkimuksissa, joissa koehenkilöt ovat halutessaan nauttineet sekaravintoa ja lihakset ovat kasvaneet. Suorat vertailevat tutkimukset vielä kuitenkin puuttuivat.

Sama tutkimusryhmä alkoi tutkia aihetta syvällisemmin. He havaitsivatkin ensimmäisinä, että lihaa syöneillä lihasmassa (rasvaton kehonpaino) kasvoi noin tuplasti ja myös tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lakto-ovovegetaareilla, jotka siis syövät kanamunia ja maitotuotteita, mutta eivät lihaa (Campbell ym. 1999). Sama ryhmä havaitsi myöhemmin toisessa tutkimuksessa saman eron liharyhmän hyväksi (n. 40 %), mutta yksilöllisen vaihtelun takia tulos ei aivan ollut tilastollisesti merkitsevä (Haub ym. 2002). Tässä lakto-ovovegetaarit ohjeistuksen ansiosta söivät, toisin kuin tässä edellisessä tutkimuksessa, jopa hieman enemmän proteiinia kuin lihansyöjät. Runsaammin kasvikunnan proteiineja ja maitotuotteita tai kananmunia syömällä päästään keskimäärin siis jo pitkälle, mutta ei nähtävästi ihan sekaravinnon syöjien tasolle.

Lakto-ovovegetaarit syövät mm. kananmunia ja maitotuotteita, jotka ovat aminohappokoostumukseltaan laadukkaita. Mutta entäs jos on täysvegaani? Petzke ym. 2011 neljän viikon tutkimuksessa joko lisäsivät vähärasvaisen lihan ja sitä kautta kokonaisproteiinin saantia tai kielsivät lihansyönnin ja sitä kautta proteiininsaanti väheni. Lopputuloksena oli lihan (ja sitä kautta kokonaisproteiininsaannin) lisääjillä kasvanut ja lihaa syömättömillä vähentynyt rasvaton massa eli käytännössä lihasmassa.

Lisäksi on havaittu, että alhainen (<1g/painokilo) proteiinin saanti on yhteydessä ikääntymiseen liittyvään lihaskatoon (Houston ym. 2008). Yhteys oli hieman selkeämpi eläinperäisen proteiinin osalta. Eräässä pienessä ”mummotutkimuksessa” nähtiin myös, että proteiinipitoinen ateria johti suotuisiin vaikutuksiin koko kehon proteiinitasapainon kannalta ja että tämä vaikutus oli hieman parempi runsaammin eläinproteiinia sisältävällä aterialla (Pannemans ym 1998).

Liha lisää tehokkaammin lihasten proteiinisynteesiä kuin soija. Lihasproteiinisynteesiä ehkä eniten maailmassa tutkinut Stuart Phillips on vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa (2012 julkaistun katsauksen mukaan) havainnut, että 113 g pihvin syönti lisää enemmän lihasproteiinisynteesiä kuin käytännössä saman proteiinimäärän sisältämä kasviperäinen soija (ks. kuvio alla). Pihvi sisältää mm. rautaa, sinkkiä, B-12 vitamiineja, karnosiinia, kreatiinia ym., joita on soijassa paljon vähemmän. On siis vaikea sanoa, johtuiko ero soijaan pelkästään proteiinista.

Meat_Phillips

Sama ryhmä myös havaitsi, että 42 grammaa proteiinia sisältänyt pihvi lisäsi lihasproteiinisynteesiä enemmän kuin reilu puolet tai kolmasosa tästä. Annosvaste siis löytyy: vähemmän on vähemmän.

Tässä pitää muistuttaa jos juttu alkaa kuulostaa liian lihamyönteiseltä, että esim. maitoperäisellä heralla päästään vähintäänkin vastaavaan lihasproteiinisynteesin stimuloitumiseen kuin lihallakin ja herassa on enemmän lihaskasvussa tärkeintä aminohappoa leusiinia kuin lihassa.

Happamuus haitallista? Lihansyöjillä siis keskimäärin lihakset kasvavat hieman enemmän kuin vegaaneilla tai lakto-ovovegetaareilla. Poikkeusyksilöitä kuitenkin varmasti aina löytyy. Liiallisesta eläinproteiininsaannista voi olla myös ainakin teoriassa haittaa lihaskasvulle, ainakin jos kasvisten syönti on vähäistä. On nimittäin havaittu, että emäksinen ruokavalio on yhteydessä suurempaan rasvattoman massan (pääosin lihasta) määrään, ainakin yli 65 vuotiailla amerikkalaisilla (Dawson-Hughes ym. 2008). Korkea eläinproteiinin, kuten lihansaanti on enimmäkseen happamoittavaa, ja tältä osin mahdollisesti enemmänkin sen efekti on katabolinen (Adeva ja Souto 2011). Aiemmin esitettyjen tutkimustulosten perusteella tämä mahdollinen negatiivinen efekti on kuitenkin pienempi kuin laadukkaiden proteiinien positiivinen vaikutus lihaskasvuun. Syynä tähän voi olla se, että happo-emästasapainon merkitys olisi kuitenkin vähäinen ja/tai, että liikunta, kuten voimaharjoittelu, puskuroi happamoittavan ravinnon vaikutusta. Blogissa on aiemmin kerrottu aiemmin emäksisestä ruokavaliosta ja joistain sen mahdollisista eduista.

Jos olet lihansyöjä/sekasyöjä, niin mitä lihaa? Aminohappokoostumukseltaan kaikki lihat ovat erinomaisia proteiininlähteitä. Tähän kysymykseen ei olekaan tutkimusten puutteen johdosta lihaskasvatuksen kannalta oikeaa vastausta olemassa. Mutta jos joku liha pitää valita, niin kala ja mielellään kotimainen järvikala, esimerkiksi muikku on kaikin puolin loistavaa ravintoa.

Mitä voit tehdä lihaskasvusi eteen jos olet vegaani tai kasvissyöjä?

Lihasten rakentumiseen tarvitaan kahtakymmentä aminohappoa ja riittävästi proteiinia (ks. aiemmat blogin proteiiniartikkelit: 1, 2). Yksi uusi riittävää proteiininsaantia tukevista näytöistä tuli katsauksessa, jonka mukaan proteiinilisän hyödyt näkyivät sellaisissa tutkimuksissa, joissa täyttyi sekä a) riittävä ero päivittäisessä ravintolisän ansiosta saadussa kokonaisproteiininsaannissa kontrolliryhmään verrattuna ja b) riittävä lisäys alkutilanteeseen verrattuna proteiininsaannissa harjoittelujakson aikana (Bosse ja Dixon 2012).

Aminohapoista leusiini on ainoa, joka pystyy suoraan viestittämään lihaksille, että ”kasva”. Muitakin välttämättömiä aminohappoja tarvitaan toki kylkiäisiksi eli pelkällä leusiinin popsimisella ei vielä pääse minnekään. Kaikkien aminohappojen saaminen kasvikunnan tuotteilla vaatii vaivannäköä. Lakto-ovovegetaarilla on melko helppoa, koska maitotuotteiden ja kananmunan aminohappokoostumus on vähintääkin yhtä laadukas kuin lihan. Sen sijaan täysvegaanilla on haastavampaa. Vegaanin tarvitsee käyttää sekasyöjää enemmän päätä pärjätäkseen proteiinin suhteen lihasten kasvatuksen tiellä. Vegaaniset muskelit on kuitenkin mahdollista hankkia mm. pähkinöitä, soijaa, siemeniä ja esimerkiksi spiruliina-merilevää, kvinoaa, papuja jne. yhdistelemällä. Myynnissä on myös kasvipohjaisia ravintolisiä, joiden vaikutusta lihaskasvuun ei juuri ole tutkittu, mutta joista täydentämällä päivittäiset proteiinit saa helpommin kuin pelkästä ruuasta.

Sekaravinnon syöjillä on siis helpompaa, mutta ei hätä ole tämän näköinen. Kasvissyöjän ei ole pakko katsella lihaksikkaampia lihansyöjiä kateudesta VIHREINÄ. Esimerkiksi soija on melko hyvä proteiininlähde. Optimitilannetta hakiessa suosittelemme kuitenkin rikastamaan soijaa tai muuta kasviproteiinia esimerkiksi palautusjuomassa haaraketjuisilla aminohapoilla (BCAA) tai leusiinilla. Riippuen palautusjuoman muista proteiineista, jo 1-2 gramman leusiinilisä jo riittänee. Voi myös yrittää löytää kasvikunnan lähteistä erityisen proteiini- ja leusiinirikasta ruokaa.

Leusiini on siis aminohappojen kingi lihaskasvussa, kuten aiemmin kerrottiin. Maitoproteiini herassa on jauheena n. 12 grammaa leusiinia 100 grammaa kohti. Joitain epätäydellisiä märkä- tai kuivapainolistoja leusiinin määristä on netissä myös muista ruoista.

Tämän yksinkertaisen leusiinirikastuksen avulla on mahdollisuus saada kasvikunnan proteiini lähelle eläinkunnan proteiinin kykyä stimuloida lihasproteiinisynteesiä, kuten toverit Norton, Wilson ja kumppanit vastikään osoittivat. Kasvissyöjän kannattaa myös rikastaa ruokavaliotaan ainakin kreatiinilla ja muilla lihasta löytyvillä tai jopa muilla aiemmin mainituilla lihaskasvua stimuloivilla ravinteilla. Kreatiini, joka siis tehostaa lihasmassan, maksimi-, nopeus- ja kestovoiman kehittymistä, on lihaksissa havaittu olevan vähemmän vegaaneilla (Burke ym. 2003). Lihaa syöjien onkin tästä syystä arveltu pystyvän kovempaan suorituskykyyn kovan intensiteetin suorituksissa, joissa kreatiini on energianlähde. Kreatiinista näyttäisikin olevan erityisesti juuri kasvissyöjillä hyötyä lihasten kannalta (Burke ym. 2003), mutta jopa esimerkiksi muistin toiminnan kannalta. Lihaskasvun ja myös tehokkaaseen harjoituksesta palautumisen kannalta kasvissyöjien tulee myös panostaa riittävään energiansaantiin. Kasvissyöjien ruokavaliosta lähinnä muussa urheilussa kuin lihasten kasvatuksessa on tehty monia melko hyviä tutkimuskatsauksia ja suosituksia (esim. Venderley ja Campbell 2006). Vegaanibodareille on myös olemassa omia nettifoorumejaan, joista saa varmasti lisävinkkejä

Ekologisuus. Lihan (epä)ekologisuudesta keskustelu ei kuulu tähän juttuun saati sitten (epä)eettisyys. Mutta sen voimme sanoa, että älkää jättäkö esimerkiksi heran syömistä ainakaan ”epäekologisuuden” takia. Per leusiini- tai proteiininmäärä, hera on itse asiassa jopa melko ekologinen ratkaisu, koska tämä juustontuotannon sivutuotehan yleensä heitetään pois tai annetaan eläinten ravinnoksi.

Lihan terveyshaitat?

Punaisen lihan terveysvaikutukset herättävät suuria tunteita. Toisten mielestä näyttö niiden epäterveellisyydestä on kiistatonta, kun taas toiset ovat sitä mieltä että kyseessä on vain samanlainen korrelaatio kuin sillä kuuluisalla jäätelönsyönnillä ja hukkumiskuolemilla. Kummalle kannalle terveydestään kiinnostuneen lihaskasvattajan kannattaisi kallistua, vai ovatko molemmat kenties väärässä? Jälleen on kurkistettava tutkimusten ihmeelliseen maailmaan.

MeatPT

On totta, että runsas punaisen lihan kulutus on yhteydessä väestötason tutkimuksissa niin sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, kuin erilaisiin syöpätyyppeihinkin. Näitä tutkimuksia on käynyt läpi esimerkiksi kliiniseen ravitsemustieteeseen erikoistunut ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen mainiossa kirjoituksessaan, ”Onko liha epäterveellistä?”. Hiljattain ilmestyi vielä uusin katsaus punaisen lihan yhteydestä sepelvaltimotautiin ja II-tyypin diabetekseen. Näistä kaikista tutkimuksista näyttäisi piirtyvän yhtenevä kuva; väestötasolla punainen liha ei ole mitään terveysruokaa. Siipikarjan liha ja kala näyttäytyvät huomattavasti parempina vaihtoehtoina. Kaikkein suurin pahis näyttäisi olevan prosessoitu punainen liha, joka kattaa mm. erilaiset leikkeleet ja lihavalmisteet. Termi on kyllä hieman epämääräinen ja sitä käytetään vaihtelevasti eri tutkimuksissa. Maailman syöpätutkimussäätiö WCRF pitää näyttöä punaisen lihan yhteydestä paksu- ja peräsuolen syöpiin uskottavana, mutta läheskään kaikkien maiden (mm. Suomi) ravitsemussuosituksissa ei ole asetettu sille mitään saantisuosituksia.

Kirjallisuudesta löytyy kaikenlaisia spekulaatioita siitä, mikä tämän havaitun ilmiön taustalla voisi olla. Lihassa on esimerkiksi paljon hemirautaa, joka on yhteydessä kohonneeseen diabetesriskiin. Siinä voi olla runsaasti natriumia, jonka tiedetään nostavan verenpainetta ja olevan yhteydessä myös sydänkuolleisuuteen. Natriumia (suolaa) löytyykin erityisesti prosessoiduista lihavalmisteista. Kaikkein raaimpia bodareita lukuun ottamatta, punainen liha syödään yleensä kypsennettynä, mikä taas voi johtaa syöpävaarallisten aineiden kertymiseen. Muitakin arveluita löytyy, kuten kypsennyksessä muodostuvat AGE-tuotteet, pakkausmateriaalien vierasaineet ja lihajalosteiden lisäaineet (nitriitit, fosfaatit). On myös huomattavaa, että punaisen lihan saanti on vähäistä sellaisissa perinteikkäissä ja terveellisiksi todetuissa ruokavalioissa kuten Välimeren ja Okinawan dieetit.

Kuulostaa melko pahalta. Mutta onko se sitä juuri sinulle? Väestötutkimusten rajoitukset.

Väestötasolla tehtävät tutkimukset ovat alttiita hyvin monille sekoittaville tekijöille. Ne eivät pysty määritelmänsäkään mukaan osoittamaan suoria syy-yhteyksiä eivätkä ne erittele terveydestään aktiivisesti huolehtivia ihmisiä niistä, joita kiinnostaa enemmän sohvalla pötköttely. Kun suuria (amerikkalaisia) kohorttitutkimuksia katsotaan tarkemmin, nähdään että niiden kyselylomakkeissa hampurilaisetkin voidaan laskea punaiseksi lihaksi. Melko epätarkka määritelmä, eikö? Vieläkin tarkemmalla lukemisella havaitaan, että tutkijat ovat usein aineistoissaan löytäneet punaisen lihan kulutuksen olevan yhteydessä esimerkiksi runsaampaan tupakointiin, verenpaineeseen, hyperkolesterolemiaan, transrasvojen syöntiin sekä alhaisempaan fyysiseen aktiivisuuteen ja vitamiinien saantiin (esimerkkeinä vaikka Sinha et al. 2009 ja Bernstein et al. 2010). Tästä voitaisiin päätellä, että väestötasolla runsaasti punaista lihaa syövät todennäköisemmin ne, joilla olisi muutenkin elämäntavoissaan petrattavaa. Kohorttitutkimuksista voidaankin vetää korkeintaan sellainen johtopäätös, että punainen liha on mahdollisesti riskitekijä silloin kun se on osa väestön keskimääräisiä elintapoja. Ja nehän ovat jopa meillä pohjoismaissa kaukana terveellisestä.

Väestökohorttitutkimuksia luotettavampia ovat kunnolla satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset. Punaisen lihan suhteen näitä on vielä suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä/lyhytkestoisia. Niiden perusteella voidaan kuitenkin jo sanoa esimerkiksi että esimerkiksi vähärasvaisen lihan lisääminen veren lipidejä alentavaan ruokavalioon voi jopa parantaa tuloksia. Tätä tukevat alustavat tutkimukset paleoliittisesta ruokavaliosta, jossa punaisen lihan saantia ei yleensä ole rajoitettu. Tällaiset raportit viittaavat siihen, että laadukas liha voi aivan hyvin olla osa terveellistä ruokavaliota. Tämä olisikin odotettavissa, sillä onhan ihminen biologisesti ajateltuna kaikkiruokainen otus ja syönyt säännöllisesti lihaa jopa 1,5 miljoonaa vuotta. Lisäksi kannattaa muistaa, että syöpä, diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat aina monitekijäisiä sairauksia. Kaikkein parhaita keinoja niiden hankkimiseen ovat tupakointi, ylipaino, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja yksipuolinen, ravintoköyhä ruokavalio. Jos et harrasta näitä, olet jo lähtökohtaisesti merkittävästi pienemmässä sairastumisriskissä.

Kaikilla maailman ravinteilla ja ruoka-aineilla on olemassa joku raja, missä se muuttuu haitalliseksi. Jopa vedellä. Punainen liha ei varmastikaan ole tähän sääntöön mikään maaginen poikkeus, mutta ainakaan tämänhetkisen tiedon mukaan sen kohtuukäyttö ei ole merkittävä terveysriski. Edellyttäen toki että elämäntavat kokonaisuutena ovat kunnossa. Ruokavaliota tuskin kannattaa rakentaa täysin punaisen lihan varaan, vaan sen lisäksi viikoittain kannattaa syödä säännöllisesti kalaa ja johan Ronnie ”Big Ron” Colemankin aikoinaan sanoi luottavansa Good ol’ Chickeniin. Kaikenlaiset lihasta väännetyt leivonnaiset, kuten makkarat, leikkeleet, nuggetit, puikot ja lihapullat kannattaa jättää yleensä eineshyllyä koristamaan. Paitsi että ne ovat todennäköisemmin syypää väestötasolla tavattaviin terveyshaittoihin, niissä ei edes ole sitä paljon kaivattua proteiiniakaan juuri nimeksikään. Kasviksia, marjoja ja muuta luonnollista ja terveellistä ruokaa kannattaa syödä lihaskasvunkin tavoittelijoiden runsaasti. Terveenä on helpompi kasvattaa lihasta ja voimaa kuin sairaana.

Juha Hulmi ja Pauli Ohukainen

Lihastohtori toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää joulua! Muistakaahan treenata eli RAUDALLISTA vuotta 2013!

Tämä on ollut blogille mahtava vuosi. Toivottavasti seuraavasta vuodesta tulee vähintään yhtä hyvä ja lukijoita saadaan vielä lisää!

Raudallistauuttavuotta 

P.S. Mitä mahdollisesti syömäsi liha yleensä on? Seuraavan kerran kun syöt lihaa sellaisena kuin lihan nykyihminen ymmärtää, syöt tarkalleen ottaen luurankolihasta. Jos syöt punaista lihaa, syöt kestävää lihasta ja jos syöt valkeaa lihaa, niin syöt nopeaa lihasta. Tämä johtuu pääosin siitä, että kestävä lihas tarvitsee paljon happea aerobiseen aineenvaihduntaan. Tästä syystä se sisältää runsaasti myoglobiinia. Myoglobiini on proteiini, joka on happea sitova proteiini. Nopeissa lihaksissa energiantuotto tapahtuu pääosin anaerobisesti ilman happea ja myoglobiinia on vähän, koska sen tarve on vähäisempi. Muistakaa kuitenkin, että vaikka Usain Bolt syö paljon valkeaa nopeata lihaa kananuggettien muodossa, niin tämä ei ole hänen nopeutensa takana.

About these ads

About jhulmi

PhD in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja lihasten kasvun post-doc).
This entry was posted in fysiologia, kuntosali, Lihakset, lihaskasvu, ravinto, voimaharjoittelu. Bookmark the permalink.

32 vastausta artikkeliin Kasvaako lihansyöjille isommat lihakset? Miten kasvissyöjä voi tehostaa lihaskasvuaan?

  1. Heidi sanoo:

    Sinänsä aiheeseen liittyen. Olen kasvissyöjä, käytän maitotuotteita ainoana eläinkunnan tuotteista. Niitä meneekin kyllä sitten todella paljon.. En siis käytä myöskään kananmunaa. Proteiinijauheena toimii hera. Lisäksi treenaan ainoastaan kotona omilla härveleillä (eläessäni en ole salilla käynyt). Toistaiseksi olen saanut aikaan tällaista jälkeä:

    http://eioorakettitiedetta.blogspot.co.uk

    Jouluja!

    • jhulmi sanoo:

      Moro,

      kova kondis sulla! Panostamalla ruokavalioon pääsee laktovegaanikin jo todella pitkälle, esimerkiksi juuri rikastamalla ruokavaliota hieman heralla. Ei ehkä niin nopeasti ja helposti kuin sekaravinnon syöjä, mutta yleensä kuitenkin lopulta. Sama juttu treeniin, kun käyttää älliä ja mielikuvitusta, niin kova kunto on mahdollista saada kuntosalin ulkopuolellakin. Olet hyvä esimerkki ja inspiraatio varmaan monelle.

    • Ville sanoo:

      Hyvää jälkeä….se on kiva reenailla, ku ei tarvi ku olla vaimona kotona ja leekailla menemään…:)

    • Tiina sanoo:

      Wauuu-u!!! Olet todellakin upea esimerkki hyväkuntoisesta kasvissyöjästä, inspiroivaa, kiitos!

  2. vt sanoo:

    ”– sillä onhan ihminen biologisesti ajateltuna kaikkiruokainen otus ja syönyt säännöllisesti lihaa jopa 1,5 miljoonaa vuotta. Lisäksi kannattaa muistaa, että syöpä, diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat aina monitekijäisiä sairauksia.”
    Ja myös että ihmisten elinajanodote on lähtenyt huimaan nousuun vasta ihan viime aikoina (1900-lk) jonka myötä olemme vasta saaneet tutustua näihin ihanuuksiin nimeltään krooniset taudit, jotka yleensä ilmenevät vasta kun elämän ehtoopuoli alkaa häämöttää. Eli kivikauden miehet sai vetää pihviä ilman pelkoa sydänkohtauksesta, kun kuolema koitti n. 50 v aiemmin kuin nykyään jostain muusta syystä (infektiot, tapaturmat..). Mutta kiitos hyvästä kirjoituksesta, kerrankin faktataustat kohdillaan jossain mihin täällä netissä törmää!:)

  3. All or Nothing sanoo:

    Mua on aina askaruttanut seuraava juttu. Miksei voimatasot kasva kuin muilla miehillä? Onko mulla liian vähän nopeita lihassoluja? Treeniä on takana +10vuotta. Kaikki mahdolliset lisäravinteet kokeiltu suurin piirtein ja myös bulkkausta jne. Onko sulla esittää joku tieteellinen näkökulma miksi toiset on heikompia? Ehkä joku kikka mitä kokeilla? Ohjelmia on kokeiltu 1-4 jakoisiin ja fiksulla progressiolla erilaisella volyymilla jne. Isot painot, isot lihakset tähän pitäisi pyrkiä pumppailun sijaan, mutta heikko kun on. :/ Mikä avuksi? Kiitoksia jos jaksat pikaisesti vastailla.

    • jhulmi sanoo:

      Geenit vaikuttavat ja paljon. Kysymyksesi on erittäin hyvä ja tärkeä ja voisin kirjoittaa aiheesta artikkelin. Meidän laitoksella on isoja tutkimuksia menossa juuri tähän aiheeseen liittyen. Kirjoitan lisää kun ehdin ja tiedän näistä yksilöllisistä syistä. Tällä hetkellä tietämys maailmalla ei ole vielä kovin suurta.

      Mutta olen varma, että kyllä sinulla on vielä monenlaista, jota voisit kokeilla. Voisit lyöttäytyä ensiksi vaikka joidenkin voiman ammattilaisten treeniseuraan jos et ole vielä sitä tehnyt?

    • jhulmi sanoo:

      Olen myös kirjoittamassa voimantuottoon vaikuttavista tekijöistä juttua. Sen perusteella varmaan huomaat, kuinka moni asia vaikuttaa. Homma on paljon monimutkaisempi kuin voisi kuvitella ja uskon jutun tarjoavan vinkkejä monelle. Tsemppiä!

  4. Richard sanoo:

    Kiitos kun muistatte meitä kasvissyöjiä näin jouluna. Laitoin pari sanaa kommenttina kirjoitukseenne.
    http://www.puhdasruoka.fi/topic/673-lihastohtori-pauli-ohukainen/

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos kun luit jutun ja näit vaivaa. Itseasiassa jo törmäsinkin juttuusi. Ihan asiallista kritiikkiä tähän terveyspuoleen, vaikken nyt tietysti ihan samaa mieltä olekaan. Harmi kun et kuitenkaan muistanut kehaista, että annoimme aika kattavat ohjeet kasvissyöjien lihaskasvun buustaukseen, eikä missään vaiheessa yritettykään käännyttää lihansyöjiksi. Kyllä siinä varmasti heijastui se puolueettomuus, enemmän kuin edustamassasi vegaanifoorumissa tai vastaavasti ehkä jossain vhh-foorumissa.

      Kattavaa, joka suunnalta kirjoitettua asiaa tarvitaan. Toivottavasti vielä joku paleon / vhh:n edustajakin tulisi keskusteluun mukaan. Itse en ole tämän terveysaiheen suuri ekspertti. Aikanaan vegaaninakin ollut Riekin Jussi kommentoi facebookkiin:

      ”Tässä koontianalyysi viidestä suurimmasta(?) kasvissyöntitutkimuksista: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10479225 Ainakin Saksan kohortista löytyy tietoa myös 21 vuoden jälkeen.

      Tuttua jutua: kasvissyöjiä kaatuu vähemmän sydäriin – kokonaiskuolleisuudessa ei eroja. Etu näissä tutkimuksissa oli se, että myös verrokit värvättiin terveystietoisesta väestöstä.”

      Tosiaan itse en osallistu tähän terveyskeskusteluun sen enempää kun ei ole mun spesifiä alaa. Pauli on versisuonibiokemistinä paljon lähempänä tätä aihetta ja varmaankin vielä kommentoi ;)

  5. Richard sanoo:

    ^Olet oikeassa,

    olin turhan tyly, olisi pitänyt mainita jotain positiivistakin. Mielestäni teitte kuitenkin klassisen mokan sen suhteen, että aloitte puhumaan asiata, johon ette ole paneutuneet, ja nyt puhun juuri tuosta terveys teemasta. Mutta turha olla minunkaan liian itsevarma, vaikka uskonkin, että olen oikeilla jäljillä. Itse en tiedä yhtään mitään bodauksesta, muuta kun mitä olen lukenut Ellington Dardenin uudesta HIT -kirjasta, siksi en lainkaan ottanut kantaa tuohon ekaan osaan kirjoituksestanne. Ymmärrrän että suhtaudut skeptisesti omaan puolueettomuuteni, mutta ajattelin kuitenkin sparrata hieman. Lukijat voittavat, kun pääsevät tutustumaan eri näkökulmiin, vaikka uskonkin että alan oikeita asiantuntijoita tulee aina kuunnella hieman muita enemmän. Itse en ole epidemiologian enkä syöpätutkimuksen asiantuntija.

    Vegetaristien kuolleisuudesta tule kohtaa todella kova paketti. Mukana lähes 100 000 henkilöä. Kyseessä 7th day adventistien kohortti. Kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan mielestäni tärkein seikka, vaan enemmänkin juuri terveys. Esim. dementia ja Alzheimer ovat tosi kovia taakkoja ei pelkästään sairastuneelle, vaan myös omaisille. Uskon, että alhaiset kolesterolitasot takaava elämäntyyli/ruokavalio vaikuttavat positiivisesti ja ennaltaehkäisevästä näihinkin sairauksiin.

    • jhulmi sanoo:

      Richard, on pakko sanoa, että meidän tiimiltä on tulossa muutamia julkaisuja myös kasvisruokavaliosta. Että kyllä minäkin jotain tuosta aiheesta tiedän myös terveyteen liittyen ;) Lihaskasvu oli pääjuttu ja sivupointti jutullamme olikin, että runsaasta lihansyönnistä terveyshaittoja voi olla, kun ruokavalio on koostettu huonosti mutta niitä ei olla vedenpitävästi päätetapahtumien osalta osoitettu. Tutkimustulokset kun ovat ristiriitaisia. Molemmat lihansyöjien ja kasvissyöjien dieetti on helppo rakentaa terveelliseksi tai epäterveelliseksi, mutta vegaanidieetti on hankalaa rakentaa sellaiseksi, että lihakset kasvaa kaikilla. Lahjakkailla toki kasvaa vaikka olisi fruitaristi.

      Ja Pauli tietää aiheesta todella paljon. En lähtisi häntä vastaan vasta-argumentoimaan liikaa, ei onnistu ;) Jos Pauli ei tiedä aiheesta paljon Suomessa, niin kuka sitten? Hän tulee itse jossain vaiheessa kommentoimaan, kunhan kerkee. Hänellä, toisin kuin lähes kaikilla muilla (myös sinulla), ei mene argumentoinnissa sekaisin päätetapahtumatutkimukset (ainut mikä oikeasti lopulta merkkaa) ja surrogaattimarkkeritutkimukset.

      • Richard sanoo:

        Juha,

        editoin kirjoitusta, jotta tulisi paremmin esiin se, ettei minulla ole mitään vastaan sanottavaa kirjoituksenne (kenties) pääteemasta. tarjoatte hyviä neuvoja kasvissyöjille. Olen ainoastaan eri mieltä käsityksistänne lihan terveydestä. En missään nimessä halua ali-arvioda asiantuntemustanne omilla erikoisalueillanne. Itse viittasin muun muassa useisiin tiukasti kontrolloituihin tutkimuksiin. Mukana myös hieman globaalia evidenssiä paljon lihatuotteita kuluttavien väestöjen parista, sekä tuore korealaiskohortti, jossa mukana yli 2,2 miljoona henkilöä. Uskon, että sekasyöjilläkin ainakn punaisen lihan käyttö kannattaisi rajoittaa ainoastaan juhlapyhiin. Tämä pätee enemmän tai vähemmän kaikkiin kolesterolia nostaviin ruokiin. Vegaaniruokavaliolla, kalorien saanti voi olla haasteellista bodaus mielessä pitäen, kasviruuissa kuituja paljon toisin kuin eläinruuissa, joka vaikuttaa siihen, että kaloreita hankalampi saada alas. Mikä on kantasi, siihen onko vegaani todella huonommassa asemassa jos kalorien saanti vakioitu?

        Pauli on raudanluja asiantuntija ateroskleroosin mekanismeissa. Tämä ei vielä takaa asiantuntija statusta syöpätutkimuksessa ja epidemiologiassa. Nykytiede on liian monimutkainen, jotta asiantuntijat voisi hallita kaikkea (edes) omaa alaa läheltä liippaavaa.

  6. jhulmi sanoo:

    Kiitos.

    Tosin sitä en ihan ymmärrä, että punainen liha laitetaan terveysmielessä samalle viivalle, kun esim. possun ja naudanlihat ovat niin erilaisia, saati sitten joku riistaliha vs. makkara.

    ”Mikä on kantasi, siihen onko vegaani todella huonommassa asemassa jos kalorien saanti vakioitu?”

    Yritin ylläolevaan tekstiin tuoda sen, että jos energia, proteiinin määrä, laatu (aminohappokoostumus) ja ajoitus, kreatiini, (+ehkä karnosiini ja jotkut muut eläinkuntaspesifit peptidit ja spesiaaliaminohapot kuten beeta-alaniini) on vakioitu, niin kyllä ollaan aika lailla samalla viivalla. Mutta se vaatii siis väkisinkin supplementointia. Lahjakkailla ei niin suurta väliä, heillä lihakset kasvavat helposti (ja anabolisien käyttäjillä), mutta ei kaikilla.

    Mutta haasteita on muitakin, esim. terveydelle joskus haitalliset inflammaatioefektit ym. ovat tietyissä tilanteissa ja terveillä lihaskasvua kasvattavia… esim. arakidonihappoa käytetään jopa supplementtina ja miksei jos lihaskasvu on pääprioriteetti ja ehkä muu terveys ei niinkään. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23076795

    Ja paljon puhuttu tyydyttynyt rasva kohottaa testosteronia:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9029197

    …ja tyydyttyneen rasvan saanti jää usein vegaaneilla lihaskasvumielessä vähäiseksi. Yleensäkin joillekin jossain vaijeessa välttämätön plussakalorien syönti on hankalaa jos syö ”liian terveellisesti”.

    Eli ainakin ”täys”vegaanius on lihaskasvun optimoinnissa suuri haaste ja kuten olen sanonut useissa haastatteluissakin, esim. täällä:
    http://www.vihrealanka.fi/teemat/hanki-vihre%C3%A4t-muskelit

    että se vaatii älliä, osaamista jne. Sekaravinnon syöjän on helpompi kasvattaa lihasta. Lakto-ovovegaanilla on myös helppoa.

  7. Richard sanoo:

    Lihansyönnistä ja ruokavaliossa puhuttaessa tulee myös mukaan valtava evidenssi statiinitutkimuksista. Statiinitutkimuksissa ollaan kivasti nähty ne positiiviset vaikutukset, mitkä tulevat kun kolesteroli saadaan fysiologisille tasoille. Länsimaisessa steriilissä ympäristössä, jossa ei tunneta kolesterolia verenkierrosta tehokkaasti nakertavia halkio-ja lapamatoja, ei mielestäni kannata mässäillä lihalla. Punainen liha nostaa kolesterolitasoja ihmisellä. Yritin vastineessani ottaa myös tämän ulottuvuuden esiin. Pitkän ajan terveys mielessä pitäen, en usko että LDL -kolesteroli >1,8mmol/l on kauhean optimaalinen. Jos otetaan terveys aspekti mukaan, millä logiikalla ihmisellä tulisi olla korkeampi kolesteroli kuin luonnossa villinä elävillä nisäkkäillä? Kädellisillä luonnossa LDL-C kolesteroli 1-1,8mmol/l. Itsekin haluaisin omasta LDL tasosta pari desimaalia pois, jotta menen varman päällä. Jo suhteellisen pienikin määrä eläintuotteita nostaa suurimmalla osalla ihmisistä seerumin kolesterolia, etenkin jos ovat ennestään alhaiset. Toki useat eri tekijät vaikuttavat suotuisasti ei-fysiologisten kolesterolitasojen tuomiin haittoihin (stressi, sosiaalinen isolaatio, alhainen verenpaine, tupakoimattomuus, jne). Mutta jos terveydestä puhutaan, niin pro-aktiivinen ihminen pelaa kuitenkin aina varman päälle turhaa stressiä ottamatta. Harva tuntee mikä on vaikkapa LDL kolesterolin vaikutuksilta suojaavan oman endoteelin kunto, johon vaikuttavat muun muassa geenit. Korkea kolesteroli on myös kausaali tekijä aggressiivisessa eturauhassyövässä, ja todennäköisesti monessa muussakin kroonisessa sairaudessa (esim. Alzheimer). Kokonaisevidenssin perusteella, en pysty mitenkään näkemään liharuokien paikkaa osana terveellisessä ruokavaliota. Tämä siis länsimaisen ihmisen kontekstissa, jossa on ruokavalintojen osalta on valinnan varaa. Jos olisi sekaruokailija, nauttisin riistaa korkeintaan juhlapyhinä.

    Kirjoitin myös vastineen Olli Sovijärven mietteistä, jossa muun muassa viittasin Paulin teksteihin:
    http://www.puhdasruoka.fi/topic/667-olli-sovijaervi-kolesteroli/

  8. Richard sanoo:

    Juha,

    kiitos kommenteista. Mikäli tapaan bodailusta kiinnostuneita kasvissyöjiä niin ohjaan ilman muuta sinun juttusille, vaikkapa noiden kirjoitusten muodossa. ”Terveellinen ruoka” mielletään eri lailla, riippuen vastaajasta. Korostan itsekin aina tärkkelyksen merkitystä kasvissyöjille. Hyvä terveys lähtee perunoista, kaurapuurosta, maissista, pavuista, riisistä, täysjyväpasta jne (”starch solution”). Focus tulee siis aina ruisleivässä ja puurossa. Idut, kasvikset, hedelmät, jne loistavia ja näitä tulee runsaasti, joka päivä, näissä ei kuitenkaan riittävästi kaloreita (ellei sitten syö sitä 40 banaania päivässä). Itselläni hyvin hoikka ruumiinrakenne (leptomorph), mutta kuitenkin aika kiva muscle definition. Olin sekaruokavaliolla jossain vaiheessa aika iso oman ruumiinrakenteeni rajoissa, mutta mukana meni tällöin myös supplementteja, paljon suklaata ja herkkuja, jne. Kun vaihdon vegaaniseen ruokavalioon niin kutistuin kyllä, mutta lopetin ”herkkujen” ja lisäravinteiden syönnin, joten vaikea sanoa mikä oli itse ruokavalion (sanan varsinaisessa merkityksessä) vaikutus kutistumisessa. Jouduin lopettamaan salilla käynnin halusin keskittyä astanga yoogaan, vaikka vähensin salikerrat lopulta vain yhteen kertaan viikossa, ei hartiat kuitenkaan oikein auenneet yoogatreenissä tiukan HIT treeninen jälkeen, vaikka oli aina viikko välissä. Normaalisti en olisi välittänyt, mutta yoogassa kyllä huomaa vaikka olisi vain vähän jumissa. Ehkä jouduin siirtymään vain lihasten jännittelyyn staattisessa tilassa. Tai sitten vain kestämään egon osalta sen, ettei pikkutytöiltä tule enää öögaa entiseen tapaan.

    • jhulmi sanoo:

      Joo, spämmäile nettisivua ahkerasti.

      Kyllä minä täällä yritän kaikkien niiden eteen töitä tehdä, jotka haluavat enemmän voimaa ja isommat tai näyttävämmät lihakset.

  9. Arska sanoo:

    Heippa Tohtori!

    En asu enään Suomessa vaan viidakossa ja tavoitteena olisi jossain vaiheessa saapua MM mitalleille. Täällä on vähän sellainen tilanne, että kaikki mahdollinen dumpataan vesistöihin, eli en oikein osaa sanoa kalojen puhtaudesta. Tämä maa pyörii käytännössä possulla ja kaikenmaailman oudoilla kaloilla ja ravuilla. Nautaakin on, mutta ne hinnat onkin sitte ammuttu stratosfääreihin. Nyt olen syklittelemässä omia hiilareita painonpudotuksen loppuhuipentumissa ja minulla on 1-2 päivää millon ei ole hiilihydraatteja ollenkaan ja kysymykseni olisi, että onko paha jos possautan pannulle esimerkiksi kilon possua? Siitä tulisi mukavasti Finelin mukaan 2180Kcal vai kannattaisiko minun uhrata täyellisesti oma taloudellinen tilanne ja etsiä se nauta jostaki? Entäpä valtava määrä kalkkunaa? Tämä tapahtuu hyvin intensiivisen urheilun ohessa, mutta kylläkin lepopäivinä.

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      en näe mitään syytä, miksi sun tarttis syödä juuri nautaa ellei se siellä nyt sitten ole turvallisempaa safkaa. Eli kyllä kaikki muutkin lihat ja kalat nostaa protskusynteesin lähes kattoon ja pelittää proteiininsaannin, kreatiinin, karnosiinin, B12 jne tyydyttäjänä.

      Tsemppiä!

  10. Pauli Ohukainen sanoo:

    Pahoitteluni myöhästyneestä vastauksesta mutta parempi myöhään kun ei silloinkaan.. :)

    Richard nostaa esiin paljon hyviä pointteja kirjoituksestamme. Oma näkemykseni on, että tämä kritiikki kumpuaa suurelta osin siitä, että lähestymme aihetta niin eri näkökulmista. Richard nostaa lihansyönnin yleisenä teemana keskeiseksi terveyden tuhoajaksi (vetäen rinnastuksia jopa tupakointiin, asbestiin tai anabolisiin steroideihin). Hänen lausahduksensa ”Kokonaisevidenssin perusteella, en pysty mitenkään näkemään liharuokien paikkaa osana terveellisessä ruokavaliota” kertoo paljon. Me taas lähdemme Juhan kanssa liikkeelle siitä, että jopa lihansyönnissä on monenlaisia asteita. Kukaan ei varmastikaan syö PELKKÄÄ lihaa, emmekä mekään sano että sitä voi syödä täysin rajattomasti. Määrän lisäksi on myös tärkeää huomata, että lihatuotteita on moneen lähtöön ja niillä on erilaisia terveysvaikutuksia. Kuten tuossa sanomme, prosessoidut lihatuotteet lienevät sieltä pahimmasta päästä, sitten tulee punainen (naudan?) liha ja lopuksi kana ja kala.

    Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että ruokavalion PERUSTA tulee olla lontooksi sanottuna se ”whole-food, plant-based”. Eli siis se, että joka aterialla nautitaan myös runsaasti prosessoimattomia, ravitsevia kasvikunnan tuotteita. Olemme vain Juhan kanssa sitä mieltä, ettei tähän perustaan järkevissä määrin lisätty laadukas lihatuotteiden käyttö ole MERKITTÄVÄ riski. Se voi aivan hyvin olla jonkinlainen riski mutta kun elämäntavat ovat kokonaisuutena kunnossa, sen itsenäinen vaikutus jäänee melko pieneksi. Se oli pointti.

    Perspektiivin merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ajatellaanpa vaikka ihmisen kokonaisvaltainen terveys piirakkadiagrammiksi. Otetaan ihminen, joka elää vaikka 100-vuotiaaksi täysin terveenä ilman mitään kroonisia sairauksia. Erilaiset elämäntapavalinnat täyttävät piirakasta tiettyjä sektoreita. Me ajattelemme Juhan kanssa asiaa niin, että terveyttä edistävän liikunnan harrastaminen, tupakoimattomuus, normaalipainoisena pysyminen, runsas kasvisten ja hedelmien nauttiminen, roskaruoan ja makeisten välttäminen sekä riittävä unen määrä ovat jo about 75% piirakasta. Tämän jälkeen siirrytään viilailemaan yksityiskohtia. Tarvitaanko kenties jotain lisäravinteita? Minkätyyppinen liikunta on parasta? Kannattaako hörpätä silloin tällöin lasillinen viiniä? Mikä on optimaallinen makroravinnekoostumus? Täytyy siis muistaa, että kun suositaan runsaasti kasviksia, ne syrjäyttävät automaattisesti ruokavaliosta huonompia vaihtoehtoja. Minusta vaikuttaa siltä että täysvegaanius voi tuoda tuolla yksityiskohtien tasolla joidenkin prosenttien hyödyn tiettyjen päätetapahtumien (esim. sv-taudit) suhteen mutta ei välttämättä kaikkien (jotkut syövät). Toisaalta on myös otettava huomioon ruokavalion noudattamiseen liittyvät kysymykset. Maailman terveellisinkin ruokavalio on huono, jos sen noudattaminen on jostain syystä vaivalloista.

    Richard syyttää meitä argumentaatiovirheistä sortuen itse kritiikissään ainakin seuraaviin: quote mining, appeal to authority ja cherry picking. Jos esimerkiksi pureudutaan tietyntyyppisiin syöpiin, näyttö vegaaniruokavalion eduista ei olekaan aivan niin yksiselitteistä. Richard syyttää meitä myös yksittäisten tutkimustulosten perusteettomasta korostamisesta ja näkökulmamme vinoutumisesta (bias). Nämä seikat perustuvat kuitenkin hänen omaan vastakkaiseen vinoumaansa, missä mikään vähänkin lihaa sisältävä ruokavalio ei missään tapauksessa voi olla terveellinen. Esimerkiksi Rousselin lihatutkimuksen pointti on nimenomaan siinä, että lihansyönnissä kannattaa suosia vähärasvaista kokolihaa (eikä mitään prosessoituja tuotteita). Richard on myös innokas lyttäämään Lindebergin paleo-tutkimuksen perustuen siihen että paleo-ryhmä söi vähämmän kaloreita ja tyydyttynyttä rasvaa, ja että tämä yksistään selittää havaitun eron. Mielestäni tämä kritiikki ampuu ohi siinä mielessä, että alhaisempi SFA:n ja kaloreiden saanti oli seurausta siitä että koehenkilöt satunnaistettiin paleolle. Kyseisen ruokavalion noudattaminen siis johti spontaanisti terveellisempään ravintoaineprofiiliin. Heille ei laadittu etukäteen sellaista ruokavaliota, joka sisältäisi vähemmän kaloreita taikka tyydyttynyttä rasvaa. Tämä tukee sitä, mitä aiemmin kirjoitin, eli hyvien vaihtoehtojen lisääminen ruokavalioon syrjäyttää sieltä automaattisesti jotain huonompia pois. Mekin tässä kirjoituksessa halusimme korostaa juuri laadukkaan kokonaisruokavalion ja parempien lihavaihtoehtojen merkitystä.

    Evoluutiobiologiasta Richard pyöräyttää itselleen helposti mätkittävän olkinuken. Mehän emme väitä että koska ihminen on sopeutunut syömään myös lihaa, kaikkien tulisi sitä syödä ja ettei se sen vuoksi voi olla minkäänlainen terveysriski. Väittämä oli itse asiassa jälleen se, että liha voi todennäköisesti olla OSA kokonaisvaltaisesti terveyttä edistävää ruokavaliota. Myönnettäköön kyllä, että lause on hieman huonosti muotoiltu ja ’appeal to nature’-leiman tuolle voidaan sen vuoksi lyödä. Tässä pitää suorittaa katumusharjoituksena ylimääräinen kyykkysarja. Evoluution valossa lihansyöntiin sopeutuminen ja erityisesti ruoan kypsentäminen ovat kuitenkin olleet selviytymiselle ja sukukypsyyden saavuttamiselle (ne asiat, joista evoluutio todella ON kiinnostunut) edullisia askelia. Richard vetää mutkat suoraksi väittäessään, että nimenomaan tämä adaptaatio on syypää kroonisiin sairauksiin myöhemmällä iällä. Mehän olemme evoluution myötä adaptoituneet varsin hyvin esimerkiksi energian varastointiin ja diabeteksen kehittämiseen. Jos hakisimme aikakoneella 30 000 vuoden takaisen luolamiehen ja tiputtaisimme hänet elelemään keskelle modernia obsogeenista ympäristöä, olisiko vähärasvainen, laadukas liha todella se merkittävin syy hänen myöhempiin kroonisiin sairauksiinsa?

    Monipuolisesti koostettu täysvegaani ruokavalio on luultavasti paras pohja ihmisen ruokavaliolle. Monet voivatkin pärjätä varsin hyvin pitäytymällä siinä. Emme kuitenkaan ole Juhan kanssa tällä hetkellä vakuuttuneita siitä, että fiksusti valituilla eläinkunnan tuotteilla täydentäminen pilaa sen kokonaan.

    P.S: Todettakoon satunnaisille lukijoille, että olemme Richardin kanssa jo ihan hyviä sähköpostikamuja eikä tässä ole kyse mistään henkilökohtaisuuksista. Hyvä kritiikki on aina paikallaan ja se ansaitsee myös vastauksen :)

    • Anne sanoo:

      Kiitos kirjoituksestasi. Piirakkadiagrammi on selkeä ja erinomainen pohja paitsi terveyden, myös sairaudenhoidossa. Siihen soisi kiinnitettävän paljon enemmän huomiota terveydenhuollossakin. Ensin perusasiat kuntoon, elimistölle/mielelle aikaa toipua, pillereitä ja puukkoa vasta sen jälkeen ( toki akuuttiin hätään aiemmin). Säästyisi valtiolta pitkä penni, kun kansalaiset onnistuttaisiin sisäistämään terveyden peruspilarit. Nykyajattelua on rivikansalaisilla vieläkin uskomus, että sairaudet vain tulevat jostain ja lääkäri/lääkkeet parantaa.

      Oma piirakkadiagrammini ei ole täydellinen, paheita löytyy, eikä aina tule huolehdittua unesta ja liikkumisesta (juu, juu, yritän palata ruotuun). Mutta paheet ja puutteet eivät ole este yrittää pitää mahdollisimman monta sektoria kunnossa. (vrt. tuttavani suusta: mitä se nyt pyhittää, jos syö terveellisesti, kun kerran tupakoi?) Oman käsitykseni mukaan kaikki lasketaan ja kokonaisuus ratkaisee. Lieneekö luomuilevalla vegaaniudella olla osuutta asiaan, että liki neljävitosena ei ole sairauksia, kipulääkkeitä menee maks 12 tabl/vuosi ja terveydenhuollon palveluihin olen turvautunut viimeksi kuopuksen syntyessä kuusi vuotta sitten. Kuume on noussut viimeksi lievän flunssan yhteydessä tammikuussa 2010, käväisi hurjassa lukemassa, 37,6C.
      Lisäisin diagrammiin päihteet, geenit, onnellisuuden ja kohtuullisuuden (koskien ihan kaikkea).

  11. Veera sanoo:

    Heippa. Voitko Pauli tai Juha selventää, miksi kypsennetty ruoka on ollut edullista kehityksellemme? Ts. tapahtuuko mm. lihan ja sen rasvan kypsentämisessä jotain sellaista, joka muuntaa ”komponentit” jotenkin paremmin hyödynnettävään muotoon? Tärkkelyksen kuumentamisen voi ymmärtää, mutta muiden ravintoaineiden kohdalla tämä mietityttää. On mielenkiintoista ajatella -ja kun on muutoinkin todettu, että esim. raakamaito on terveellisempää ja paremmin siedettyä kaikin puolin kuin pastöroitu, ja kaikki kuumentamattomat luonnolliset rasvat -niin tyydyttyneet kookosrasvan rasvahapot, kuin oliiviöljytkin nimenomaan luonnollisessa muodossaan ovat eduksi terveydellemme, tuoreet vihannekset, hedelmät, jne. Ja miksi kehonrakentajatkin imaisevat kananmunat usein raakana? -Tuskin ainakaan biotiinin pelossa..
    Ymmärrän, että aineet sulavat ehkäpä nopeammin/helpommin kypsinä, mutta onko kypsentämisestä jotakin muutakin etua? Toivottavasti ainakaan haitallisten bakteerien ym. tuhoamisella ei kypsentämistä perustella -vai kuinka? Onko aivan poissuljettua, että missaamme jotain olennaista juuri siksi, että kypsennämme syömämme lihan -proteiinit ja rasvat, entsyymeineen kaikkineen? Muuntuvatko em. toiseen muotoon, hapettuvat tms?
    Onkohan asiaa tutkittu, ja jos on niin minkälaista lihaa onkaan mahdettu käyttää? Varmastihan on suuri merkitys sillä, kuinka liha kuin liha on tuotettu -mitä se on syönyt jne, eikä näin ollen liene ihme, että porukka saa ongelmia vaikka gmo-soijaruokitusta naudasta, oli se sitten kypsää tai raakaa
    . En halua tod kuullostaa miltään ideologistilta -sitä en kyllä ole, mutta olen kylläkin taipuvainen uskomaan ihmisten omakohtaisia kokemuksia -varsinkin silloin kun on kyse esim. vaikean sairauden voittamisesta, kuten on mitä ilmeisimmin käynyt herra Aajonus Wonderplanzille, jonka kirjan juuri luin. Mahtaako olla tuttu mies? En tiedä onko hän aivan huru-ukko, ja täysijärkinen kaikissa väitteissään (mm. suola), mutta jos hän on kerran voinut neuvoillaan tehdä saman sadoille ja sadoille muille, niin en juurikaan pysty niitä omalla logiikallani kumoamaankaan (olkoonkin naisen-..).
    Kiitoksia todella paljon, jos joku haluaa ja viitsii vastata, ja antaa minulle vapautuksen ”keskittyä taas olennaiseen” ja lakata murehtimasta :)
    Terveisin,
    Veera

  12. Ate sanoo:

    Kannattaisiko kasvissyöjän ottaa kreatiinia suurempia määriä kuin purkin kyljessä ohjeistetaan ja kuinka paljon?

    • jhulmi sanoo:

      Vegaanin kannattaa ottaa ehkä gramma pari enemmän kuin paljon lihaa syövän. 3-5 grammaa päivässä on hyvä esim. 60-80 kiloiselle.

  13. pro sanoo:

    Mitäs mieltä tästä Happo-emästasapainosta? http://viihdefoorumi.eu/viewtopic.php?f=30&t=130

    Auttaako palautumiseen?

    • jhulmi sanoo:

      Otan tähän aiheeseen lisää kantaa joskus vuoden-parin päästä kun yksi aiheeseen liittyvä väitöskirja valmistuu.

  14. Janne sanoo:

    Hei. Onko tietoa mikä on tarkka määrä kuinka paljon tarvitsee saada leusiinia jotta aineenvaihdunta kääntyy anaboliseksi? Kun esimerkiksi Ben Pakulski puhuu leusiinista ja kuinka se mahdollistaa lihaskasvun ja rasvanpolton saman aikaisesti, kun kalorimäärään pystyy pitämään alempana ja kehon silti anabolisena.. Niin kuinka paljon siis tarvitsee leusiinia ja kuinka usein?

    • jhulmi sanoo:

      Ei mielestäni kannata liikaa kikkailla yksittäisillä aminohapoilla ja takertua niihin, koska ei leusiinin suurilla tai useilla nauttimisilla vielä saa tutkimusten mukaan mitään aikaan ilman, että muu ravinto on kondiksessa. Mutta 2-3 g leusiinia on hyvä olla anaboliseksi ajateltavalla aterialla eli vaikkapa 20-30 g heraa tai ~200 g lihaa sisältää tuon jne.

      • Janne sanoo:

        Ei ole tarkoituksena kikkailla vaan ennemminkin optimoida ruokavalio kaikinpuolin ”täydelliseksi” tavoitteena maksimaalinen lihaskasvu. Onko tuosta leuciinin tarvittavasta määrästä anabolisella aterialla mitään tarkempaa tietoa, kun tuo 2-3g on aika epämääräinen, jos vaikka vertaa 40kg painavan naisen ja 150kg painavan ammatti kehonrakentajan tarvetta. Painan Itse 80kg ja pelaan varman päälle syömällä n. 2-3 tunnin välein aterian joka sisältää n. 4-5g leuciinia (esim 50g heraa), ja sen takia päivittäinen proteiinin saanti on helposti yli 300g. Tämä Ben Pakulskin teoria oli siis se että päivittäistä kalori saantia pystyy vähentämään kun ottaa lisäksi leuciinia lisäravinteena ei tarvitsekaan syödä joka aterialla niin paljoa proteiinia ja silti keho pysyy anabolisena. (Ben muuten itse ottaa leuciinia 9g aterialla.)

      • jhulmi sanoo:

        Dieetillä tosiaan kokonaiskalorimäärän ollessa alhainen BCAA- tai leusiinilisä voi olla hyödyllinen ja muutenkin proteiinin laatuun panostaminen. 2-3 g perustuu proteiinisynteesitutkimuksiin juuri n. 70-80 kg miehillä, mutta pitkittäisnäyttöä tarkemmista määristä ei ole.

        Ruokailutiheydestä voi olla montaa mieltä. Kirjoittelen joskus aiheeta lisää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s