Lihastohtori haastattelee itse itseään osa IV

Kuka on tyyppi blogin takana? Tämä on jatko-osana aiemmalle kirjoitukselleni: Lihastohtori haastattelee itse itseään. Vastaan tässä mm. kysymyksiin siitä, mikä on parasta ja ärsyttävintä työssäni, miksi minulla on niin pienet lihakset, mistä lähteistä oppii eniten uutta ja minkälaista päiväuniohjelmaa suosittelen.

Deadlift

Siirryin suoraan osaan IV, koska olen oppinut mm. elokuvista, että yleensä jatko-osat II ja III ovat huonoja. No miksi ihmeessä uusi haastattelu? Eikö niitä nyt jo ole aiemmin ihan riittävästi? No juu, mutta itse itsensä haastattelu on parasta, koska saan itse kysyä ne kysymykset joihin itse haluan vastata.

Mitä lajia haluaisit kokeilla? Vaikka mitä. Ehdotin elokuussa Harvardin kampuksella, että kokeiltaisiin ilma-rantalentopalloa. Tässä uudessa lajissa teeskennellään pelaamista ilman palloa. Koska minun heikkouteni pallopeleissä on juuri tämä instrumentti eli pallo ja kaikki siihen liittyvä toiminta, niin luulen, että tämä olisi ollut minun lajini. Mutta tämä jäi kokeilematta kun löytyi vain rantalentopallokenttä, mutta ei palloa tai pelaajia. Yksin en voinut harrastaa, koska tämä on kuitenkin joukkuelaji.

Mikä on parasta työssäsi? Mikäs sen kiinnostavampaa ja hauskempaa, kuin esittää kysymyksiä ja yrittää vastata niihin tieteellisen metodin avulla. Mutta vastaan silti tähän, että työmatkat.

konffa

DSC00609

Tykkään myös kovasta labratöistä. Labrassa on mahdollisuus välillä kokeilla rohkeammin uusiakin asioita. Se, että töissä viihtyy, on mielestäni kaikkein tärkeintä. Kukin viihtyköön omalla tavallaan, kunhan ei liikaa häiritse muita. Aikamme viitatuin tutkija maailmassa on samaa mieltä ja tästä syystä hänen labrastaan löytyy mm. pingis- ja biljardipöydät.

labra

Tykkään lukea ja kirjoittaa eli voisi sanoa, että tykkään myös toimistotyöstä… kunhan sitä ei ole liikaa.

lihastohtoritöissä_small

Lisäksi pitää mainita jokavuotinen akateemisen uran huipentuma eli  tentinvalvonta ja erityisesti pissavahtina olo. Eli käytännössä kun aina joku opiskelijoista juo jännityksissään liikaa ennen tenttiä ja sitten pissattaa, niin meidän valvojien pitää käyttää koir… tai siis opiskelijaa pissalla ja vahtia ettei se tai siis hän pissaa tai siis tarkoitan lunttaa.

Mikä töissä ärsyttää? Korostan vielä, että tykkään kovasti työstöni yliopistolla, mutta se ei tarkoita sitä, että asiat eivät voisi olla vielä paremmin. Suomi on byrokratian luvattu maa. Minä vihaan byrokratiaa ja asioiden toimimattomuutta ja hidasta etenemistä. Valtion laitoksissa kuten yliopistolla tuppaa olemaan välillä töitten tekeminen erittäin tehotonta. Itsellänikin menee tuhottomasti aikaa erilaisiin ihan turhiin byrokraattisiin sotkuihin.  Tutkijan työ on kuin taiteilijan: se on luovaa ja byrokratia ja rajoitukset tappavat innovatiivisuuden ja työn ilon. Ei keppiä, vaan porkkanaa, pyydän. Näistä samoista ongelmasta puhuu Youtubessa palkittu tamperelaisprofessori Howy Jacobs. Enkä nyt todellakaan syytä ketään ihmisiä, vaan järjestelmää, joka on mennyt mielestäni (ja ainakin 90% työkavereista lienee samaa mieltä) huonompaan suuntaan. Onneksi omassa yliopistossani on pätevä tieteenteosta ymmärtävä johtaja, joka onkin laittanut käyntiin heti työsuhteeseen astuessaan byrokratian poistotalkoot. Tässä viestiä poliitikoille!

Elänkö unelmaani? Nuorena minulla oli monenlaisia haaveita eikä yksikään niistä ollut tutkija. Unelma-ammatteina oli mm. eläintarhan johtajaa, urheilijaa, sarjakuva- /pilapiirtäjää, imitaattoria ja koomikkoa. Näistä eka jäi jo ala-asteen jälkeen ja piirtäjän innostuskin on hiipunut viime vuosina, valitettavasti.

piirrustuksia

Kuva. Viimeiset raapustukset lyijärillä yli kymmenen vuoden takaa. Kuva vasemmalla kertoo intohimostani komedioihin. Oikeallaolevan taisin antaa vanhana Ankkafanina lahjaksi tyttöystävälle syntymäpäivänä. Kuvaa sitä ilmiötä, että intohimoiselle wannabe-urheilijallekin urheilu voi joskus sopivassa tilanteessa jäädä kakkoseksi. Josta tulikin mieleen, missä mahtaa originaali olla?

Imitaattori ja koomikko haluaisin olla edelleen ja edellistä jopa treenailin nuorempana aika paljon. Tai perinteisesti imitoin imitoijia, harvemmin originaaleja. Edelleenkin seuraan ihmisten puhetapoja ja eleitä ihan vaistomaisesti. Tietynlainen halu viihdyttää minulla on myös edelleen. Se saattaa joitain ärsyttää, mutta olen oma itseni ja se on tärkeintä.

miesvoimistelijat

Kuva. Alumnipäivä liikuntabiologian laitoksella. Liikunnan miesvoimistelijat esiintyy.

Kotonakin saan säännöllisesti epätasaisesti kannustusta tyyliin,  ”olisiko sun sittenkin pitänyt hakea teatterikorkeaan” ja ”lopeta se matkiminen”. Ylä-asteella puhuttelin matematiikanopettajaa hänen omalla äänellään. Osaan edelleen häntä matkia ja monia muitakin vanhoja opettajiani. Hyödyllinen taito eikö totta? Lukiossa sain ensimmäisestä äidinkielen kurssista kutosen, kun kurssityönä aineen sijaan piirsin opettajista pilakuvan. Mutta pääosin olin varmaankin ihan kiltti oppilas ja minulla oli hyviä opettajia. Peruskoulumainen tiedon siirtäminen ei kuitenkaan ole minun juttu. Opiskelut alkoivat toden teolla kiinnostaa minua vasta yliopistossa.

Yliopisto-opiskelujen alussa huomasin, että minua kiinnostaa erityisen paljon uusi tieto ja tiedon tuottaminen ja välittäminen. Yliopistossa minun (yli)innokkuuteni jo opiskelujen alussa ei varmaan keneltäkään jäänyt huomaamatta. Opettajien imitoinnit ja pilakuvien piirtelyt ovat saaneet jäädä.

Tällä tiellä olen ja olen onnellinen valinnastani. Olen tavannut mahtavia ihmisiä, paljon omia idoleitani eri aloilta, siis muualtakin kuin tieteestä. Olen tehnyt todella paljon töitä, mutta samaan aikaan koko ajan on sellainen olo, että miten on käynyt niin hyvä flaksi, että saa tehdä töikseen omaa harrastustaan ja että tästä joku maksaa vielä sangen hyvää korvaustakin. Itse olen viilannut omaa palkkaani silloin kun se on ollut mahdollista aikanaan alaspäin, jotta minulle olisi enemmän rahoitusta tutkia. Sopiva yrittäjyyshenkisyys on hyväksi tutkijana. 8-16 toimistossa ja sitten ulos -ajattelu ei toimi ainakaan minulle.

Bill

Kuva. Bill Kraemer, voimailututkimuksen ja kirjallisuuden ykkösmies. Oikealla kuivan kesän orava, joka ei ole ollut ruoka-aikaan kotona.

Miksi sulla on niin pienet lihakset, vaikka tiedät miten ne kasvaa? Tässä alla naistenlehdistä oppimani yläkroppatreenini. Valitsin siihen 450 gramman käsipainot, koska tavoitteenani on saada (tai joku voisi sanoa minun tapauksessani ylläpitää) pitkät ja hoikat lihakset ja kiinteytyä. Olen jostain lukenut, että jos treenaa isoilla painoilla, niin saattaa kasvaa liian isot lihakset, mennä välittömästi ylikuntoon ja tulla hiki. Ja sitten meikit valuu naamalle.

treenit2

Mutta joo. Jos totta puhutaan, niin lihaskasvun maksimoinnin kannalta pikemminkin olen treenannut (ja ehkä edelleenkin treenaan) liian isoilla painoilla ja liike, en lihas edellä. Tämä on johtanut siihen, että muutamat isot lihasryhmät ovatkin melko isoja (tissit, persus ja vatsalihakset), mutta torsosta lähtevät ulokkeet ovat sitten jääneet lähes naruiksi. Olen myös geneettisesti rakennettu enemmänkin hyppääjäksi tai pikajuoksijaksi kuin bodariksi eli lihasmassaa tuppaa kertymään helpoimmin massakeskipisteiden lähelle kuin ääriosiin ja pitkät ja vahvat elastiset jänteet tekevät liikkeissä työtä vieterin lailla ja vievät kuormitusta pois lihaksilta. Ehkä vieläkin olennaisempaa on, että syön lihaskasvumielessä liian vähän. Itse en tunne itseäni hyvinvoivaksi tai suorituskykyiseksi lievästi pöhöttyneessä olotilassa, jota ehkä hieman vaadittaisiin lihaskasvun maksimoinnissa. Mutta eihän meidän kaikkien tarvitse näyttää bodareilta, vaikka oltaisiinkin kiinnostuneita lihaskasvusta ja sen maksimoinnista? Ehkä minun kuitenkin pitäisi saada isommat hanskat.

biceps_education

Kuva. Koulutus minulla on, mutta hauikset pienet. Pitää muuttaa elämän prioriteetteja. Kuva: Perttu Puranen: Jylkkäri.

Nolointa mitä olet tehnyt? Lista on pitkä. Pohjanoteeraus lienee, kun lähdin voimanostokisoista, joissa olin kauniimman puoliskon huoltajana, väärään suuntaan Helsingin Pitäjänmäeltä bussiin. Ihan normaalia huonon suuntavaiston omaavalle maalaispojalle, vaikka käynkin Helsingissä useita kertoja vuodessa. Ei siinä muuten mitään, mutta minulla oli tärkeä tapaaminen keskustassa ja myöhästyin puolella tunnilla. No, kyllä tämä kyseinen ministeri jaksoi odottaa. Eikö hyvää kannata odottaa?

Noloa on myös se, että vaikken pidä pop-musiikista, niin silti pimputtelen pop-biisejä joskus kotona pianolla ja pahimmassa tapauksessa jopa lauleskelen. Vannoutuneelle metallimusiikkimiehelle tämä on ehkä vielä nolompaa kuin edellinen myöhästyminen. Jäin myös kiinni siitä, että tv-ohjelma Blogistaniassa kirjahyllystäni löytyi jooga-kirja. Siitä on monet kaverit kettuilleet ja pahinta tässä on se, että kyllä, kirja on minun. Pitää varmaan jo alkaa sovittamaan hametta…

Mitä lähteitä käytät oppimismateriaaleina? Opin kuuntelemalla muita ihmisiä ja lukemalla naistenlehtiä. Olen viimeaikoina oppinut mm. että ”selluliitti on vain lihaksen heikkoutta.” Myös internetin foorumeilla oppii tosi paljon enemmän kuin yli opistossa, jossa ei edes tiedetä mitä kiinteytyminen tarkoittaa.

spekulointi

Jos totta puhutaan, niin vaikka pidän kaksisuuntaista vuoropuhelua tärkeänä, niin mikään ei ole tärkeämpää kuin perusosaamisen hankkiminen hyvien oppikirjojen avulla esimerkiksi ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta. Voisin tästä kirjoittaa jossain vaiheessa ja suositella joitain oppimateriaaleja.

Olet kertonut jo monesti treenistä ja ravinnosta, mutta entäs kolmas kivijalka, lepo? Lepoon suosittelen ihan kuten treeniinkin progressiota eli kuormituksen nostoa vähitellen. Alla on kuva päiväunihaasteesta. Mielestäni siinä on ihan hyvin rakennettu progressio. Ehkä jaksottaisin tuota kuitenkin myös niin, että olisi joinain päivinä jaettu tuo pidempi suoritus kahteen osaan. Ehkä lepopäivien lisäksi myös ihan kevyt viikko olisi paikallaan vaikkapa joka kolmas viikko. Ei mene ihan niin helposti yliväsymystilaan. Sitten kisakaudella suosittelen myös sopivaa keventelyä ohjelmaan, jotta on lopussa huippukunnossa eli väsyneimmillään. Esimerkiksi juuri ennen kliimaksia olisi hyvä olla vähintään 24 tuntia hereillä.

Alla on netistä löytynyt 30-päivän unihaaste. Uskallatko ottaa haasteen vastaan?

unihaaste

Jos suunnittelet talvenylitysunta kuten minä, niin sopiva ajankohta ultimaattiselle unelle voisi olla nyt. Syksyn kylmät kelit riittää jo meikäläiselle. Muista syödä hyvin marjoja ja energiaa varastoon, ettet sitten herää nälkään. Sitten ei muuta kuin sopivaan asentoon ja zzzzZZZ….

karhu

Kun olen herännyt talviunilta, niin sitten taas asiallisempaa kirjoitusta oikeasti tärkeistä treeniin, ravintoon, tieteeseen ja terveyteen liittyen.

Sitä ennen, muista, että kun teet hyviä asioita ja olet ystävällinen muille, niin sinullekin tapahtuu hyviä asioita.

Juha Hulmi

Advertisements

Tietoja jhulmi

PhD in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti).
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

13 vastausta artikkeliin: Lihastohtori haastattelee itse itseään osa IV

  1. Tiina Åhlman sanoo:

    Hikeä pitää tietty kuntoillessa välttää =) Ja toi unihaaste, on kyl aika haastava loppua kohden… Mutta otan haasteen vastaan ja tsemppaan itseni siitä haasteesta suoriutumaan… =)

  2. Ville sanoo:

    Jaa-a, on kyllä vähän humblebraggingin makua kun naru-ulokkeistasi puhut. Luulen, että moni on kateellinen esim. käsivarsistasi. Mutta jos nyt oikein kriittisellä bodaussilmällä katsotaan, niin hartialinja voisi olla leveämpikin. Vipunostoja peliin ja CBB-kisoihin?

    • jhulmi sanoo:

      Ehkäpä ojentajista, mutta tuskin kukaan hauiksista, paitsi ehkä ne jotka haluaa pitkät ja hoikat lihakset 😉

      Joo ilman muuta tuossa olisi myös yksi kehittämiskohta. Missään nimessä en tähtää bodykisoihin, ei näillä lihoilla ja tällä asenteella.

  3. Antti sanoo:

    Helkatin hieno kirjotus, ei sitä saa olla liian vakava 😀
    Rupes kyllä kuulostaa tutulta, ittelläkin piirtelyt ja teatteri hommat jääneet sikseen. Annoit pyrähdyksen motivaatiota opiskeluasioihin, jospa tässä sais pikkuhiljaa päätettyä miksi sitä isona haluaa..
    Ja kyllä kiinnostaisi kuulla mitkä ovat Lihastohtorin suosittelemia opiskelumateriaaleja. (Olen viime aikoina huomannut että tiedonjano on valtaisa).
    PS. Voisin vaihtaa näitä naru-ulokkeita kanssasi 😉

    • jhulmi sanoo:

      Heh, kiitos. Itsekin ajattelen näin, mutta ei nämä blogin suosituimpia juttuja ole. Minusta ei ole teatteriin koska en muistaisi vuorosanoja ja taidekorkeassa ei olisi saanut vain piirrellä pilakuvia ja sarjakuvia, joten sekin jäi. Yksi hyvä, mutta tyyris on:

      Anatomia ja fysiologia

      Juhani Leppäluoto
      Raimo Kettunen
      Hannu Rintamäki

  4. necro sanoo:

    Oletko kärryillä biomekaniikasta? Mä oon tässä tuuminut sellaista liikettä kuin penkkipunnerrus ja tullut siihen johtopäätökseen, että sitä ei voida pitää varsinaisena rintaliikkeenä. Kuorma rinnalle on siinä mielestäni vain 60% luokilla. Eli se on vain esiväsyttävä liike, joka vie vain snadisti mehuja pois. Mun mielestä on suuri vääryys sanoa sitä rintaliikkeeksi.

    Leveä ote tulee failureen etuolkaan ja kun ote kapenee siitä tulee vähitellen ojentajaliike.

    Lisäksi sama juttu kyykyssä. Ei voi olla skenaarioita, jossa failure tulee pakaroihin.

    Kyse ei ole mistään hermottumisesta tai lihasvahvuudesta vaan puhtaasti liikkeen biomekaniikasta.

    • necro sanoo:

      Tuo siis on vain kovassa painossa, jossa kaikki lihakset joutuu tekemään sen kuorman riippuen millainen rooli niillä on liikkeen biomekaanisessa astekulmassa.

      Lihaskeskittymisellä voit toki tiputtaa painoa, jolloin sulla on varaa pistää avustava lihas käyttämään pienempää kuormaa. Tosin esim liikkeissä kuten kyykyssä vaikka keskittyisi kuinka pakaroihin kuinka tulee failure silti etureisiin.

      Tuolla lihaskeskittymisellä on kuiteskin vaikeaa seurata voiman progressia. Kyllähän silläkin lihaksen tekemä rasitus kuormassa kasvaa, mutta se on fiksumpaa vain olla miettimättä muita kuin numero toistoja, jota haluaa parantaa. Treenin kuiteskin kuuluu olla intensiivisempää eikä polkea samalla tuloksilla vuositolkkuja.

      • necro sanoo:

        Olen myös miettinyt miksi ihmiset tekevät 10 eri liikettä samalle lihakselle, joka joutuu failureen.

        Koko lihas osallistuu liikkeeseen, joten ei sitä voi eristää.

        Myös ihmetyttää miksi tehdä yli 10 sarjaa alle 50% ei kehittävällä kuormalla. Ovatko ihmiset osallistumassa maratoonijuoksuun vai pöllivätkö he ohjelman joltain roinaajalta.

      • jhulmi sanoo:

        Olen ihmetellyt itsekin samaa giant settien ja muiden lihaskestävyyssarjojen suurta suosiota. Hieman voi eristääkin, mutta veikkaan, että trendi hiipuu kun huomataan se myös käytännössä tehottomaksi liian yksipuolisesti tehtynä. Uudessa oppikirjassa ihmetellään myös ja hieman myös haukutaan näitä uusia trendejä: http://www.humankinetics.com/products/all-products/designing-resistance-training-programs-4th-edition

    • jhulmi sanoo:

      Penkkipunnerrus voi olla rintaliikekin bodaamalla, mutta voimanostamalla vähemmän. Olen aihetta tutkinut opiskelujen alkuvaiheessa.
      http://users.jyu.fi/~jjhulmi/www/Penkki.doc
      http://users.jyu.fi/~jjhulmi/www/Penkkipunnerrus.pdf

  5. nerco sanoo:

    Vielä sellaista, että mitä mieltä olet siitä jos treenataan liian usein?

    Kaikki väittää, että kannattaa aina pitää välipäiviä yms. Jos pitää volyymin alhaisena ja intensiivisyyden progressiivisena, niin olen huomannut että lihakset palautuu kolmen päivän päästä helposti. Olen käynnyt niin tiheään otteeseen. Vaikka painon suhteen tulee progressia, niin kaikki lihaskipu on kadonnut. Päivän korkeintaan saattaa olla arat. Enkä ole mitenkään henkisesti väsynyt, koska nukun ja syön kunnolla. Voimaa olen kasvattanut edistämällä 8-12 toiston sarjapainoja.

    Mun pointti vaan on se, että mielestäni tuo overtraining teoria on aika sontaa. Ei lihaksella mene viikko palautua, 2 päivääkin riittää jos tekee sen tehokkaasti 70-90% kuormalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s