Liikkeiden oppiminen tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi – Taitotohtori Kalaja

Kaikessa harjoittelussa taidolla on suuri rooli, myös kuntosalilla. Sen lisäksi, että liikkeet ovat ”sulavia” ja turvallisia, niin myös voiman ja lihasten kasvatus edellyttää tiettyä taitoa ja sen oppimista. Toki on virkistävää välillä myös kokeilla uusia asioita ainaisten rinta-hauisten pullistelujen lisäksi. Tällä kertaa vierailijaksi on saatu taidon harjoittamisen ykkösmies Suomessa eli Taitotohtori Sami Kalaja, LitT. Sami on Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) uutena johtajana yhdessä Suomen merkittävimmistä urheilupesteistä, ja hän on ollut lukuisien MM-tason urheilijoiden valmentajana. Lue mm., että mitä on taidon oppiminen, tarvitaanko 10 000 toistoa huipulle, kannattaako liikkeet aina tehdä samalla tavalla ja minkälaista palautetta liikkeistä olisi hyvä antaa ja saada. Erittäin tärkeitä vinkkejä on siis luvassa!

Kalajaeka

Ensimmäiseksi suurkiitos Lihastohtorille tästä kunniasta vierailla näillä sivuilla. Tarkastelen tässä kirjoituksessani niitä mahdollisuuksia, joita harjoittelu (myös kuntosaliharjoittelu) tarjoaa taitojen oppimisen näkökulmasta. Samalla valotan taitojen oppimiseen liittyviä lainalaisuuksia, joiden avulla saliharjoitteluun ja muuhun liikuntaan saadaan kenties lisättyä mielenkiintoa ja potkua.

Harjoittelun määrä: 10 000 tunnin sääntö. Taitoharjoittelun tarkoituksena on aikaansaada muutoksia aivoissa. Oppiminen perustuu uusien hermosoluyhteyksien syntymiseen, olemassa olevien yhteyksien vahvistumiseen sekä uusien solujen syntyyn (esim Kuhn 2012; Penttonen 2012). Nämä muutokset syntyvät optimaalisesti silloin, kun harjoittelua on runsaasti, tekeminen sisältää vaihtelua ja suorittamisesta saadaan palautetta joko sisäisesti tai ulkoisesti (mm Lenoir 2012; Williams 2005). Tekemisen määrää korostaa eksperttiyden ekspertti Anders K. Ericsson. Hän tutki alun perin viulunsoittajia ja löysi yhteyden soittotaidon ja harjoittelun määrän välille. Maailman parhaat viulistit olivat uransa aikana harjoitelleet enemmän kuin ammattiviulistit, jotka hekin puolestaan olivat harjoitelleet harrastelijasoittajia enemmän. Musiikin jälkeen Ericsson teki vastaavanlaisia tutkimuksia urheilijoiden parissa. Ericssonin havaintojen perusteella Malcom Gladwell (2008)kirjoitti menestysteoksen Outliers: The story of success (suomennettu nimellä Kuka menestyy ja miksi). Tässä teoksessa Gladwell lanseerasi 10 000 laadukkaan harjoittelutunnin kultaisen säännön; olipa kyse sitten musiikista, kuvataiteesta, urheilusta tai mistä tahansa – huipulle pääsy edellyttää minimissään kymmenen vuotta keskittynyttä harjoittelua tuhat tuntia vuodessa. 10 000 tunnin teoria on sittemmin alkanut elää omaa elämäänsä, monissa yhteyksissä viitataan Ericssoniin ja sanotaan että yksittäisen liiketaidon oppiminen edellyttää 10 000 toistoa. Tätä tutkija ei koskaan sanonut. Ericssonin teoriaa on kritisoitu muun muassa siitä, että se jättää huomioimatta yksilölliset erot ja perintötekijät. On kuitenkin muistettava, että alkuperäistutkimuksessa koehenkilöitä oli ainoastaan kahdeksan kappaletta ja tuo 10 000 tuntia oli keskiarvoluku. Ericsson itse myös kiistää minkään maagisen rajan olemassaolon (Ericsson 2013). Omasta mielestäni tuohon eksaktiin lukemaan ei kannata jumittua. Yksilöiden väliset erot taitojen oppimisessa voivat olla hyvinkin suuria, esimerkiksi shakin mestaritasolle ovat jotkut päässeet 3 000 tunnin harjoittelulla, kun taas toisilla vastaava prosessi on vaatinut 23 000 harjoittelutuntia (Davids 2015). Ericssonin havainnoista kannattaa ottaa koppina viesti siitä, että taitojen oppiminen edellyttää tekemistä. Liikuntataitoja ei opita lukemalla, katsomalla, kuuntelemalla tai ajattelemalla. Kuntosaliharjoittelu vastaa hyvin tähän tekemisen vaatimukseen; harjoittelu on säännöllistä ja harjoittelun annostelu tapahtuu toistojen kautta.

Pitäisikö liikkeitä vaihdella? Saliharjoittelu perustuu toistoille. Taitojen kehittämisen kannalta identtisesti toistetut liikkeet eivät kuitenkaan ole parhaita mahdollisia. Toissa syksynä Kuortaneen voimaseminaarissa vieraillut Frans Bosch Hollannista lausui aikamoisen viisauden sanoessaan että: ”Ei ole olemassa optimaalista suoritustekniikkaa, ei edes yksilötasolla. Tekniikkaharjoittelun ei tulisi perustua täydellisen tekniikan saavuttamiseen, vaan tehokkaaseen virheiden korjaamiseen.” Salille vietynä tämä ajatusmalli tarkoittaa vaihtelua sekä liikkeiden välillä että myös saman liikkeen sisällä. Esimerkiksi penkkipunnerrukseen saadaan oppimiselle tärkeää vaihtelua muuntelemalla liikenopeutta, oteleveyttä, nostamalla myös vasta- ja vuoro-otteilla, käsipainoilla etc. Tämä kehittää taidon oppimisen lisäksi myös monipuolisesti lihaksistoa.

Lisäbuustausta liiketaidon ja tasapainon harjoittamiseen. Taitavuutta kehittäviä ärsykkeitä ja vaihtelua harjoitteluun tuo epävakaalla alustalla harjoittelu, josta on hieman kirjoitettu blogissa aiemmin. Kanadalainen professori David Behm (2010) on perehtynyt voimaharjoitteluun, joka toteutetaan tasapainolaudalla, pehmeällä tyynyllä, jumppapallolla jne. Ideana on se, että samalla kun keho tekee töitä kuorman liikuttamiseksi, niin se myös tekee töitä tasapainon ylläpitämiseksi, mikä puolestaan lisää lihasaktiivisuutta. Haasteena on sopivan alustan löytäminen; liian hutera alusta aikaansaa ”kokovartalokipsin”, jolloin varsinaisen liikkeen suorittamisen laatu laskee. Rocky-elokuvasta tuttu kuntopallon päällä etunojapunnerrus on konkreettinen esimerkki epävakaalla alustalla toteutetusta harjoittelusta. Taitavuutta kehittäviä harjoitteita ovat myös tasapainoa haastavat liikkeet, kuten yhden jalan kyykyt. Halpa ja helppo metodi tuoda haasteellisuutta saliharjoitteluun on silmät kiinni suorittaminen. Esimerkiksi rinnalleveto silmät kiinni herkistää muita aisteja ja näin ollen kehittää liikkujan kykyä aistia ja analysoida omaa suoritustaan aikaisempaa paremmin. Koska näköaisti on tasapainon kannalta hyvin keskeisessä roolissa, liikkeestä saadaan erityisen haastava silloin kun se suoritetaan yhdellä jalalla silmät kiinni. Tässä harjoittelussa on hyvä muistaa, että tavoitteena ei ole maksimaalinen voiman tai lihasmassan kasvu eli näitä ei tietenkään tule unohtaa.

Palaute. Suorituksesta saatava palaute on elintärkeää taitojen oppimisen kannalta. Palaute voi olla sisäistä, jolloin salilla kävijä analysoi omia aistimuksiaan tai se voi olla ulkoista, esimerkiksi harjoittelukaverin kommentti liiketekniikasta. Tärkeää on saada palaute riittävän nopeasti suorituksen jälkeen. Optimitilanteessa palaute saadaan 5-10 sekuntia suorituksen päättymisen jälkeen. Videoiden tutkiminen kotona seuraavana päivänä ei juurikaan edistä oppimista. Kuortaneen urheiluopiston kuntosalilla on kiinteä videokamera, jonka kuvasignaali ajetaan ulos viiveellä salin seinällä olevaan televisioruutuun. Tällä järjestelyllä urheilijat voivat välittömästi katsoa oman suorituksena, esimerkiksi rinnallevedon liiketekniikkaa. Lähes vastaavasti liikkeitä voi toki tarkastella myös digikameran ruudulta. Muista kuitenkin, että kuten aiemmin kirjoitin omassa blogissani, niin hyvä valmentaja ei turhia hölise.

Kalaja1

Nopean palautteen apuvälineenä toimii vaikkapa tabletti tai kännykkä, joka löytyy lähes jokaiselta salilla kävijältä. Laitteiden omalla kameralla pärjää jo pitkälle, mutta avuksi voi myös ottaa appseina löytyviä viivenäyttöjä (ns. video delay) tai kehittyneempiä kuvaussovelluksia (esim. Ubersense, Coach’s eye jne.). Kuvassa vasemmalla Sports Lab Jyväskylän Juuso Sillanpää ja kyykkäämässä KIHUn Harri Kapustamäki. Kuva: Riku Valleala, KIHU.

Useimmiten kuntosalilla kävijällä on kuitenkin tavoitteena jotakin muuta kuin taitavuuden kehittäminen. Tämän vuoksi mielestäni ei kannata määräänsä enempää muokata harjoittelua sellaiseksi, että se olisi tehokasta taitojen oppimisen kannalta, ainakaan voima- tai ulkonäkötavoitteiden kustannuksella. Aina silloin tällöin välipalaksi joku haasteellinen liike voi kuitenkin tuoda virkistystä vääntämiseen ja kehittää taitavuutta, kuten Lihastohtori-blogissa on aiemmin kirjoitettu. Seuraava kulttimaineen saavuttanut runonpätkä (Dale Clark 1983) kertoo osuvalla tavalla, mistä pohjimmiltaan kuitenkin on kyse:

Way down this road, in a gym far away, A young man was once heard to say, ”I’ve repped high and I’ve repped low, No matter what I do, my legs won’t grow” He tried leg extensions, leg curls, and leg presses too Trying to cheat, these sissy workouts he’d do. From the corner of the gym where the BIG men train, Through a cloud of chalk and the midst of pain Where the big iron rides high and threatens lives, Where the noise is made with big forty-fives, A deep voice bellowed as he wrapped his knees, A very big man with legs like trees. Laughing as he snatched another plate from the stack Chalking his hands and monstrous back, said, ”Boy, stop lying and don’t say you’ve forgotten, The trouble with you is you ain’t been SQUATTIN’.”

 

Taitotohtori

Ammattini oli pitkään peruskoulun rehtori, kunnes 1.1.2015 aloitin KIHU:n johtajana. Koulutukseltani olen liikunnan ja terveystiedon opettaja ja liikuntatieteiden tohtori. Tein väitöskirjan liikuntataitojen oppimisesta ja opettamisesta. Päävalmentajakokemusta on maajoukkuetasolla telinevoimistelusta ja kilpa-aerobicista. Fysiikkavalmentajana olen toiminut superpesiksessä (Jyväskylän Kirin miehet ja naiset, Pattijoen miehet, Oulun Lipon miehet), koripallon mestaruussarjassa (HoNSU), uinnissa (Jere Hård ja Tero Välimaa), jääpallossa (JPS) sekä naisten jääkiekossa (Kirsi Hänninen). Valmennettavat ovat saavuttaneet eri lajeissa lukuisia arvokisamitaleita (mm. Tuuli Matinsalon ja Sahlbergien maailmanmestaruudet aerobicissa) sekä yli 400 SM-mitalia. Taitotohtorin blogini kirjoituksia voi lukea lisää täältä.

 

Lähteet

Behm, D. (2010) The use of instability to train the core musculature. Appl. Physiol Nutr. Metab. 35:91-108.

Bosch, F. Generic Mechanisms of Motor Control – Variability in Throwing. Luento Kuortaneen Voimaseminaarissa 9.11.2012.

Davids, K. Affordances as informational constraints on movement adaptation: Implication for the design of sport and exercise programmes. Jyväskylän yliopiston FidiPro –luento 19.1.2015.

Ericsson, A. (1996) The Road to Excellence: The Acquisition of Expert Performance in the Arts and Sciences, Sports, and Games. Lawrence Erlbaum associates, Inc. publishers. New Jersey. USA.

Ericsson, A. Training history, deliberate practice and elite sport performance: an analysis in response to Tucker and Collins review – what makes champions? British Journal of Sports Medicine. 2013 47: 533-535.

Gladwell, M. Outliers (2008): The Story of Success. Little, Brown and Company. USA.

Kuhn, G. Exercise, cognitive functions, and neuroplasticity. http://www.liito.fi/Nordisk%20Kongress/110803%20Kuortane%20Kuhn.pdf saatavilla 12.5.2014.

Lenoir, M. Developmen t of the technique, how, when and why. Luento Italian Olympiakomitean seminaarissa Training during the evolutive age. Rooma 14.6.2012.

Penttonen, M. Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. http://www.messukeskus.com/Sites1/Educa/Kavijat/Ohjelma/Documents/28.1.2012_Markku Penttonen.pdf saatavilla 21.1.2015.

Williams, M. & Hodges, N. Practice, instruction and skill acquisition in soccer: Challenging tradition. Journal of Sport Sciences, 23 (6): 637-650.

 

 

 

 

Mainokset

Tietoja jhulmi

PhD in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti).
Kategoria(t): kuntosali, voimaharjoittelu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

18 vastausta artikkeliin: Liikkeiden oppiminen tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi – Taitotohtori Kalaja

  1. Ahma sanoo:

    Mitäs tohtori on tämän tapaisista tutkimuksista mieltä? Eihän tuossa mitään kerrota mutta onhan noita muitakin samankaltaisia tutkimuksia! Eli kohtuu liikunta parasta ja sehän ei tarkoita 4-5 kertaa salilla tai lenkillä viikossa 1-1.5h kerralla? Eihän? MItä enemmän treenaa sitä enemmän myös syöt ja sitä kautta lisää myrkky,lisäaine ym kuormaa kroppaasi! Okinawan saarella ym joissa eletään pitkää siellähän syödään kohtuu pieniä kalorimääriä? Eikä siihenkään voi verrata että syövät paljon meren elijöitä, koska japanin meri on aika pahasti ollut saastunut jo kauan ennen ydin onnettomuutta!!

    Onkos hulmilla mitään pitempi aikaisia tutkimuksia koskien esim paljon puntilla/urheilemassa käyvien ja paljon syövien ihmisten elimistölle huonoista puolista?

    Kun puhutaan myrkkyjen kerääntymisestä elimistöön, niin mitä sillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan? Eikös suurin osa myrkyistä tule pois kusen ja paskan mukana ja maksan ja munuaisten puhdistamina? Tietenkin elohopeat, lyijyt ym raskasmetallit jäävät kroppaan, mutta kuinka pitkäksi aikaa ja mihinkä osiin kroppaa ne jäävät soluihin, luihin, aivoihin, sisäelimiin vai mihinkä?

    http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/holkkaa_kohtuudella_se_on_terveellisinta

    Ja miten eläimien esim lintujen ja haaskan syöjien kropat kestävät niin hyvin mädäntyneen ja loisia ja huonoja bakteereja täynnä olevaa lihan syöntiä?? Silti pysyvät niin terveinä! Esim jauhelihaa itse syön vielä yli 5 päivää vanhaksi menneen jälkeen, kunhan ollut kokoajan viileessä ja maitoa myös! Piimähän vaan paranee kun vanhenee!!

    Onko hulmilla tietoa onko ms tautiin löytynyt mitään parannuskeinoja? Oireiden lievitykseenhän on jo vaikka mitä, mutta löytyykö sinulta viimesintä tietoa parhailla saatavista parannuskeinoista??

    T:AHMA

    • jhulmi sanoo:

      Kyllä, olen ilman muuta sitä mieltä olemassaolevan tutkimusnäytön perusteella, että kohtuus ja monipuolisuus ovat avain terveyteen sekä liikunnassa että syömisessä.

      Esim. lipofiilisiä myrkkyjä voi kertyä kyllä rasvaan. Mutta ei näiden merkityksestä terveyteen tiedetä. Keho putsaa itsensä pääosin hyvin:
      http://examine.com/blog/detoxes-an-undefined-scam/

      En valitettavasti tiedä ms:n parannuskeinoja, se on liian monimutkainen sairaus vielä ymmärtää. Erilaisia kliinisiä kokeita on menossa, mutta tulokset eivät ole olleet kovin hyviä kun sairauden muotoja on niin monia.

  2. Mari sanoo:

    Tyrmäätkö tällaiset altzhaimerin taudin parannus artikkelit suoralta kädeltä vai tapaatko selvittää asiaa eteenpäin, että voisiko olla sittenkin perää??
    Ainakin vakuuttavasti ja tunteella esittää asian! Jos mietitään mitä tämä mies itse hyötyisi väärän tiedon levityksestä? En osaa sanoa!

    http://memoryhealer101.com/?hop=irevx

    • jhulmi sanoo:

      Mä en uskalla sanoa Alzheimerista mitään eikä muutenkaan sovi oikein tämän artikkelin kommenttikenttään, sori.

  3. Mari sanoo:

    Aika kova oranki vai mitä?

    • jhulmi sanoo:

      Orangit on mun suosikkeja! Melbournen eläintarhassa oli ihan huikeita kavereita ja niillä on siellä tosi hienot tilat. Harmillisen uhanalainen laji. On surullista kuinka ihmiskunta tuhoaa tällaisia mahtavia eläimiä.

      P.S. Pari muuta viestiäsi jätin pois, koska tämä ei ole eläinsuojelublogi, vaan lihas-, liikunta-, ravinto- ja terveysblogi.

  4. Ahma sanoo:

    Kuinka esim alkuasukkailla on niin kova kuntoset vartalot vaikka voivat saada proteiinia vain max 1 päivässä tai kerran 3 päivässä! Kun puhutaan 30-40gramman proteiinin saannista yhella ruokaillulla jonka pitäisi olla se paras määrä kehittymisen kannalta, niin miksi ei voisi syödä esim kerran päivässä 80kg ihminen 200 grammaa proteiinia kerralla ja kehittyä samalla tavalla?? MIksi 5-7 kertaa päivässä? Kuinka paljon kroppa ottaa vastaan ravinto aineita kerta rysäyksellä ja miksi?

    Lihaksen kasvatuksessa on paljon myyttejä jota tiede ei ole vielä todistanut! Voitko koittaa avata asiaa hieman? Uskon että monia kiinnostaa asia!

    Kuinka esim jos et syö ollenkaan marjoja kasviksia ym, Esim vain leipää ja lihaa ja kalaa ja silti pysyt hengissä! c vitamiinihan on pakollista, mutta miksi nuo eivät kuole keripukkiin vaikka eivät sitä saa!

    Katos alla oleva linkki! Todella mielenkiintoinen inuiittien tavoista elää! Mistä nuo saavat pakolliset vitamiininsa (keripukki)? Uskomattoman keksiliästä porukkaa, koska noin niukoilla varoilla pystyvät elämään!!

    Eikö nykyinen super siisteys ole vain haitaksi! Käytkö hulmi erämaissa tai oletko koskaan käynyt esim pitemmillä reissuilla erämaissa juomassa suoraan vettä suoraan puhtaista lammista ja järvistä ja syömässä mahdollisimman puhtaita kala ja liha ruokia! On nykyään etu oikeus!

    Lukenut kaksi kertaa tälläisen kirjan kuin KUNNON SALAT Sven- olof jakobsson Salattua tietoa sairauksien syntyyn ja niiden käsittelyyn liittyvistä asioista! Hieman alle 200 sivua suolasta ja puhtaasta vedestä kuinka suuri vaikutus sillä on??

    Paineistettu vesi vs luonnon vesi! eli kun vesi muuttuu normaaliksi vasta kun sataa sateena alas sen molekyyli rakenne! Eli imeytyy paremmin kroppaa kuin esim hana vesi!

    • jhulmi sanoo:

      Hei, olisi kiva, jos nämä kommentit olisivat sellaisen artikkelin yhteydessä mihin ne kuuluvat. Mutta ymmärrän, että tälle kommentille ei sellaista ehkä ollut. Seuraavan kommentin jätin julkaisematta, koska kerroin jo edelliselle postaajalle, että tämä ei ole eläinsuojelublogi, pysytään asiassa, kitos.

      Mielenkiintoisia ja ihan hyviä pointteja esität. Joitain asioita käsittelen blogissa jatkossa, esim. proteiinin syöntitiheyttä, joka voi siis olla jopa 1-2 x päivässä joillekin ok, koska kroppa tosiaan ottaa vastaan paljon enemmän kuin 30 g proteiinia kerralla. Onko se optimi on sitten taas eri asia.

      Valitettavasti en ole riittävästi perehtynyt inuiitteihin ja muihin tällaisiin kansoihin, mutta kyllähän vesi- ja rasvaliukoisia vitamiineja saa kaikkia syömällä eläinkunnan tuotteita, siellä eläinten kropassa (maksassa jne) niitä vitamiineja on isojakin määriä.

      Maalla kasvaneet lapset sairastavat aikuisena vähemmän eli kyllähän siellä totuus piilee.

    • Anne sanoo:

      Tämä ei varmaan aiheeseen liity mutta haluaisin kysyä neuvoa isoon ongelmaan minulle mikä on tullut ilmi. Ihoni ei kestä lihaskasvun mukana tai jotain sinnepäin? Kun kyykkään tuntuu reisissä outo kiristystä välillä ja saan myös helposti raskausarpia jalkoihin. Ihoni ei varmaankaan ole tarpeeksi joustava. Mikä auttaisi? Miten saisin muutenkin kiinteyttä jalkoihin? Lihava en ole. Urheillut olen pienestä pitäen.

      • jhulmi sanoo:

        Hei,

        kysymys menee niin paljon osaamisaluueeni ulkopuolelle, että en valitettavasti uskalla vastata tähän mitään muuta kuin, että kannattaa etsiä joku hyvä ihoon erikoistunut fysiologi tai lääkäri, sori 😦

  5. JR sanoo:

    Hah hah. Hienoja kommentteja. Yksikään ei liity artikkeliin

    • jhulmi sanoo:

      Jees, sääli… jatkossa voisin moderoida sen verran, että vain artikkeleihin liittyvät kommentit hyväksytään…

  6. Ansku sanoo:

    Nyt kun orangit, alzheimerit ja alkuasukkaat on käsitelty, kirjoitanpa ”haastavan” kommentin aiheesta. En nyt pysty näkemään niin syvälle rivien väleihin, että ymmärtäisin, mitä taitotohtori tarkoitti runolainauksella, joka laukaisee huuhaailmaisimeni. En usko, että kyykky jotenkin taianomaisesti kasvattaisi jalkoja, jotka eivät muilla mainituilla harjoituksilla kasva, enkä usko että tohtorit lihas ja taitokaan uskovat. Jos aiheesta kuitenkin on tutkimusnäyttöä, voin muuttaa mielipidettäni. En myöskään ymmärrä, mihin runoa tarvittiin, sillä asia on jo ilmaistu selkeästi tekstissä, varsinkin koska runossa ei minun nähdäkseni käsitellä taitoa.

    • jhulmi sanoo:

      Minä en ymmärrä tätä kommenttia, runohan oli lopussa ihan huumoriheitto. Taito on tärkeää, mutta runon pointtihan oli humoristisesti kertoa tässä lopussa, että kuntosalilla voiman, lihasmassan ja lihaskunnon kehittäminen on lähes poikkeuksetta pääjuttu eikä pidä liikaa takertua taidon harjoittamiseen fysiikan kustannuksella. Eli back to basics. Kyykky on yksi parhaista kuntosaliliikkeistä, mutta toki tuossa voisi olla jokin muukin liike squatin tilalla.

  7. Antti sanoo:

    Hei!
    Suuret kiitokset lihastohtorille erinomaisesta blogista. Aloitin reilu vuosi sitten pahimmat treenimyytit-kirjoituksesta, ja olen sittemmin lukenut kaikki blogisi kirjoitukset. Loistavaa tavaraa, ja tieteen popularisoiminen on tärkeää työtä! Kiitos siitä! Kiitokset myös taitotohtorille. Blogissasi on vain vähän kirjoituksia, mutta sitäkin mielenkiintoisempia ovat. Olen luokanopettaja ja lasten jalkapallovalmentaja. Sanoit, että valmentaja ei turhia hölise. Oletko tätä mieltä myös lasten kohdalla? Lapsillahan tuo kyky vastaanottaa informaatiota, varsinkin pitkiä palautteita, on vielä rajallisempi kuin aikuisilla valmennettavilla. Toisaalta sekin tuntuisi hullulta, että 6-8- vuotiaita voisi kehua liikaa, koska näitä kehuja lapset rakastavat, ja se saa heidät toimimaan entistä innostuneemmin. Mutta kärsiikö kehuminen ja kannustaminenkin lopulta inflaation?

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos!

      Viestitän Samille jos hänellä olisi aikaa vastata, erinomainen kysymys.

    • jhulmi sanoo:

      Tässä Samin vastausta:

      Moikka, minä hahmotan tässä kaksi eri asiaa. Kehuminen ja kannustus on yksi juttu ja palautteen antaminen suorituksesta toinen. Olen samaa mieltä siitä, että lapsia tulee kannustaa ja paljon. Tosin tämän kannustuksen tulee olla aitoa, esimerkiksi yrittämiseen ja ponnisteluihin sidottua. Lapset kyllä huomaavat, jos kannustus ei perustu mihinkään ja siitä on helposti seurauksena inflaatio.

      On totta, että lapset tarvitsevat aikuisia enemmän palautetta suorituksistaan, mutta en siltikään tukahduttaisi oppimista liiallisella neuvomisella. Monesti riittää, kun oppiva lapsi saa huomiota, hän ei tarvitse runsaasti teknisiä yksityiskohtia. Kaikista parasta olisi, jos alusta pitäen opettaisi lapset siihen, että he saavat palautteen sitä pyytäessään. Tällöin palautteen vaikuttavuus on suurinta.

      Sami

      • Antti sanoo:

        Kiitos vastauksesta! Haastavaa hommaa tuo palautteen/kehun antaminen ja useimmiten ihan puhtaalla vaistolla mennään. Ehkä hiukan turhaankin ymppäsin tuossa yhteen kannustamisen ja palautteen, ihan perustellusti ne voi erottaa eri asioiksi. Tarkoitin tuohon inflaatioon johtavalla tilanteella sitä, kun aika useinkin kuulee annettavan kehuja ihan pelkästään suorituksen tekemisestä, oli siinä yritystä mukana tai ei. Tilanne ei ehkä ole niin huono, ettei kehu perustuisi mihinkään, mutta aika kevein perustein se irtoaa. Minusta tämä on tarpeetonta jopa lasten kohdalla. Pikemminkin minusta kannattaa etsimällä etsiä jokaisesta yksilöstä niitä oikeita onnistumisen hetkiä ja itsensä ylittämisen tilanteita ja silloin kehua volyymillä niin että tuntuu luissa ja ytimissä. Menee tietysti siinä mielessä hifistelyksi, että onhan se toki aina parempi kehua kaikesta kuin moittia kaikesta, jota sitäkin näkee. Tuo viimeinen pointti on tosi hyvä. Täytyy pyrkiä luomaan tuo kulttuuri omassa joukkueessa. Oma luokka on jo menetetty tapaus😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s