Lihaksia käytetään tuottamaan voimaa. Nainenkin saa olla voimakas. Painonnosto on nostanut suosiotaan crossfit -innostuksen myötä. Lukekaa tämä juttu ja tiedätte kuka on tämä painonnoston ammattilainen, minkälaisia tuloksia hän on saavuttanut kisoissa ja miten hän treenaa. Kerron lopussa myös muistin virkistykseksi, kuka on kaikkien aikojen vahvin suomalaisnainen ja mikä on hänen mielestään ongelma nykyään kuntosaleilla.
Katselin välillä kettuuntuneena olympialaisia, kun perinteisestä lajista painonnostosta ei ollut Suomen kovin edustaja mukana (kuvia yllä). Lontoon Olympialaisissa hän olisi sijoittunut ennätyksellään peräti seitsemänneksi. Sanoisin, että melko hyvin, kun osassa lajeista osallistujamme pääsivät hädin tuskin sadannen nurkille tai eivät saaneet sijoitusta ollenkaan.
No niin, nyt itse asiaan. Kuka hän on?
Kuka olet? Anna Everi, 25 vuotta, Lahdesta.
Treenitaustasi ja menestys? Lapsena harrastin telinevoimistelua, ratsastusta, aerobicia, yleisurheilua. Painonnostossa suurimmat menestykset 8-kertainen Suomenmestari, lukuisia mestaruuksia myös nuorten sarjoissa. Suomen ennätyksiä nuorten ja yleisen sarjassa. EM-työnnön pronssia nuorten sarjassa. Yleisen sarjan EM 6 2012.
Mitkä ovat ennätyksesi? Ennätykseni ovat tempaus 85kg, työntö 108kg (SE) ja yhteistulos 193kg (yleisen sarjan SE).
Miten treenaat? Lenkkeilen, jumppaan, sekä treenaan painonnostoa 5-8 kertaa viikossa.
Kerrotko tarkemmin? Treenini kestävä yleensä noin kaksi tuntia sisältäen alku- ja loppuverryttelyt. Painonnostotreenin aikana nostetaan yleensä 5 – 6 eri harjoitetta, jokaisessa 20 – 30 nostoa. Osa, kuten tempaus ja työntö, suoritetaan yksittäisnostoina tai 2-3 noston sarjoina, ja esimerkiksi lähes jokaisessa treenissä mukana olevat jalkakyykyt tehdään 3 – 5 noston sarjoina, syväkyykkyinä tietenkin. Ja sekä etu- että takakyykkyjä. Kaikkiaan ohjelmaan kuuluu vajaan parikymmentä lajia, joista tempaus, työntö ja jalat sekä vatsa- ja selkälihasliikkeet ovat tärkeimmät.
Miten syöt? Monipuolisesti. Ennen treeniä hiilihydraattipitoista ruokaa, jotta jaksan nostella painoja!
Käytätkö ravintolisiä? Monivitamiinia, jotta flunssat pysyisivät kaukana minusta, sekä jaksottain palautusjuomia/kreatiinia.
Mikä on parasta painonnostossa? Monipuolisuus! Ryhdin paraneminen ja kokonaisvaltainen kropan vahvistuminen. Itsensä voittaminen, ja joka treenissä saa onnistumisen tunteen! Tietysti myös näyttää hyvältä! 🙂
Miksi kuntoilu on niin hienoa? Siitä saa mahtavan fiiliksen ja kroppa voi hyvin.
Kasvaako kuntosalilla naisille parta ja leveneekö leuka kuten kirjoitin aiemmin joidenkin pelkäävän? Karkottaako isot lihakset naisella miehet ympäriltä? Päinvastoin! Treenanneen kroppa näyttää hyvältä. Ainakin miehet ovat osoittaneet timmin vartalon olevan positiivinen asia!
Mitkä ovat tavoitteesi urheilijana ja elämässä? Saavuttaa omat rajani painonnostossa. Tulevaisuudessa kasvattaa ympärilleen perhe.
Tässä alla youtube-video:
Mikä on lähitulevaisuutesi urheilijana? Aloitin juuri ammattilaisena harjoittelemaan ensi kevään EM-kisoja varten, jotka pidetään Varnassa, Bulgariassa.
Muistakaahan pistäytyä Annan kotisivuilla: www.anna.everi.fi
Lihastohtori toivottaa Annalle menestystä urheilussa ja elämässä!
Kuka sitten on kaikkien aikojen vahvin nainen Suomessa? No hän on tietysti Karoliina Lundahl.
Juttelin torstaina tovin Karoliinan kanssa. Hän oli todellinen ammattilainen. Tästä osoituksena se, että hän on mm. painonnoston kaksinkertainen maailmanmestari ja monipuolisuutta osoittaen hän on edelleen Suomen kaikkien aikojen tilastossa myös kuulantyönnössä kolmas. Toistakaapa vaikka te alle 75 kiloiset wannabe-ristifittaajat tämä perässä: työntö 127 kg ja 4 kg kuulaa 18,28 m! Mm. syvä etukyykky oli aikanaan parhaillaan 150 kg. Minun on itsekin pakko myöntää häpeäkseni, että häviän näissä kaikissa (ehkä tuota etukyykkyä lukuunottamatta) naiselle!
Karoliina kertoi luennollaan Jyväskylän kansainvälisessä valmentajatapahtumassa, mikä nykyään monilta tavoitteellisiltakin treenaajanaisilta kuntosalilla puuttuu. Yllätys, yllätys, se on asenne ja tietty eläimellisyys, jota tarvitaan jos haluaa menestyä ja saada tulosta. Salilla pitää saada huutaa, hikoilla ja kolistella. Ja tietysti pitkäjänteisyys. Älkää odottako mullistavia tuloksia muutamassa kuukaudessa.
Voit lukea painonnostosta harrastuksena täältä. Karoliina mainitsi, että heidän koulutuksensa ovat menneet kuumille kiville. Jos lajisi on crossfit, opettele ihmeessä tekniikat kuntoon ennen kuin telot itsesi salilla!
Treenaamisiin!
Mikäs tää wannabe-crossfit-kommentti facebookissa on, ja tuo lopun juttu että opettele tekniikat ensin ennen kuin telot itsesi..? Pitääkö Lihastohtori crossfitin harrastajia jotenkin tyhminä ihmisinä jotka eivät tajua itsestäänselvyyksiä? 😀 Enemmän olisin huolissani pienten kellarisalien machoilijoista. CF-saleilla on sentään pätevät valmentajat.
Hyvä artikkeli kyllä muuten. Anna on mukava tyttö, vanhoja koulukavereitani.
Eivät toki. On hienoa, että crossfit on tullut mukaan kuvioihin. Onnistunut voiman, kestovoiman, nopeuden ja kestävyyden ja myös motoriikan yhdistäminen on sitä parasta ”kovakuntoisuutta”.
Crossfittaajia näkee nykyään joka saleilla, ei siis vain erikoissaleilla. Suurin osa heistä on perusvoimaltaan ja/tai kestävyydeltään sekä taitavuudeltaan vielä sillä tasolla, että perusliikkeiden opettelu ja tekeminen muutaman vuoden ajan olisi usein järkevää ennen kuin siirtyvät haastaviin liikeyhdistelmiin jos tekniikat eivät ole kunnossa, varsinkin väsyneenä tehtyinä, jolloin vammariski on suuri. USA:ssa vammojen määrät ovat USA-laisten ammattilaisten mukaan jo eksponentiaalisessa nousussa CF-buumin myötä 😦
Harvoin otan kantaa täällä verkossa, mutta nyt on pakko tarttua tähän artikkeliin (CrossFit) valmentajan ja urheiluhierojan/-fysioterapeutin näkökulmasta.
Arvoisa Lihastohtori sotkee nyt kaksi täysin eri asiaa. Yksin saleilla olympianostoja/CrossFit-harjotteita tekevät ihmiset ja jatkuvassa valmennuksessa virallisilla CrossFit saleilla treenaavat ihmiset. Puhun nyt oman CrossFit-salimme CrossFit Lappeenrannan puolesta. Kohta kaksi vuotta kestäneen toimintamme aikana olympianostoissa tapahtuneet vammautumiset ovat pyöreä NOLLA. Ihmiselle, joka ei ole koskaan nähnytkään levytankoa pystyy opettamaan olympianostojen perusteet muutamalla harjoituskerralla. Perusteiden hallitsemiseen ei todellakaan tarvitse muutamaa vuotta. Toki jonkin asian täydellinen hallitseminen vaatii kymmeniä tuhansia toistoja, eikä kukaan varmasti ole teknisesti täydellinen koskaan lajista riippumatta. Eivät edes urheilijat Olympialaisissa. Tempauksessa ja työnnössä yhdistyvät loistavasti yhdessä paketissa suurinosa ihmiskehon fyysisistä ominaisuuksista. Voima, kehonhallinta, koordinaatio, nopeus, liikkuvuus. Harjoitteina vertaansa vailla. Olympianostoja käytämme myös fysioterapiassa tukemaan asiakkaidemme kuntoutusta. Helppoa, mielekestä, motivoivaa ja lisäksi turvallista asiakkaalle valvovan silmän alla.
Itse näkisin vammautumisriskin paljon suurempana maastavedoissa ja kyykyissä huonosti tehtyinä, kuin olympianostoissa joissa yleensä liikuteltava kuorma on huomattavasti pienempi mitä edellämainituissa nostoissa. Epäonnistunut olympianosto päättyy pääsääntöisesti vain noston missaamiseen, ei vammautumiseen. Mainitsemasi vammautumiset jenkeissä kielivät eroavaisuudesta jenkkien ja Suomen välillä. Jenkeissä CrossFit-salien kirjo laadussa on hyvin valtava ja siellä dollarien kiilto silmissä toimintaa pyörittävät salit aiheuttavat varmasti piikin vammautumistilastoon.
Mielestäni CrossFit on tekemässä suurta palvelusta painonnostolle Suomessa tulevaisuudessa. Jenkeissä tämä on jo tapahtunut. Painonnoston harrastajien ja kilpailijoiden määrä on noussut CrossFitin madaltaessa kynnystä aloittaa painonnostoharrastus Ameriikan maalla. Tämä tulee tapahtumaan myös Suomessa. Osa oman salimme asiakkaista on innostunut CrossFit-harrastuksen myötä niin, että ovat ottaneet yhteyttä paikalliseen painonnostoseuraan ja aloittaneet harjoittelun siellä. Käytämme myös jatkuvasti painonnoston ammattivalmentajia valmennuksemme tukena kehittääksemme asiakkaistamme/urheilijoistamme parempia nostajia ja vamentajistamme parempia valmentajia.
Toivotan Lihastohtorin tervetulleeksi seuraamaan CrossFit Lappeenrannan treenejä, joissa aivan tavalliset ihmiset esiteinistä 64-vuotiaaseen pappaan tempaavat ja työntävät rautaa pään päälle asenteella…kaiken lisäksi aika nätisti 😉
Juha Metsämuuronen
CrossFit Lappeenranta
Kiitos kaima kommentista, oli hyviä tarkennuksia. Mahdoitko itse hieman ymmärtää kommenttini väärin? En kritisoi crossfitiä ajatuksena mitenkään, sehän on mitä parhain idea yrittää olla all-a-round hyvässä kunnossa ja mahtavaa, että painonnostokin on saanut uusia harrastajia. Mutta tuntuu välillä siltä, että crossfit-harrastajat (ja miksei monet muutkin) ottavat turhan herkästi itseensä jos joku esittää parannusehdotuksia tai vaikkapa kieli poskessakin hieman kritiikin poikasta.
Olet ihan oikeassa, että jenkeissä ja miksei Suomessakin ongelma on juuri nämä, jotka kylmiltään rimpuilevat hankalien liikkeiden sekamelskassa ilman ohjeistusta tai treenaamisen perusteista mitään tajuamatta ihan perus saleilla. Tämä CF:ään liittyvä on kuitenkin tieto, minkä voimaharjoittelun ammattilaisilta sain voimaharjoittelukonferenssissa pari viikkoa sitten. Siinä ei mitenkään eritelty missä harjoittelu oli tapahtunut. Itse en ole nähnyt tilastoja. En epäile yhtään, että alaan erikoistuneilla saleilla opastetaan useimmiten tekniikat oikein ja vammariski on pieni.
Mutta toisaalta ajattelen niin, että on hemmetin hienoa, että intoa riittää ja innostus on lähtenyt tällaisesta uudesta trendistä ja jotkut yleensä pienet vammat eivät maailmaa kaada. Yleisesti ottaen kuntosaliharjoittelussa vammariski on TODELLA pieni verrattuna vaikka moniin palloiluihin jne.
Eli kiitokset teille kaikille, jotka teette lihaskuntoharjoittelun eteen töitä. Älkää ottako itseenne jos joku norsunluutornissa mesoaa 😉 Me kaikki teemme loppuviimein saman tavoitteen eteen töitä.
P.S. Oma treenaamiseni on myös usein melkoista rimpuilua kun teen monia liikkeitä ja joskus kokeilen niitä ekaa kertaa. Enkä todellakaan ole teknisesti tai motorisesti lahjakas yksilö 😉
Mutta jos ajatellaan ihan perusvalmennusopillisesti, niin tosi seikka on se, että kymmenien liikkeiden sekamelskalla ei mikään ominaisuus kehity optimaalisesti. Alkuvaiheessa joo kehittyy vaikka miten rimpuilee on se sitten perus reeniä tai ns. ”toiminnallista”. Tämän ovat maailman huipulla crossfit-ammattilaisetkin ymmärtäneet ja siksi on hienoa, että oppia otetaan esim. painonnostossa ammattilaisilta.
Niin varmaan tuo liikkuvuus kun on hyvä niin silloin kaikki on turvallisempaa. On tullut huomattua. Lonkan koukistajat on hyvin ongelmallinen jos ei löydä oikeaa tapaa venyttää ja näemmä se on todella vaikea neuvoa. Neuvojan mielestä se voi olla helppo neuvoa mutta neuvottavan voi olla vaikea ymmärtää ja kun ei ymmärrä ei voi sisäistää ja venytykset menee pieleen jossain määrin ja varmaan useasti ratkaisevissa määrin.
Itselläni parani taas huomattavasti olkapäiden liikkuvuus siinä määrin että harjanvarren saa suorille käsin pään päälle ja jopa vähän taaemmas kun se aikasemmin aina kikotti hieman ulospäin ja tankoa ei siinä asennossa etes pysty pitämään kuin sekunnin pari kunnes joutuu laskemaan. Huomaa sen omasta liikuvuudestakin kun aikaisemmin onnistui jotenkin liikkuvuutta parantamaan tosin hirmuidella määrällä harjoitteita niin lantiolyöntikin ihan automaattinen ja napakka ja sain jopa 60kg harjoittelematta ylös. Noh lystiä ei kauan kestänyt koska se ainainen jumiska lyö viikon parin sisään ja hommat on seis. Nyt on ainainen väsy onnistuneiden venytysten johdosta kadonnut täysin ja vomantunto on hirmuinen mutta nähtäväksi jää miten suuri hyöty siittä on koska aion saada venytykset kondikseen lopullisesti ja aloittaa kuntosalin vasta viikkojen päästä.
Erinomainen liikuvuus=yleensä tekniikka miltei automaattisesti oikein, kehon voimantuotto optimaalinen
Huono liikkuvuus=tekniikka ei voi olla oikein, voimantuotto olematon
Tempaus on siittä hyvä liike että myös liikuntarajoitteinen(lievästi) voi sitä tehdä jos liikuntarajoitus on esim. nilkka. Periaatteessa siis EI voi koska nilkkaa tarvitaan siinä paljonkin mutta jos tekee sen mahdollisimman vauhdittomana niin ettei nilkan ojennusta tee mutta muutoin liikerata on parhain mahdollinen ja ei hae isoja rautoja niin ihan jees harrastus jossain määrin. Muutoin treenaaminen menee staattisemmaksi punnerteluksi eikä se pitemmän päälle ole sen mielekkäänpää kuin paikallaan istuminen, eli dynaamisuutta on hyvä harjoittaa jollain tavoin. Parempi siis dynaamisesti raskaat treenit kuin punnertaen jäykistävät treenit. Tykkään kovasti…nyt pitää lopettaa kirjoittelu ettei tuu istuttua.
En ymmärtänyt väärin. Piti vaan piruuttani vastata pieneen provoosi pienellä provolla takaisin 😉 Tärkeintä, että saadaan hyvää keskustelua aikaiseksi.
Halusin samalla muistuttaa ja tuoda esille tärkeän asian, jotta ihmiset osaisivat erottaa CrossFitin ja ”CrossFitin”. Viimeaikoina CrossFitin noustessa julkisuudessa pinnalle. Ollaan kaikkialla tekemässä ”CrossFittiä” ja kuntokeskuksissa ympäri maan mainostetaan ”CrossFit-tyylistä” harjoittelua. Kaikkea vailla järkeä tehtäviä kuntopiirejä kutsutaan nykyisin CrossFitiksi ja suuri yleisö saa täysin väärän kuvan todellisesta CrossFitistä.
Pähkinänkuoressa parhaimmillaan CrossFit on tarkkaan ohjelmoitua harjoittelua, jossa normaaleita ihmisiä valmennetaan yksilöllisesti aivan kuten huippu-urheilijoita. Se on CrossFitin alkuperäinen idea ja siitä me Suomen viralliset CrossFit Afffiliatet pyrimme pitämään kiinni. Siinä se pieni suuri ero CrossFitin ja ”CrossFitin” välillä.
Kiitokset loistavasta blogista!
Juha Metsämuuronen
CrossFit Lappeenranta
Moro ja kiitos vielä tosiaan tarkennuksista 😉 Tästä syystä puhuinkin wannabe-ristifittaajista tai crossfittaajista (pienellä kirjoitettuna), en CrossFit-urheilijoista /-kuntoilijoista. On hienoa, että myös ohjelmointi ja järki on mukana. Nopeusvoima, kestovoima, motoriikka, kestävyys ja maksimivoima eivät voi kehittyä kaikki samassa treenissä muuta kuin ehkä aloittelijoilla.
Otan mielelläni joskus vastaan artikkelin, jossa kerrotaan ”Mitä on CrossFit – harjoittelu parhaimmillaan, miten se eroaa tavallisesta kuntosaliharjoittelusta vai eroaako ja mitä sillä on vielä opittavaa” ”Fiksu Crossfittaaja” tms. Tai jokin kaskustelu CrossFit puolestapuhuja vs. sen kritiikki.
Voisin tästä aiheesta kirjoitella hieman syvemmin..
Voisit yrittää vastata esitettyyn kritiikkiin 😉 Esimerkiksi täällä kehutaan, mutta kerrotaan myös haasteista:
http://bia.fi/blog/2012/07/crossfit-lopullinen-totuus/
Voisin pyytää vaikka sut ja Hannun ”kaksintaisteluun” 😉
Anna on kyllä vahva ja kaunis nainen. Puhumattakaan siitä kuinka seksikästä on kun nainen nostaa isoja rautoja sen pinkin käsipainon sijaan. 😉 Tuommoinen mimmi on vaimomatskua parhaimmillaan!
Onko lihastohtorilla sähköpostia, haluaisin kysyä henkilökohtaisesti yhdestä erittäin tärkeästä asiasta?
Thx, hyvää juttua blogissa!
Valitettavasti en ajanpuutteen vuoksi ehdi vastaamaan henkilökohtaisiin kysymyksiin, en tällä hetkellä edes korvausta vastaan 😦
Eli ihan tarkoituksella en ole laittanut yhteystietoja/yhteydenottomahdollisuutta tänne blogiin.
”Karoliina mainitsi, että heidän koulutuksensa ovat menneet kuumille kiville.”
Jenkeissä tilanne on se että viimeisen 4 vuoden aikana painnoston suosio on kasvanut valtavasti. http://journal.crossfit.com/2012/11/olympic-weightlifting-renaissance.tpl
Iso syy tähän on se että CrossFit ja USAW tekevät jonkin verran yhteistyötä.
Suomessakin CrossFit on paljon velkaa painnonostolle mutta painnostoliiton kannattaa ymmärtää miten paljon CrossFit tekee painnoston eteen. Tuskin on sattuma että painnoston suosio on nyt nousussa.
Yhteistyötä?
Joo, juuri näin. Ja samalla tavalla CF:n olisi hyvä tehdä yhteistyötä muidenkin lajien kanssa…ja taas tässäkin toisinpäin, CF oheisharjoitteluna joissain muissa lajeissa. Itse asiassa tuntuu sille, että ei CF ole edes vienyt harrastajia muilta ”punttilajeilta” kummemmin. Suuri osa on aloittelijoita tai aiemmin epäsäännölisesti ja vähemmän tavoitteellisesti treenanneita. Olenkohan oikeassa?
Ainakin Lappeenrannassa yhteistyötä tehdään puolin jos toisin.
Oma tuntuma on myös että ainoat paikat mistä CrossFit on ihmisiä vienyt on isot kuntokeskukset. Tuntuu että monet kaipaavat osaavaa valmennusta ja ohjausta. Muissa punttilajeissa sitä on kohtuullisen hyvin tarjolla, normi kuntosaleilla taas pyörii aikapaljon porukkaa eksyksssä keskellä laite viidakkoa.
Alkuun kiitokset Lihastohtori-Juhalle artikkelini huomioimisesta. Mihinkään kovin vakavaan ”kaksintaisteluun” minusta ei luultavasti ole, ainakaan tämän aiheen tiimoilta 😉 Mutta kommentoidaanpa nyt Juha M:n esiin nostamaa, tärkeää pointtia.
Kuten Juha M. mainitsi, on tärkeää, että kotimaisilla CrossFit-saleilla tarjotaan laadukasta valmennusta. Jenkeissä homma on ns. lähtenyt lapasesta ja koska esim. ykköstason CF-ohjaajaksi pääsee käytännössä lähes kuka tahansa, ovat valmentajien tasoerot huimia. Tämä johtuu käytännössä ihan puhtaasti halusta kaupallistaa ja tuotteistaa CrossFit ja levittää lajia entistä laajemmalle. Tämä johtaa ja on johtanut valmennusosaamisen ja harrastajamateriaalin tason laskuun ja tuloksista saamme nauttia mm. erilaisten ”CrossFit Fail” -videoiden muodossa.
Kotimaassa tilanne ei onneksi ole sama ja toivottavasti ei siihen koskaan johdakaan. Pahoin kuitenkin pelkään, että näinkin voi käydä, ainakin näissä ”kopioversioissa” mitä lähes kaikilla kuntokeskuksilla nykyään vedetään. Myös mikäli CF HQ:n puolelta vaatimukset eivät tiukennu, niin yksittäisen kotimaisen CF-ohjaajan mahdollisuudet kansallisen hyvän valmennustason ylläpitämiseen ovat aika pienet, jos heikkotasoisia, mutta virallisia CF-affiliatesaleja alkaakin yhtäkkiä tulla kuin sieniä sateella.
Tämä ei siis ollut tarkoitettu kritiikiksi nykyisiä kotimaisia CF-saleja tai ohjaajia kohtaan – päin vastoin. CrossFitissä on harjoittelumuotona paljon hyviä asioita, toivottavasti sitä ei pilata huonolla bisnesmallilla.
Kiitos Hannu. Tämän tyyppistä olen itsekin kuullut rapakon takaa.
Vdu, että näillä bodareilla pystyy olemaan paljon hampaankolossa crossfittiä vastaan. Ilmeisesti se on sitä samaa epävarmuutta mikä ne aluperin on saanu bodaamaankin.
Hei Olympic. Kyllä sitä on havaittavissa joo, mutta myös toisinpäin. Voimanostajien ja bodarien mielestä itse olen fitness-pelle ja cross-fittaajien mielestä sekä wannabe-bodari, wannabe-voimanostaja että fitness-pelle? 😉 Itse näen niin, että en ole bodari, en crossfittaaja, en fitness-pelle, en voimanostaja, vaan jotain siltä väliltä tai kaikkien näiden sekasikiö 😉
Miksi koko ajan pyritään tuomaan tuo crossfittia sekä painonnostoa rinnakkain, jolloin nähdään painonnosto titanic-aluksena ja jäävuoria kaikkialla?
Viimeksi kun katsoin, taso on maailmalla järkyttävän kova, eikä sinne päästä, jos eivät kyvyt riitä. Käsittääkseni Suomi sekä USA, eivät kuulu lajin kärkimaihin, siksi on jotenkin tekopyhää pitää crossfitta painonnoston pelastuksena.
Samoin jännä tämä asenne, että painonnostovalmenajaksi oppii tuosta vaan ja sen jälkeen on valmis opettamaan muitakin. Ystäväni toimii painonnostovalmentajana, samalla salilla, jossa pyörii joukossa myös olympiamitalisteja kyseisestä lajista. Ystäväni valmennettava otti aikuisten kisoita mitaleita, vaikka on vielä juniori-ikäinen. Hän on itse sitä mieltä, että 15 vuotta painonnoston parissa, ei tee hänestä vielä kaikkitietävää, vaan aina oppii lisää.
Miten joka crossfit-salilla voi siis olla osaava painonnostovalmentaja, vaikka emme pärjää maailmalla painonnostossa?
Kannattaa muuten seurailla, painonnoston toimintaa kesäkaudella porissa.. SInne odotellaan kovia vieraita Venäjältä. Tervetuloa tutustumaan, mitä painonnosto on oikeasti.
Ai niin, kun tykkäätte piikitellä tason nostolla, jne.. siellä ne kisat on 4 vuoden välein, eikun hakemaan mitali kotiin, sehän on niin helppoa, sehän on vaan painonnostoa 🙂
Ville, olet oikeassa. Painonnosto on ihan käsittämättämän kovalla tasolla maailmalla.
Jos itse kuulen jonkun valmentajan tai kenenkään muun joskus lesoilevan ja sanovan olevansa kaikkitietävä tai -osaava, niin hän on väärässä ja tällainen ajattelu on oman oppimisen ja valmennettavan kehittymisen este. Toki sopivaa itseluottamusta pitää olla, varsinkin sellaisilla valmentajilla jotka valmentaa nuoria, joille sopiva auktoriteetti on tärkeää.
Juuri tästä syystä olisi toivottavaa, että jokainen ymmärtäisi painonnoston sekä crossfitin eron. Itse olen tosiaan tätä asiaa käynyt kuuntelemassa painonnostajilta, joilla on jonkinlaisia meriittejä painonnoston puolelta.
Täytyy myöntää, että itsekään alkuun huomannut crossfitin sekä painonnoston välisiä eroja, mutta pikkuhiljaa olen alkanut käsittää, että crossfitillä ei ole loppujen lopuksi oikeasti mitään annettavaa painonnostolle.
Tämä ei ole mikään provoamisyritys, vaan karu fakta.
Painonnosto sisältää 2 lajia, tempauksen sekä työnnön. Sinulle on kisoissa 3 yritystä kummassakin. Epäonnistut 3 kertaa, jäät ilman tulosta. Suorituksen arvioivat vielä tuomarit.
Crossfit-kisoja katsoneena täytyy sanoa, että siellä ei ole aivan samat suoritusperusteet.
Painonnosto on erittäin tekninen laji. Vaatii huomattavaa kykyä valmentajalta erottaa tekniikkavirheet, korjata ne ja saada tuloksia paremmaksi. Käsin vääntämällä pääsee yllättävän pitkälle, mutta ei koskaan huipulle tai isoihin rautoihin.
Hienoa, että painonnosto saa julkisuutta, mutta kannattaa tosiaan tutustua, kauanko esim. Ali Oksala harjoitteli ennen kuin pääsi huipulle.
Tähän vielä painonnostoliiton sivuilta tämä uutinen:
”Kashirina ja Kozlov Poriin
Puntti-Karhujen ja pietarilaisten painonnostajien yhteistyö tuo kesäkuun lopulla Poriin lajimme maailman tähtiä. Juhannuksen jälkeiseksi viikoksi on Puntti-Karhujen vieraaksi tulossa itänaapurista yhdeksän hengen ryhmä, jossa kovimpia nimiä ovat hyvin monen mielestä maailman paras naispainonnostaja Tatjana Kashirina ja raskaan sarjan MM-mitalisti Andrej Kozlov. Lisäksi mukana on EM-tason junioreja.
Vieraat leireilevät viikon Porissa ja mukaan leirille on tulossa myös osa Suomen parhaista nostajista. Lauantaina 29.6. pidetään perinteiset Kulta-Kallen Punttikisat, joissa voidaan jännittää vaikka sitä, tempaako Kozlov kenties 200 kiloa tai pystyykö kukaan suomalaismies tempaamaan enemmän kuin Tatjana (kisaennätys = ME 151 kg) – no, varmasti tempaa!
Kisoissa parhaat nostajat palkitaan euroilla.”
Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee katsomaan kisoja paikanpäälle.
Painonnostolla on varmasti paljon annettavaa crossfitille, ainakin niin kauan kuin crossfit sisältää painonnoston yhtenä kilpailu- ja treeniliikkeenä. Molemmat sitten loppuviimein hyötyvät tilanteesta? Kyllä jos crossfitissä paljastuu joku painonnostoihme nuorena, niin kyllä olympialaji kun on, päätyy sitten kaiken järjen mukaan painonnostoon myös kisaamaan ja hakee sieltä ammattilaisilta koutsausta.
Tuo on hyvä kirjoitus ja muistan heti lukemiani artikkeleita painnnoston puolella kirjoittaneista kun mainitsevat että ongelmana on liian paljon olkapääongelmia jotka lopettaa kilpailu-uran yms. juttuja eli loukkaantumisia ja tekniikkaongelmia. Itse olen huomannut että suurin ongelma tekniikan opettelussa on selkeästi liikkuvuus. Jos liikuvuus on hyvä tuntuu tanko hyvältä tempaista ja kun tilanne toisinpäin on epävarmuus jo pääkopassa ennenkuin pääsee salille. Itsellän i suuria liikkuvuusongelmia joita olen ratkonut sen jälkeen kun ratkoin ongelman aiheuttamia ongelmia muilla keinoin kunes tajusin että kyse on kehon liikuvuuden puutteesta ja sitä myöten lihasten toiminnan heikkenemisestä. Eikä siinä taho olla valmis koskaan. Miksi kukaan valmentaja maailmassa olisi heti täysin valmis ja miksi ne olisi niin yli-ihmisiä että saavat valemnnettavien kaikki ongelman ratkottua jos lääkäritkään ei siihen pysty. Joten sun kirjoitus on asiaa. Ne on ihmisiä kuin mekin ja tekee sitä vieläpä jossain määrin palkkatyönä riippuen mitä valmentaa ja jokainen on varmasti jossain määrin työpaikallaan kohdannut ihmisiä jotka ovat siellä vain ”töissä”. Motivaatio ja tietotaito onkin sitten eri juttu. Sitä on muttei läheskään niin paljon että ongelmat saataisin ratkottua.
Onhan joskus salilla sellaisiakin kovia tempaajia joista näkee että keho taipuu kyllä rangasta mutta muuten ollaan kuin hyvää huomenta asennossa, silti olkapäät antaa periksi niin että tanko on suorin käsin. Periaatteessa tällainenkin nostaja ehkä pystyisi parantamaan lantion asentoa, mutta kuten nyt tulee ilmi niin ei ainakaan ensimäisenä vaan jatkaa nostelua-> loukkaantuminen. Valmentaja? -> ei pysty ratkaisemaan ongelmaa tai ei tajua tehdä sitä mikäli ei ymmärrä että asento on korjattavissa tai että asento ei ylipäätään ole optimaalinen.
Jos koulussa jouduttiin istumaan liki kymmenen vuotta ja koskaan ei liikuntatunnilla venytelty ainakaan 80 luvulla, saatikka armeijassa reppu selässä ravattu eikä sielläkään ihashuollosta mitään tietoa vaikka valtion laitos sekin, mennään työelämään ja vain harvassa paikassa ergonomian voidaan sanoa olevan riittävää vaikka tilillä on miljoonia parantaa asiaa nii miksi kuolevainen yksi ihminen jossain kellarin kupeessa valmennettavaansa ohjaten ymmärtäisi maailman kulusta yhtään sen paremmin.