Mistä tietää, että terveysväite ei pidä paikkaansa? – Knuuti

Tällä kertaa vieraskirjoittajana on yksi Suomen tuotteliaimmista tutkijoista, lääketieteen professori Juhani Knuuti. Hän on aloittanut tieteen popularisoinnin uudessa blogissaan tieteestä ja terveydestä. Tässä kaikille meille tärkeässä kirjoituksessa hän listaa 10 väitettä, joiden perusteella voi yleensä sanoa, että todennäköisesti väite on enemmänkin arvaus kuin totuus.

Knuuti1

Knuuti2

Kuva 1. Onko tämä salaliittopelottelu osoitettu oikeaksi?

 

Valitettavasti terveysväitteen tarkistaminen on työlästä. Se ei onnistu helposti ja nopeasti eikä ilman kokemusta. Tämä lienee syy siihen, että netissä on niin runsaasti terveyteen liittyviä virheellisiä väitteitä, joita ei kukaan jaksa oikaista. Olisiko helpompi lähestyä asiaa toisesta näkövinkkelistä? Jospa me kaikki somessa toimivat ryhtyisimmekin yhdessä arvioimaan terveysväitteitä ja vaatimaan kunnollisia perusteluja kirjoitusten tyhjille väitteille. Ainakin joukkovoimaa riittäisi. Mutta mitkä seikat sitten viittaavat siihen, että terveysväite on todennäköisesti huuhaata?

1) Superlatiivit. Kun artikkelissa käytettään esim. sanoja ”mullistava”, ”täysin uudenlainen”, ”kohu-”, kannattaa väitettä vakavasti epäillä. Tiede etenee pienin askelin, ei harppauksin ja uusi tieto on tyypillisesti vanhaa hieman muuttavaa tai vahvistavaa, mutta hyvin harvoin mullistavaa. Kun näin väitetään, useimmiten se ei ole totta.

2) Uuden hoidon tai dieetin väitetty vaikutus on parempi kuin voisi ennakolta olettaa. Kun jokin vaikuttaa paremmalta kuin voisi kuvitella, se yleensä ei ole sitä.

3) Salaliitto. Jos artikkelissa vihjataan, että hoitoa ei ole aiemmin otettu käyttöön, koska teollisuus ja viranomaiset salaavat sen jostakin, esim. kaupallisista syistä. Jos oikeasti olisi jokin uusi tehokas hoito olemassa, mikään mahti ei tänä some-aikana pystyisi sitä pitämään salassa. Ja mikä olisikaan se motiivi, jolla viranomaiset haluaisivat uuden tehokkaan hoidon salattavan?

4) Vaikutusmekanismi puuttuu. Mikäli jollakin hoidolla on hyvä teho mutta ei ole mitään tietoa millä tavalla se vaikuttaa, se ei yleensä pidä paikkaansa. Vaikka maitoa hapattamalla saataisiinkin jonkinlainen terveystuote, ei sillä voi hoitaa raudan puutteesta johtuvaa anemiaa sillä maidossa ei ole rautaa.

5) Vaikutusmekansismi on liian täydellinen. Esim tietty yhdiste ei voi viedä kudoksiin happea ja ravintoaineita ja sieltä takaisin tullessa tuoda kuona-aineita. Ja jos hoito vaikuttaa moniin toisiinsa liittymättömiin sairauksiin ilman järkevää linkkiä, ei se myöskään ole uskottava.

6) Uuteen väitteeseen liitetään jokin gurun nimi, joka on tyypillisesti ”Tohtori XX, Y:n yliopistosta”. Guru on tyypillisesti ulkomaalainen ja jostakin tunneutusta yliopistosta. Nopeasti Medlinesta tarkistamalla guru ei ole tyypillisesti tuottanut mitään tieteellisiä julkaisuja.

7) Väitteiden perusteeksi ei esitetä mitään julkisesti löydettävissä olevia tutkimuksia. Viitteethän voisi helposti tarkistaa Medlinesta (PubMed) taikka Web of Sciencesta ja kupla puhkeaisi. Yleensä epäilyttävissä artikkeleissa viitteenä käytetään samaisen gurun mielipidekirjoituksia taikka kirjoja, jopa kirjoittajan omia aikaisempia blogikirjoituksia. Tieteen perusolemukseen kuuluu, että viitteisiin voi vapaasti kuka tahansa tutustua ja todentaa, että viitatut tutkimukset ovat käyneet läpi asiallisen vertaisarvioinnin.

8) Kirjoittajan sidonnaisuudet. Liittyykö kirjoittajan toimintaan jokin tuote, jota hän myy samalla kun kertoo näistä ihmeellisistä vaikutuksista? Hyötyykö hän suoraan taikka epäsuorasti tämän uuden terveysväitteen seurauksista esim lisääntyneenä myyntinä taikka asiakasvirtana? Myös näennäisesti halvan tuotteen kassavirta voi olla suuri yksittäiselle toimijalle.

9) Onko tuota väitettä joku muu tutkinut ja vahvistanut? Jos ei, epäile. Tieteen perusperiaatteisiin kuuluu, että kaikki löydökset tulee pystyä toistamaan toinen riippumaton tutkija. Jokainen väite tulisi olla myös jollakin järkevällä tavalla olla kumottavissa, jos se ei olisi totta. Jos väitettä ei millään tavalla pysty edes testaamaan, se ei perustu tietoon vaan uskoon.

10) Väittäjän asiantuntemus aiheesta. Tätä ei ole helppo arvioida sillä tyypillisesti puuttuvasta koulutuksesta ei kerrota vapaaehtoisesti. Toisaalta tohtori voi olla saanut arvonsa ihan muulta alueelta eikä pätevöitä häntä väitteen alueelle. Myöskään asianmukainen koulutus ei välttämättä tee kirjoittajasta objektiivista; eikä puuttuva koulutus tee kirjoittajasta epäluotettavaa. Yksi tyypillinen piirre itse itsensä guruksi nostaneilla on se, että he ovat aktiivisia useilla aloilla samanaikaisesti; ja kaikilla niillä yleistä käsitystä vastaan.

Ehkä juuri tuon asiantuntijuuden arvioinnin hankaluus on se syy, että hukumme gurujen ja terveysväitteiden viidakkoon. Tästä syystä Suomeen tarvitaan uusi ilmainen kaikille saatavissa oleva tutkitun terveystiedon julkaisu.

Knuuti3

Kuva 2. Liian hyvää ja helppoa ollakseen totta.

 

Juhani Knuuti

 

Bio:

  • LT, professori;
  • johtaja, Valtakunnallinen PET-keskus;
  • Julkaissut yli 400 tieteellistä artikkelia, H-indeksi 60;
  • Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen Suomen Akatemian huippuyksikön johtaja;
  • Suomen Akatemian Terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsen;
  • Tutkimusinfrastruktuurikomitean (TIK) jäsen (Suomen Akatemia);
  • Suomen Tiedetoimittajat ry:n jäsen;
  • Senior Associate Editor, European Heart Journal Cardiovascular Imaging;
  • Blogi osoitteessa: https://juhaniknuuti.wordpress.com/
  • Muut sidonnaisuudet ym. lisäksi:
    • TYKS, tutkimusrahoitusta
    • Turun yliopisto, tutkimusrahoitusta
    • Åbo Akademi, tutkimusrahoitusta
    • EU:n tutkimusrahoitusta
    • TEKES tutkimusrahoitusta
    • Matkakulut luennon pitämiseksi, sydämen lääkerasituskoe, EANM-kongressi 2014. Maksaja Rapidscan Inc.

 

 

Tietoja jhulmi

PhD in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti).
This entry was posted in fysiologia, terveys. Bookmark the permalink.

48 vastausta artikkeliin: Mistä tietää, että terveysväite ei pidä paikkaansa? – Knuuti

  1. Sami sanoo:

    ”3) Salaliitto. Jos artikkelissa vihjataan, että hoitoa ei ole aiemmin otettu käyttöön, koska teollisuus ja viranomaiset salaavat sen jostakin, esim. kaupallisista syistä. Jos oikeasti olisi jokin uusi tehokas hoito olemassa, mikään mahti ei tänä some-aikana pystyisi sitä pitämään salassa. Ja mikä olisikaan se motiivi, jolla viranomaiset haluaisivat uuden tehokkaan hoidon salattavan?”

    Pekka Puska viittaa alituiseen kuinka tupakka- ja meijeriteollisuus pyrkivät vaikuttamaan tieteellisiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja viranomaisten ohjeistukseen.

    Eli näiltä osin Pekka veijari pannaan. Muutoinhan kyseessä on mitä mukavin jo hieman iäkkäämpi veijari.

    Sami Uusitalo
    Dipl. ins. Espoo

    • jhulmi sanoo:

      Lähinnä tietysti tietämyksen eläessä kun uusia tutkimustuloksia tulee on tosi hankalaa myöntää olleensa joskus hieman väärässä. Tieteessä kuitenkin tässä ei pitäisi olla mitään pahaa. Tiede on itseään korjaavaa. Mutta valitettavasti on harmillisen vaikeaa myöntää olleensa väärässä. Mikael Fogelholm teki hienon teon, kun on julkisesti sanonut, että tyydyttyneiden rasvojen suhteen ollaan oltu liian kriittisiä. Verrattiin niitä johonkin vielä parempaan eli tyydyttymättömiin rasvoihin ja sen perusteella tehtiin tämä johtopäätös. Neutraalimpi johtopäätös saatiin vertaamalla hiilihydraatteihin. https://www.youtube.com/watch?v=xdzAoxR6dUU

      • Hemmi sanoo:

        Valitettavasti Fogelholmilla tuottaa hyvin paljon tuskaa pysyä tuossa kannassaan. Pyörtänyt sanojaan jo monessakin mediassa.
        Hyvin kevyet olivat perusteet myös safa/pufa-vaihtokaupassa. Se on osoitettu jo monessa yhteydessä. Alla yksi hyvä läpikäynti aiheesta

        https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/rasvahypoteesin-viimeiset-oljenkorret/

      • jhulmi sanoo:

        Jos ihmiset eivät arvostelisi niin paljon tutkijoita ja viranomaisia, niin heidän olisi paljon helpompi myöntää olleensa joskus väärässä. Tieteessä laiva kääntyy ja hitaasti ja niin sen pitääkin tehdä. Trendejä vaihtuu kuin tuuliviirejä ja jokaisen suuntaan ei saa mennä, siitä on paljon hyviä (tai pahoja) esimerkkejä. Kääntymisestä, jos sille on aihetta, pitää palkita, ei vain kettuilla. Jos on monta kymmentä vuotta ollut jotain mieltä ja sitten näyttääkin sille, että on ollut väärässä, niin ei ole todellakaan helppoa sanoa sitä. Kuka meistä ei joskus olisi ollut väärässä?

      • Hemmi sanoo:

        Olen samaa mieltä. Tiede ei voi mennä tuuliviirin lailla mutta jos nyt katsotaan esim suomalaisia ravintosuosituksia 40 vuoden ajalta ei voi puhua tieteestä samassa lauseessa.
        Arvostelusta olen eri mieltä. On aivan liian vähän kritisoitu sitä, että meitä on suorastaan huijattu vuosikymmenet. Olisi mielenkiintoista pohtia kuka kantaa vastuun suosituksista joka on tehnyt meistä suomalaisista erittäin sairaan kansan. Mielestäni näillä valtion professoreilla pitäisi olla myös vastuu tekemisistään. Ehkä sitten he ottaisivat toimensa vakavammin.

      • jhulmi sanoo:

        Haluan nähdä tilastot ja muutakin kuin vain ylipainon (joka ei ole edes terveysriksi, päinvastoin) ja kakkostyypin diabeteksen suhteen, muitakin sairauksia on. Minä olen nähnyt tilastoja, joissa monet terveysmittarit ovat parempia kuin ennen, ihmiset elävät pidempään ja onnellisempina.
        http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00474
        http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=uut13497

        Siitäkin huolimatta, että fyysisen passiivisuuden määrä on lisääntynyt valtaisasti, joka lienee suurempi ongelma monessa mielessä kuin ruokalutottumusten muutokset.

        Huolestuttavaa ovat lapset, joiden lihavuus, sokerinpuputus, fyysisen aktiivisuuden vähäisyys jne. on häkellyttävää.

      • undoctor sanoo:

        Miten sami ehdit tehdä sitä diplomi-inssin vaativaa duunia, kun käyt vain foorumeilla ämpyilemässä päivät pitkät? Tää on käsittämätöntä, haetaan yksinkertaisesti jotain väärää sanaa tai ilmaisua, jonka perusteella syytellään maanpetturuudesta. Ja se että fogelholm on’pyörtänyt sanojaan’ tarkoittaa sitä, että tiede on tarkentanut tuloksia ja tietoa… Kyllä o tyhymää porukkaa… Sori joskus täytyy vaihtoehtouskovaisille sanoa suoraan (tehän saatte skeidaa jauhaa ikään kuin perusoikeutena)

  2. Katri sanoo:

    ”Ja mikä olisikaan se motiivi, jolla viranomaiset haluaisivat uuden tehokkaan hoidon salattavan?”

    Sitähän nyt ei ole kovin vaikea arvailla. Varsinkin jos kyseessä on luonnon tuote, jota ei voi patentoida. Ja jos se sattuisi tehoamaan lääkettä vaarattomammin ja paremmin, niin jos minä lääkeyhtiönä (joka tavoittelee aina voittoa) asiaa pohtisin, niin käyttäisin vaikka miljardin asian salaamiseen ja vääristelemiseen kuin nielisin kymmenien miljardien tappiot, jotka aiheutuisivat siitä, että ihmiset käyttävät luonnontuotetta eikä lääkettäni.
    On naiivia ajatella, että lääketeollisuuden maailmassa, jossa liikkuu aivan järkyttäviä summia rahaa, ajateltaisiin ensisijaisesti aina toisen ihmisen parasta ja terveyttä.

    Ei tarvitse mitään salaliittoteorioita tämän asian ymmärtämiseen.

    • jhulmi sanoo:

      Minä vastaan lyhyesti. Ai viranomaisetko tekevät bisnestä ja salaavat? Miksi ihmeessä? En ymmärrä mitä Juhanin tai minun kaltainen ihminen tai muut virkamiehet ilman sidonnaisuuksia hyötyisivät esittämästäsi skenaariosta. Olet toki oikeassa siinä, että lääkeyhtiöt ovat voittoa tavoittelevia puljuja ja siinä on ongelmansa.

      • Fight against the endless greed sanoo:

        Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkefirmat käytännössä omistavat kongressin. Viranomaiset eivät välttämättä suoraan hyödy tästä, mutta kun firmalla on tarpeeksi monta politikkoa taskussa, alkaa jännästi lakiehdotukset näyttää siltä, ettän niistä hyötyisivätkin yritykset, eikä ihmiset.
        Oletko tutustunut yhden maailman käytetyimmän päihteen kieltolain historiaan? Kannabista vastaan nostettiin hirveä propagandasota juurikin Nylonin keksimisen aikoihin, ja sen aikainen ”drug czar” sattuikin olemaan sopivasti nylonin kehittäjän DuPont yhtiön johtajan perhetuttu.

        Hyvä artikkeli, mutta kyllä niitä ”salaliittojakin” on olemassa.

      • jhulmi sanoo:

        Varmasti on salaliittoja, mutta ei niin paljon kuin jotkut luulee. http://www.huffingtonpost.com/john-cook/conspiracy-theorists-respond_b_2676621.html

      • Katri sanoo:

        Ketkä suurelta osin rahoittaa tutkimukset, joita viranomaiset käyttävät muodostaakseen mielipiteensä?
        Korjaan, jos kirjoituksestani sais sen käsityksen, että viranomaiset ne miljardit tienaavat, suurimman hyödyn saa lääkefirmat.

      • jhulmi sanoo:

        Onneksi vielä on julkistakin ja säätiörahoitusta ym. sen verran paljon, että en näe tätä ongelmaa ollenkaan niin suurena kuin sinä. Tätä ongelmaa vähentää myös se, ettää tutkijat pohjimmiltaan rehellistä kansaa ja epärehellisyydestä jää kiinni.

      • Hemmi sanoo:

        Säätiörahoitus se vasta metkaa onkin. Siksi onkin yleistä perustella erilaisia säätiöitä joiden kautta lääkeyritykset tekevät tutkimuksiaan ja markkinointia.
        Ymmärrän, Juha, että uskot puhtaaseen tieteelliseen tutkimukseen. Valitettavasti hyvin usein tutkimuksen rahoittaja ohjaa käytännössä tutkimuksen tuloksen. Miksi esimerkiksi lääkeyhtiö laittaisi rahaa tutkimukseen joka ei tukisi sen lääkkeen hyötyjä?
        Tieteellisen tutkimuksen tasosta 90-luvun statiinitutkimukset ovat hyvä esimerkki. Hyötyjä löydettiin aivan karmeasti mutta käytännössä näitä ei ole näkynyt. Tosin tässä pahin ongelma on periaatteellinen. Kolesteroliteoriaa kun ei saa todistettua todeksi vaikka kuinka puhaltaisi pulloon.

      • jhulmi sanoo:

        Minä olen ollut nyt 10 vuotta mukana tutkimusmaailmassa ja koskaan ei ole minun tai tuttavieni tutkimusta rahoittaja merkittävästi ohjannut, ei koskaan. Ihmisillä on ihan väärä kuva tieteen tekemisestä.

        Toki itse olen pääosin saanutkin julkista ja säätiörahoitusta, mutta olen ollut mukana myös Tekes-projekteissa ja olemme tutkineet mm. itse tuottamaamme tulevaisuuden mahdollista lääkettä (jota on tehnyt myös lääkefirma), jolle osoitimme hyötyjen lisäksi pääosin itseasiassa haittoja. Mutta tottakai vieläkin isompaa tieteen vapautta haluaisin. Jos perustutkimusta ei olisi ja kaikki rahoitus olisi kaupallista, niin meillä olisi nyt poliosta eroonpääsyn sijaan hienompia pyörätuoleja.

        Mutta tottakai tiedän lääketutkimusten synkästäkin historiasta. Olen lukenut mm. Bad Sciencen kirjan, joka on erinomainen. Mutta onneksi tilanne on nyt muuttunut ja tuloksia ei voi enää pimittää kuin ennen, ihmiset ymmärtävät paremmin suhteellisen riskin käsitteen jne. Kritiikki on ollut hyvästä. Tutkimus ja tiede kehittyy. Kuten olen monesti sanonut, tiede on paras metodi selvittää ympäröivää todellisuutta, myös terveyttä.

      • LK sanoo:

        Jos Katria ja Hemmiä kiinnostaa vähentää kaupallisuuden tuottamia lieveilmiöitä tieteellisen tiedon kerryttämiseen, kannattaa tsekata taho nimeltä Health Action International ja kampanja nimeltä All Trials. Jos siis ette ole valmiita tuomitsemaan sipulia mädäksi yhden kuivahtaneen kerroksen perusteella vaan pelkän purnaamisen sijaan haluatte tehdä jotain rakentavaa ja vaikuttaa näihin asioihin.

      • jhulmi sanoo:

        Hei,hyvä pointti. Tarkoitat varmaankin tätä kampanjaa / adressia eikö totta:
        http://www.alltrials.net/

        Mielenkiintoista. Suomessa voisi olla myös vastaavia.

  3. jani poesenen sanoo:

    Mitenkäs erittäin halpa lääke kuten LDN?eipä ketään kiinosta vaikka vois monikin kroonikko parantua todella hyvin…miksi?kun ei voi patentoida ja on todellakin halpa ja lähes sivuvaikutukseton ja turvallinen lääke,kuka pittaa?ei kukaan ja koitappa löytää lääkäri joka sitä kirjoittaa..ei sillä kukaan tienaa niin ollaan hys hys vaan.

    • jhulmi sanoo:

      Patentointi on toki ongelma. On vaikea tehdä satoja miljoonia maksavia kliinisiä kokeita omalla rahalla ellei saa edes omiaan takaisin. Ei tieteessä ole helppoa ja esim. antibioottitutkimus kärsii tästä rahoitusongelmasta. Mutta maksaisitko sinä ja muut veronmaksajien rahalla sitten vaikkapa pari miljardia vuodessa lisää suomalaiseen tieteen rahoitukseen, jolloin voitaisiin tutkia isoja kliinisiä kokeita ihmisillä ilman lääkeyhtiöiden rahoitusta?

      MUTTA, ei tämäkin oli jälleen vääntöä lääketutkimusten ongelmista. Kiitos tutkimusten ja tieteellisen perustutkimuksen ja kehitystyön, myös monet teoriassa toimivat lääkkeet ovat löytäneet markkinoille ja toisaalta myös teoriassa toimivat, mutta lopulta toimimattomat ja vaaralliset sieltä ovat poistuneet tai poistuvat ajan kanssa. Kiitos toimivan tieteen, meillä ei ole esim. ensiapu tällaista:

      Mutta se siitä huumorista. Pysytäänkö asiassa, kiitos.

      • Fight against the endless greed sanoo:

        Laillistetaan huumeet, siinä on verotuloina jo reilusti enemmän kuin kukaan uskoisi ja lopetetaan antamasta pankkiirien kusetuksille rahaa, niin voitaisiin tehdä näitä puolueettomia tutkimuksia.
        Isoimmat yhtiöt koko maapallolla taitavat olla juurikin lääkeyhtiöt. Yhtiöiden tavoite on tehdä voittoa. En väitä, etteikö näiden yhtiöiden palveluksessa olisi ihmisiä, joiden tavoite on auttaa muita ihmisiä, mutta yhtiön itsensä tavoite on tehdä voittoa. Piste.

        Patentoinnin voi minun mielestäni lykätä samaan läjään tekijänoikeuksien kanssa. Ahneutta edistävää paskaa, joka samalla jarruttaa koko yhteiskunnan kehitystä aivan naurettavan paljon.

        Muistuukin mieleen tapaus, jossa brazilialaiset tekivät oman kopionsa HIV-lääkkeestä ja jenkit olivat heti puuttumassa asiaan, koska tämä oli patenttirikkomus. Toki alkuperäisen tuotteen olisi voinut ostaa, mikäli olisi halunnut liittyä USA:n velkaorjaksi. Tässä pelastettiin ihmishenkiä, mahdollisesti miljoonia, ja ainoa mikä kuohutti, oli tekijänoikeusrikkomus.

        Hyi.

      • jhulmi sanoo:

        Hei, vinkiksi, ei kannata nimetä sähköpostiosoitetta tuolla tavoin, koska se muuten päätyy roskapostiksi, kuten nyt. Sattumalta tutkin roskapostilaatikkoa ja huomasin tämän siellä.

        Taitaa monet öljy- ym. energiayhtiöt olla vielä kertaluokkaa suurempia.

        Patentit varmasti luovat ongelmia, mutta ilman patentteja ei ole nykyisillä vaatimuksilla varaa tutkia massiivisissa kokeissa lääkkeitä😦

      • Hemmi sanoo:

        Niin…maksaisitko sinä kliinisestä tutkimuksesta joka ei osoittaisikaan lääkkeen hyötyjä :)?

      • jhulmi sanoo:

        Se riski on lääkefirmojen otettava. Kannattaa tarkistaa, että kuinka moni kliininen koe on keskeytetty, kun haittoja on tullut vastaan tai tehoa ei ole ollut. Lukema ei ole pieni. Se osoittaa sen, että 1) tutkimuksen tekeminen on paljon rehellisempää ja vähemmän lääkefirmoista riippuvaista kuin väitetään ja 2) teoriassa, solu- tai eläinkokeissa toimivimmaksikaan havaittu yhdiste ei välttämättä toimi ihmisillä.

        Kiitos tieteen, myös statiinien haitoista tiedetään nyt faktoina, ei vain huhupuheina. Iso osa statiinienkin haitoista johtuu noseboilmiöstä ja vain osa on todellisia esim. lihashaittoja. Kiitos tieteen, nyt tämäkin tiedetään:
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24952854

        Ja edelleen kiitos tutkimuksen, voidaan luotettavalla tavalla selvittää, että miten niillä joillain statiineista oikeasti hyötyvillä moniriskitekijäisillä ihmisillä saataisiin sivuvikutukset minimiin. Esim. vaikkapa ravintolisää kuten ubikinonia käyttämällä, tosin näyttö ei vielä ole suuri. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25440725

      • Bona sanoo:

        Suuri osa siitä parista miljardistahan kiertäisi takaisin. Taloustilannehan olisikin nyt siis juuri sopiva tutkimuksen tukemiseen.

      • jhulmi sanoo:

        Valitettavasti nykyinen hallitus on ajatellut toisin. Viime lamassa tehtiin juuri näin ja ymmärtääkseni se oli jälkeenpäin ajatellen järkevä ratkaisu. Koulutus ja tutkimus ovat harvoja kohteita, joista on viimeisien vuosien aikana leikattu ja paljon. En muista tarkkoja lukuja, mutta puhutaan n. 15 % laskusta.

      • Hemmi sanoo:

        Valitettavasti vaan statiinien hyödyt on täysin todistamatta. Esimerkiksi Suomessa on syöty 1995 vuodesta asti järkyttävät määrät statiineja ja nykyään 700 000 ihmistä syö niitä. Kuitenkaan sv-tautien määrässä ei ole näkynyt minkäänasteista muutosta.

      • jhulmi sanoo:

        Suosittelen ennen tällaisten väitteiden esittämistä perehtymään kattaviin tutkimuskatsauksiin aiheesta. Esim: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20585067

        Ei esittämäsi kaltaisten korrelaatioiden perusteella voi tehdä järkeviä päätelmiä kausaliteetista, siihen tarvitaan tutkimuksia. Mutta olen samaa mieltä, että elämäntapamuutoksia tarvitaan paljon enemmän, jolloin lääkkeiden tarve on paljon vähäisempi. Itsekin olen ilman muuta elämäntapamuutosten kannattaja henkeen ja vereen. Mutta on typeryyttä sanoa, ettei lääkkeillekin ole silti aikansa ja paikkansa.

        Sopiiko, että jätämme väittelyn tähän, peace. Tämä on kuitenkin pääosin liikunta- ja ravitsemusblogi.

      • Hemmi sanoo:

        Ei aleta tosiaan jankata tästä tämän enempää mutta ihan pakko tuosta meta-analyysistä vielä kommentoida. Meta-analyysi sinänsä ei tee asiaa uskottavammaksi. Varsinkaan kun ei ole mitään varmaa tietoa tutkimuksista joista meta-analyysi on tehty. Se, että huonoja tutkimuksia meta-analysoidaan ei edesauta tiedettä tai totuutta. Päinvastoin se vääristää asioita vielä enemmän ja vie täysin väärille poluille.

      • jhulmi sanoo:

        Koska olen bloginpitäjä, niin sanon tähän viimeisen sanan.

        Lukemalla meta-analyysin näkee alkuperäistutkimukset ja voi tehdä niistä omat päätelmät. Itse tosin luotan tällaisissa asioissa, jotka eivät ole minun osaamisen ydinaluetta aiheen ekspertteihin siinä, että mitkä ovat olleet riittävän laadukkaita ja mitkä ei. Ja nimenomaan evidenssihieratkiassa systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit ovat huipulla, kun puhutaan luotettavimmasta tiedon lähteestä. Piste. http://boneandspine.com/wp-content/uploads/2013/07/evidence-hierarchy-pyramid.png

        Ja sanon tämän edelleen, lääkkeitä voisi vähentää paljon, jos ihmiset panostaisivat elämäntapoihinsa.

  4. erkki kinnunen sanoo:

    Eikö voi vain katsoa efsan sivuilta terveysväittämiä.

  5. nammar grazi sanoo:

    Kohdassa 1) ei ole yhtäkään superlatiivia.

  6. Tekeekö se jostakin jutusta täysin toimimatonta ettei sitä ole tutkittu?
    Olen miettinyt viisaassa päässäni että jos tehtäisiin esim sitruunanjuonnista aamuisin 100 000 ihmisen tutkimus ja saataisiin tulokseksi että se on täysin hyödytöntä niin sitä minä pitäisin tieteenä.
    Ei siis sitruuna ole huono automaattisesti koska siitä ei ole tehty tieteellistä tutkimusta.
    Lääketeollisuus ei tietenkään tule koskaan ehkä tekemään tämmöistä tutkimusta koska sitruuna saattaa olla parempi vaihtoehto kuin heidän kymmenen lääkettä.

    ps. tuon sitruunan sijaan voidaan laittaa aika moni elintarvike/yrtti.
    ps2. kun kehitetään ihmisen elintoimintojen seuraamisjärjestelmä joka mittaa esim 10 000 eri kohdetta 1000 kertaa sekunnissa niin päästään myös lähemmäksi totuutta.

    • jhulmi sanoo:

      Ei toki. Ilman muuta lisää tutkimuksia tarvitaan.

      Mutta on täyttä soopaa ja edesvastuutonta väittää esim. näin:
      Sitruuna ja ruokasooda – ihmeellinen yhdistelmä: 10000 kertaa vahvempi vaikutus kuin kemoterapialla
      http://elataysilla.com/2014/08/28/situuna-ja-ruokasooda-ihmeellinen-yhdistelma-10000-kertaa-vahvempi-vaikutus-kuin-kemoterapialla/
      ”Sitruuna ehkäisee syöpäsolujen leviämisen ja sillä on 10000 kertaa vahvempi vaikutus kuin lääkkeillä kuten Adriamycin tai kemoterapialla.”

      Artikkelin ainut tutkimuslähde oli tämä, joka ei edes käsitellyt sitruunaa, vaan bikarbonaatti-emästä hiirillä.

      Ilman muuta monipuolisella ruokavaliolla on merkitystä monien syöpien ehkäisyssä ja hieman jopa hoidossa (tai pitämässä ihmisen terveenä, jotta oikeat hoidot tehoavat). Mutta erittäin suurena selittäjänä on huono tuuri. Olisi paljon helpompi elää, kun tunnustettaisiin tämä tosiasia. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25554788

  7. Teemu sanoo:

    Sattumalta eilen luin tuosta fluorihommasta, ja alkoi pänniä, kun lapsena syötettiin fluoritabletteja🙂 Siinä viitattiin johonkin Harvadin tutkimukseen aiheesta, mihin en kuitenkaan perhetynyt. Mutta: jos löydetään yhteys alhaisen älykkyysosamäärän ja fluorisaannin yhteys väestötasolla, niin kyllähän se kaipaa selitystä. Vaikka tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunnettaisikaan, mutta asiasta on jonkinlainen teoria, on se silti paras olemassaoleva tieto. Myöhemmän tutkimuksen tehtävänä on yrittää kumota se. Sitäpaitsi ravintoaineiden vaikutuksen suhteen usein on juuri näin: jollakin ravintoaineella on elimistössä tiettyjä vaikutuksia, mutta sitä ei tiedetä miksi. Ja vasta sen jälkeen äkätään, miksi se vaikuttaa elimistössä niin. Eli tämä on aika tyypillinen järjestys: ensin huomataan yhteys ja vasta sitten selitys

    • jhulmi sanoo:

      Lienee syynsä, miksi tuo artikkeli on poistettu kyseisestä mediasta? Turhaa pelottelua ilman näyttöä.

  8. Mari sanoo:

    Tämä ei liity koko postaukseen, mutta haluaisin tietää pari simppeliä asiaa kuntosaliharjoitteluun liittyen. Jos treenaan rintaa ja keskivartaloa esim. 3×12 sarjoilla niin kehittääkö se kestovoimaa, nopeusvoimaa vai maksimivoimaa. Entä jalkatreenissä, jos treenaa melkein maksimipainoilla noin 8-10×3-4 sarjoja? Tai pelkkä vatsatreeni missä teen isoilla toistoilla ilman painoja 15-20). Kehittääkö lenkki (kevyttä hölkkää) kestovoimaa, nopeusvoimaa, perusvoimaa..?

  9. Teppo sanoo:

    Onko hulmilla jotain magneettimediaa vastaan? Pöyrit kumminkin varmasti paljon kouluttautuneiden ihmisten parissa, siellä varmaan jyrkempi suhtautuminen kyseistä mediaa kohtaa! Tee Hulmi omat johto päätökset olevan tiedon valossa! Älä anna tuttujesi vaikuttaa mielipiteesiisi!!

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      ei toki ole. Ei tämä ole edes minun kirjoitukseni eikä kirjoittajakaan tässä nyt tarkoituksella pilkkaa mitään, otti vain esille tekstiin sopivia liian rohkeita otsikkoja, jotka nyt sattuivat olemaan kyseisestä mediasta.

      Minä luotan tieteeseen, en perusteettomaan pelotteluun. On paljon helpompi elää, kun ei päässä pyöri erilaiset salaliittoteoriat, joita tulee ja menee ja joista vain prosentti sitten ehkä pitää paikkaansa.

  10. Martti Syväniemi sanoo:

    Löysin vasta tänään tämän, siksi olen myöhässä liikkeellä.
    Tieteen tekijät ovat osin itsekin tahrineet omaa luotettavuutta, josta nyt maksetaan hintaa:
    Luin useita vuosia sitten M.Kendrickin kirjan ’Ei sittenkään kolesteroli’. Siinä oli veret pysäyttävä WHO:n tilasto, jonka mukaan sydäntaudeilla ja tyyd.rasvalla ei ollut korrelaatioita. Korrelaatiohan on ehdoton edellytys syy-riippuvuuden olemassaololle ja se puuttui.
    Otin yhteyttä mm Sydänliittoon, että nyt tulee niin vakavaa kritiikkiä, että reagoikaa tähän. No pojat kirjoitti kyllä kirjan aiheesta, mutta hiukan ylimielisellä otteella näin jälkiviisastellen. Sekin oli metkaa, että minun olisi pitänyt maksaa saadakseni tietää, miksi virallinen ohjeistus on ok.
    Minua ihmetyttää, ettei väestötutkimusten poissulkevuutta käytetä enemmän hyväksi. Sehän lienee kovinta näyttöä, tietysti datan luotettavuuden puitteissa.

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      Kolesterolia on demonisoitu liikaa, se on totta kuten nyt ravitsemustieteen ykkösnimetkin viime aikoina ovat myöntäneet maailmalla (Walter Willet ja kumppanit).

      Korrelaatiot eivät tosi usein kerro kausaalisuusdesta mitään. Parhaan tutkimusnäytön terveystieteissä saa kaksoissokkoutetuilla kliinisillä randomisoiduilla kokeilla. Toki niissäkin on omat ongelmansa tai haasteensa.
      http://en.wikipedia.org/wiki/Randomized_controlled_trial

  11. Martti Syväniemi sanoo:

    Minun mielestä, jos pystyy osoittamaan korrelaation puuttumisen, se ampuu heti alas vastaavan syy-yhteys teorian. Siis yksi ainut tutkimus.
    Se on todellinen huuhaan torjuntaohjus.
    Syy-yhteyden näyttäminen sensijaan vaatii usein valtavasti aineistoa.

    • jhulmi sanoo:

      Yksi korrelaatio tai sen puute ei osoita vielä mitään. Katsopa:
      http://www.tylervigen.com/view_correlation?id=1703

      ja monia muita:
      http://www.tylervigen.com/

      • Martti Syväniemi sanoo:

        Tässä on kyseessä epäsymmetrinen tapaus. Korrelaatio ei todista mitään, mutta sen puute on vahva todiste (=kumoaa syy-yhteyden)
        Korrelaatio (kahden muuttujan välillä) on välttämätön ehto sille, että näiden välillä olisi olemassa syy-yhteys.
        Tämä sääntö tulee logiikasta. Ja tämän säännön pystyy kumoamaan mm. esimerkillä, eli kumoamiseen ei tarvita edes matemaattista todistusta. Kannattaa olla yhteydessä tohtorikavereihin. Toinen vaihtoehto on, että olen dementoitumassa;)

      • jhulmi sanoo:

        Korrelaatioissa on se ongelma, että löytyy ihan sattumanvaraisia korrelaatioita kuten jäätelön syönnin yhteys hukkumiskuolemiin (ajallinen yhteys, ei syy-seuraus) ja vastaavasti korrelaatioita ei löydy usein kun on liikaa häiritseviä muuttujia taustalla (ainakaan ilman, että poistaa näitä tekijöitä tutkimusmallista). Olen yli 10 vuotta katsellut korrelaatioita omastakin datasta ja sieltä löytää aina kaikenlaista hassua.

  12. Martti Syväniemi sanoo:

    Juuri näin, tutkimuksessa on monenmoisia haasteita. Korrelaation olemassaolo on yhtä vaikea osoittaa kuin sen puuttuminen, nehän ovat saman laskutoimituksen eri tuloksia. Luotettavimman tuloksen korrelaatiosta saanee pitkäkestoisesta väestödatasta. Johtopäätökset eivät tietenkään voi olla luotettavampia kuin lähtödata. Jos ollaan osoittamassa syy-yhteyttä, niin tutkimustyö alkaa itseasiassa korrelaation löytymisen jälkeen. Tätä ajan takaa poissulkevalla menettelyllä ja siksi Kendrickin rasva-svt analyysi minut järkytti. Kiitos, että jaksat kanssani jankata.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s