Enemmän ei ole enemmän

Juttelin Slovakiassa entisen maan 200 m ennätysmiehen ja nykyisen Liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaanin kanssa. Kysyin hänen treenifilosofiaansa. Hän vastasi: ”less is more”. Onko tosiaan niin, että treenissä ja ravinnossa enemmän ei olekaan enemmän? Onko sittenkin treenin keventämisestä joskus hyötyä? Kannattaako ottaa varmuuden vuoksi ravintolisiä vähän ylimäärin? Voiko proteiinia saada turhan paljon? Mitä tapahtuu, jos yliannostelet humpuukia?

luontainen kuolema

Suomalaisten fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa on arvioitu monesti ja raportti on luettavissa netissä. Suomalaisista murrosikäisistä vain noin joka kymmenes liikkuu heidän terveytensä ja toimintakykynsä kannalta riittävästi. Työikäisistä vain noin joka kymmenes harrastaa lihaskuntoharjoittelua riittävällä tasolla suosituksiin verrattuna. Lisäksi liikkumattomuus (eri asia kuin vähäinen liikunta), on häkellyttävän korkealla tasolla. On arvioitu, että joka kolmas suomalaisten yli yhdeksän päivän työstä poissaoloista johtuu tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista. Näiden suorat vuosikustannukset ovat yli 200 miljoonaa euroa. Vastaavasti arvioidaan, että liikkumattomuuden kustannukset diabeteksen osalta ovat Suomessa vuositasolla noin 700 miljoonaa euroa. Voi sanoa, että noin viisi miljoonaa ihmistä Suomessa voisi olla aktiivisempi ja treenata enemmän, ainakin lihaskuntoaan. Enemmän olisi parempi.

Mutta entäs jos treenaat jo hampaat irvessä kaksi kertaa päivässä? Monissa kovaan määrään, intensiteettiin ja frekvenssiin tähtäävissä harjoitteluissa unohdetaan usein se, että tauot ja kevennykset ovat hyvästä, ainakin välillä kun haetaan huippukuntoa. Ylikuntotila ja krooninen alipalautuminen ovat tiloja, joita kannattaa välttää henkensä edestä. Mutta muillakin kovaa treenaavilla ajoittainen keventely tekee hyvää. Kovaa treenaamisen jälkeen tehty sopiva kevennys määrään ja frekvenssiin (mutta ei niinkään intensiteettiin) johtaa tyypillisesti 0,5-6 %:n suorituskyvyn parantumiseen (Mujika ja Padilla 2003). Vähemmän olisi ainakin välillä parempi.

oksennusreeni

Ylikuormittamiseen liittyvät vammat ja liikunnan ilon menettäminen ovat harmillisen yleisiä esimerkiksi lapsilla ja nuorilla (Di Fiori ym. 2014). Et kehity, jos olet sairaana tai lopetat liikunnan burn outin takia. Vähemmän olisi parempi.

Epäterveellisen pikaruoan liikasyönti sairastuttaa ja pahimmillaan tappaa (Hurt ym. 2010). Liiallinen vedenjuontikin voi joissain tilanteissa radikaalisti laimentaa verta ja tappaa. Enemmän ei ole parempi.

vesitappaa

D-vitamiinin hyödyt ovat selkeät ja D-vitamiinin puutoksesta kärsiville D-vitamiinin nauttiminen saattaa parantaa jopa voimantuottokykyä (Beaudart ym. 2014 systemaattinen katsaus ja meta-analyysi). Suomen leveysasteilla D-vitamiinia harva saakaan liikaa. Mutta voiko ainakin teoriassa D-vitamiinia saada nykyisillä melko yleisesti käytetyillä annoksilla (100 ug per päivä) liikaa? Kyllä voi. Kohtuullisen korkeat seerumin D-vitamiinitasot (25(OH)D >125 nmol/l) näyttävät lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä (Zitterman ja Prokop 2014). Myös monien muiden vitamiini- ja suojaravintoainelisien syöjillä on lisääntynyt ennenaikaisen kuoleman riski (Mursu ym. 2011). Enemmän ei ole parempi.

Ihmiset usein unohtavat, että kehollamme on omia elintärkeitä toimintoja, joihin ei kannata mennä sörkkimään. Noin 50 vuotta kuviteltiin, että kehon vapaat radikaalit ja hapetusstressi (oksidatiivinen stressi) olisi yksinomaan paha asia ja sitä kannattaisi blokata antioksidanttivalmisteilla, onhan runsas antioksidantteja sisältävien kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti havaittu terveyttä edistäväksi lukuisissa tutkimuksissa. Onneksi kuitenkin tieteellinen tieto on itseään korjaavaa ja emme mene halpaan ihan näin helpolla. Nykyään on olemassa valtaisa kymmenien tutkimusten ja satojen tuhansien tutkittavien todistusaineisto siitä, että antioksidantit purkista otettuna eivät vähennä syöpiä, sydän- ja verisairauksia tai ennenaikaista kuolleisuutta, joissain tilanteissa jopa päinvastoin. Esimerkiksi beetakaroteeni, E-vitamiini ja isot annokset A-vitamiinia purkista näyttävät lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä reilu 10 % (Bjelakovic ym. 2012). Isot antioksidanttiannokset (esim. C ja E) treenin yhteydessä nautittuina tyypillisesti heikentävät myös treenivastetta (esim. Braakhuis ym. 2012 ja Paulsen ym. 2014, jossa itsekin olin tutkijaryhmässä mukana). Kehityt siis vähemmän ja et saa terveyshyötyjä, usein jopa päinvastoin eli what´s the point? Moni varmaan on myös kuullut, että monet vitamiinit ja muut suojaravintoaineet kilpailevat toistensa kanssa imeytymisestä ja täten iso annos yhtä haittaa toisen aineen imeytymistä tai toimintaa kehossa. Eivät asiantuntijat kettuillakseen kansalle suosituksiaan tee. On toki tilanteita, joissa hapetusstressi voi olla liiallista ja yksittäisiä sairauksiin purevia antioksidantteja tutkitaankin aktiivisesti. Ja kyllä, osalla ihmisistä on myös puutteita joidenkin suojaravintoaineiden saannissa.  Mutta jälleen pointti oli, että enemmän ei ole parempi.

vitamins

Kohtuullisen reilu proteiininsaanti on hyväksi urheilijoille ja varsinkin kehonkoostumusta muokkaavissa lajeissa, kuten blogissa on monesti kerrottu. Mutta turhan iso proteiininsaanti menee käytännössä hukkaan, koska ylimäärä hapetetaan energiaksi (Moore ym. 2009). Lisäksi korkeaproteiininen ruokavalio vähentää päivittäistä energiansaantia, jopa parhaimmillaan 200-400 kCal päivässä verrattuna alemman proteiinin ruokavalioon (Skov ym. 1999) ja heraproteiini on yksi tehokkaimmista kylläisyyden aiheuttajista ainakin seuraavien tuntien aikana heran nauttimisesta (Bendtsen ym. 2013, Pesta ja Samuel 2014). Tämä on dieetillä tai painonhallintajaksolla toki hyvä asia, mutta nälän perusteella syövillä lihasten kasvun maksimoijilla todennäköisesti ei. Eli liioitella ei kannata. Toki ”väkisinbulkatessa” proteiiniakin ylensyömällä voi lihoa (Bray ym. 2012). Iso haaraketjuisten aminohappojen (BCAA) saanti joissain tilanteissa lisää insuliiniresistenssiä ja epäilemättä näin käy ihmisilläkin, jos oikein kunnolla ahdetaan kahdella kädellä suusta alas. Enemmän ei ole parempi.

Mitä pahimmillaan tapahtuu, kun yliannostelet humpuukia? Sen lisäksi, että menetät rahasi, voit menettää henkesi. Tässä muutamia esimerkkejä What’s the harm -sivustolta:  Russell sai sähköiskun ja hoiti haavaansa homeopaatin ohjein hunajalla. DÖD. Konsultoituaan kristallipalloa, heiluria ja enkeleitä, luontaisterapeutti detoksifioi Lisannen, 12, v simppelin diabeetikolle toimivan insuliinihoidon sijaan. DÖD. Lindan (8v) vanhemmat valitsivat hänelle kirurgisen syöpäleikkauksen sijaan 124 pillereitä päivässä sisältävän luontaishoidon. DÖD. Maria hoidatti itseään ”energiahoitolaitteella” ja sai sähköiskun. DÖD. Haluatko sinäkin näyttää kauniin hopeaisen siniselle smurffille, kuten mm. Rosemary ym.? Siihen yksi toimiva keino on kolloidihopea, aikamme tiedon kehdon Magneettimediankin hehkuttama unohdettu hoitomuoto. Alexilla oli kuumetta ja ummetusta, jota olisi ollut helppo hoitaa antibiooteilla. Mutta häntä voideltiinkin öljyllä ja rukoiltiin 46 päivän ajan. DÖD. Enemmän ei ole parempi.

akupunktio

Fingerpori. Liiallinen hölmöyskin voi ainakin väärin ajoitettuna tappaa.

 

Vaikka lääkkeitä tutkitaan erittäin paljon ja myös niitä kontrolloidaan todella tarkasti, niin kyllä niitäkin voi yliannostella helposti ja sitä kautta sairastuttaa tai tappaa itsensä jos niin haluaa tai joskus ihan vahingossakin (Paulozzi 2012). Enemmän ei ole parempi.

Yhteenveto. Tässä oli muutamia esimerkkejä siitä miksi ei kannata yliannostella treeniä tai ravintoa/ravintolisiä. Enemmän ei ole enemmän ja vähemmän ei ole enemmän. Sopivasti on enemmän ja laatu on tärkeämpää kuin määrä.

Juha Hulmi

Tietoja jhulmi

PhD in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti).
This entry was posted in fysiologia, ravinto, terveys. Bookmark the permalink.

37 vastausta artikkeliin: Enemmän ei ole enemmän

  1. Askarruttava sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Minua on jo pitkään askarruttanut kirjoitukseen liittyvien parin ravintolisän käyttö ja käytänkin nyt törkeästi hyväkseni tilaisuutta ja kysyn mielipidettäsi. Tiedän, että et ota kantaa eri valmistajien tuotteisiin, mutta kysynkin yleisellä tasolla. Mitä mieltä olet sitrulliinimalaatin ja/tai arginiin päivittäisestä käytöstä pitkäaikaisesti jos puhutaan n. 5g+5g annoskoosta? Entäpä vihreä tee uutteen/kapseleiden pitkäaikaisesta käytöstä? Kysyn puhtaasti omaa terveyttäni silmällä pitäen. Kiitos.

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos. En osaa sanoa pitkäaikaisvaikutuksista, mutta eipä noita ole tarkoitettukaan sellaiseen. Jos käyttäisin, pitäisin taukoja ja käyttäisin sellaisilla jaksoilla, joissa niistä teoriassa voi olla hyötyä (kova treenijakso, läskin tiristely).

    • Aika sanoo:

      JOssain Jenkkilän lääkärilehdessä oli artikkeli että pitkä-aikainen typpioksidin tuotannon lisääjien (Sitrulliinimalaatti/argiini) käyttö voi johtaa aivolisäkkeen toiminnan vajaukseen. Seurakset: sentraalinen hypotyreoosi, hypogonadismi ja kasvuhormonin vaje. Tosin kovinkaan monessa tiedelehdessä tätä sivuvaikutusta ei ole tuotu esiin.

      Toinen mielenkiintoinen juttu on se että Omega-3 ja Omega-6 rasvoilla on yhteinen entsyymi metabolia ketjussa ja jos Omega-6:tta annostelee liikaa niin Omega-3 menee hukkaan koska se ei pääse metaboloitumaan elimistössä….

  2. Hemmo sanoo:

    Kiitos jälleen mainiosta kirjoituksesta. Osaatko kertoa tarkemmin vapaiden radikaalien ja liikunnan yhteyksistä. Paradoksi siinä ilmeisesti on, että likunta ainakin akuutisti lisää vapaiden radikaalien määrää mutta kuitenkin liikunta näyttää nimenomaan vähentävän niitä sairauksia joihin vapaiden radikaalien kohonnut määrä on yhdistetty. Kirjallisuudessa tuli vastaan, että liikunnan mahdolliset positiiviset vaikutukset perustuisi mahdollisesti antioksidanttijärjestelmän kehittymiseen, mutta onko mekanismeista tarkempaa tietoa?

  3. fati sanoo:

    Aasinsilta ravintolisien ym ”yliannostuksesta”, tai ylipäätään urheilusta siihen, kuinka joku on hoitanut hengenvaarallisia sairauksia puutteellisesti (esim syöpäleikkauksen skippaaminen) on kyllä todella hatara ja pitkä. Varmasti ihan hyviä pointteja, mutta kanna

    • jhulmi sanoo:

      En tiedä mikä oli pointtisi kun ajatuksesi jäi kesken. Kyseessä oli hölmöyden yliannostus, jonka halusin ottaa juttuun mukaan että se saa vähän väriä.

  4. Pena sanoo:

    Mitenkäs kreatiinin annostelu? En osaa päästäni heittää päivittäisiä annoksia joita suositellaan kreatiinin nauttimiseen, mutta useat velitieteilijät käyttävät sitä enemmän. Tietenkin kreatiini pumppaa nestettä lihaksiin ja enempi enemmän, mutta ilmeisesti se myös rasittaa hyvin paljon maksaa (mikä voinee johtua tietenkin pelkästä dehydraatiosta).
    Ainehan on sinällään toimiva, mutta toisinaan olen kuullut myös pelottelua että liian pitkä kreatiinilisien käyttö voi vahingoittaa kehon omaa krean tuotantoa. Kreatiinisykleissä suositellaan maksimissaan kahta kuukautta, mutta olen törmännyt harrastajiin jotka lisäävät sitä vuoden ympäri. Onko tässä mitään vaaroja?

    • jhulmi sanoo:

      Kreatiinin määrä kyllä saturoituu nopeasti lihaksissa eli siinäkin onneksi enemmän ei ole enemmän. Kannattaa lukea tämä:
      http://examine.com/supplements/Creatine/

      Itse pitäisi taukoja, koska krean hyödyt tulee kovaa reenatessa, ja edes 1-2 kk vuodesta kannattaa yleensä hieman himmailla, jotta taas pystyy loppuvuoden treenaamaan oikeasti kovaa.

  5. Bona sanoo:

    ”Lisäksi korkeaproteiininen ruokavalio vähentää päivittäistä energiansaantia, jopa 200-400 kCal päivässä vähemmän kuin alemman proteiinin ruokavaliolla (Skov ym. 1999). Tämä on dieetillä tai painonhallintajaksolla toki hyvä asia, mutta nälän perusteella syövillä lihasten kasvun maksimoijilla ei.”

    Mutta tuossa tutkimuksessahan koehenkilöt juuri olivat ylipainoisia ja varmaankin siis halusivat laihduttaa. Normaalipainoisista nälän perusteella syövistä ei voi siis tuon perusteella sanoa mitään.

    • jhulmi sanoo:

      Voi, on siitä dataa olemassa, myös meillä uutta dataa. On erittäin tyypillistä normaalipainoisillakin, että kun korotetaan proteiininsaantia, niin aletaan syömään hieman vähemmän ad libitum. Mutta toki proteiiniakin ylensyömällä voi lihottaa jos väkisin haluaa. http://jama.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1103993

      Mutta tosiaan iso osa ad libitum -syöjistä kyllä jää helposti hieman miinuksille tai ei ainakaan pääse plussalle jos vielä samaan aikaan syö siististi protskunsa ja erityisen paljon kylläisyyttä lisäävistä lähteistä kuten maitoproteiineista.

      • Bona sanoo:

        No olisit linkannut sellaisen tutkimuksen. Enhän minä siis vastaan väitä, vaan huomautin vain, ettei linkkaamasi tutkimus tällä kertaa tukenut väitettäsi kovin hyvin.

        En olisi edes lähellä normaalipainon ylärajaa olevana (normaalipituisena luonnollisesti) huolissani, vaikka proteiinin ahmiminen vähän painoa laskisikin (läskiä vähentäisi), kyllä sitä rasvaa sen verran kehossa piisaa sellaisellakin.

      • jhulmi sanoo:

        Mun mielestä hieman nyt viilaat pilkkua😉 Tuo Skov on parhaiten kontrolloituja ja raportoituja tutkimuksia, joten valitsin sen. Mutta ymmärrän kyllä pointtisi suuri osa tutkimuksista on toki ylipainoisilla. Laitoin sinne nyt ehkä vielä sopivamman lähteen lisäksi samalta jengiltä eli Astrupilta (kylläisyysefekti on myös normaalipainoisilla) ja mainitsin myös mahdollisuuden lihottaa itseään proteiinilla (Bray ym., myös todella huikean hyvin tehty tutkimus).

      • Bona sanoo:

        Ehkä, mutta se, että proteiinin (liika)saanti (em. oletuksin) olisi käytännössä haitallista lihaskasvulle, jollaista käsittääkseni vihjaat, on jo sellainen johtopäätös, johon ei minusta voi tulla esimerkiksi tuosta Skovin artikkelista. Laitoit muuten Bendtsen ym. 2013:n kahdesti.

      • jhulmi sanoo:

        Kiitos, joskus nopea toiminta kostautuu. Ei toki voi suoraan, mutta epäsuorasti kyllä osalle ihmisistä käy noin kuten sanoin ad libitum dieeteillä ainakin. Suorituskykylajeissa varsinkin miinuskaloreille jääminen on kohtuulisen yleistä. Ja kuten sanoin, meillä on uuttakin dataa aiheeseen liittyen. Liioittelu (> 2,5 g /kg) proteiininkin suhteen on turhaa, ei siitä ole mitään hyötyä. Vaikka ravinnossa proteiineilla on tosi iso rooli lihaskasvussa, niin lopulta kokonaisuus ratkaisee. Alkaa olla jo kohtuullisen paljon myös näyttöä siitä, että proteiininrajoitus pidentää ikää:
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25866088

        … joten en mitenkään uskalla suositella tavalliselle ihmiselle hirvittäviä mällejä proteiineja. 1,5-2,5 g / kg riittää lihasten kasvattajillekin mainiosti.

  6. Bona sanoo:

    En yhtään epäile, etteikö liioittelu olisi turhaa, enkä siis näe minäkään mitään syytä ylittää tuota suositusta. Haitallisuus (lihaksen kehittymisen mielessä) on ihan eri asia, mutta olkoon se sitten joillain ihmisillä niin kuin kerroit.

  7. Hezerminator sanoo:

    Kun tässäkin jutussa pohdittiin proteiinimäärän ylärajaa hyödyllisyyden kannalta, niin mitäs tohtori sanoo tästä tutkimuksesta jossa todetaan että proteiinisynteesi (jota siis on vuosikymmeniä käytetty lihaskasvun ’proxynä’ tutkimuksissa) ei korreloikkaan kovin häävisti itse lihaskasvun kanssa?

    http://evidencebasedfitness.net/protein-synthesis-muscle-hypertrophy-no-proxies/

    Yllä olevasta jutusta käy ilmi että ainakin lisätutkimuksia (tutkijat kiittävät ;-)) tarvitaan, mutta vahvasti näyttää siltä että suurin osa proteiinisynteesin mittaukseen perustuvista tutkimuksista voidaan vähintäänkin kyseenalaistaa?

    Edelleenkään ei siis ole kovin hyvää kuvaa siitä mikä määrä proteiinia on riittävästi… Itse menen about 1.5 x kehonpaino lukemalla ihan puhtaasti siksi että vaikea sitä on vuorokaudessa enempääkään koneeseen ahtaa…

    • jhulmi sanoo:

      Johtuu siitä pitkälti, että:

      1) yksittäinen treeni ja sen vuorokauden jälkeinen vaste (prot synt) ei voi koskaan kovin hyvin ennustaa kuukausien reenin tulosta
      2) menetelmän hajonta on liian suuri: toimii hyvin keskiarvoina, mutta ei korrelaatioissa
      3) proteiinisynteesi on vain osa totuutta: lihaskasvu on prot synt – proteiinien hajotus. Jälkimmäinen on hankala mitata.

      Ei tarvitse kyseenalaistaa, mutta sen sovellusarvoa kyllä. Tässä uudempi commentary:
      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25257869

      1,5 kg on ihan mainio määrä. https://lihastohtori.wordpress.com/2012/04/26/ravinnon-proteiinit-lihaskasvussa-mika-on-tieteellinen-naytto/

      • Hezerminator sanoo:

        Ilman tunnuksia sain luettua vain näytesivun ja teksti on maallikolle melko haastavaa, mutta mielenkiintoista!

        Artikkelin ’nimellä’ hakiessa tuli vastaan seuraava artikkeli: Vaikkakin anabolisen tilan kannalta heraproteiini on paras (tai ainakin yksi parhaista) proteiininlähteistä kannattaa sekaan ottaa kananmunasta peräisin olevaa proteiinia sillä se näyttäisi nostavan kehon rasvanpolttohaluja?

        >
        … as far as the oxidative prowess of the muscles is concerned, the mix of whey + egg protein (70:30) was yet the only protein supplement to elicit significant changes in the ”fat burning” protein AMPK and the mitochondrial builder PGC-1a.
        <

        http://suppversity.blogspot.fi/2015/04/whey-egg-mixed-proteins-effects-on.html

        Varmasti hifistelyä, mutta miksei sitä ottaisi kaikkea irti ruokavaliosta jos vähänkään apua on…

      • jhulmi sanoo:

        Mä oon aika skeptinen tällaisista akuuteista muutaman tunnin rasvanpolttojutuista. Tulevassa kirjassani kerron aiheesta lisää😉

  8. Aleksi sanoo:

    ”Moni varmaan on myös kuullut, että monet vitamiinit ja muut suojaravintoaineet kilpailevat toistensa kanssa imeytymisestä ja täten iso annos yhtä haittaa toisen aineen imeytymistä tai toimintaa kehossa.”

    Mihin kyseinen väite pohjaa? Mitkä ja miten vitaamiinit kilpailevat toistensa kanssa imeytymisessä? En itse oikein googlettamalla löytynyt tietoa aiheeseen liittyen, niin olisi hienoa jos pystyisit hieman avaamaan aihetta.

    Loistava kirjoitus jälleen kerran, pisti miettimään omaa lisäravinteiden käyttöä ja siitä saamaani hyötyä.

  9. Sanna Tuorila sanoo:

    Ravintoaineiden yhteisvaikutukset: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00035. Tämä artikkeli nyt ei anna lähdeviitteitä mutta ehkä antaa hieman viitteitä millaisia yhteisvaikutuksia on.

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos kun ehdit ensin. Linkkaamasi emeritusproffa Aron juttu on erinomainen.

  10. Kalle sanoo:

    ”Lisäksi korkeaproteiininen ruokavalio vähentää päivittäistä energiansaantia, jopa 200-400 kCal päivässä vähemmän kuin alemman proteiinin ruokavaliolla (Skov ym. 1999). Tämä on dieetillä tai painonhallintajaksolla toki hyvä asia, mutta nälän perusteella syövillä lihasten kasvun maksimoijilla ei.”

    Pitääkö tämä siis tulkita siten, että yhtäaikainen lihasmassan lisäys ja rasvanpoltto on (liki)mahdotonta? Haasteelliseksihan sitä on useissä yhteyksissä sen kummemmin perustelematta mainittu. Eli vaaditaanko lihaskasvuun runsaan proteiinin lisäksi myös positiivinen energiatase?

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      ei vaadita. Aloittelijoilla ja hieman ylipainoisilla kun proteiinia on yli 1 g/kg ja treeni on tehokasta voi kasvattaa lihasmassaa ja vähentää rasvamassaa ainakin muutaman kuukauden ajan. Lihas voi saada kasvuunsa lisäenergiaa rasvoja polttamalla.

      • Kalle sanoo:

        Mikäpä on tilanne sitten, kun monipuolista treeniä on takana koko elämän verran ja painoindeksi/rasvaprosentti juuri ja juuri ylipainon puolella? Bulkkausartikkeliasi lukiessa tuli hieman ristiriitainen olo.

      • jhulmi sanoo:

        Kyllähän se toki vaikeammaksi muodostuu ja sitä kautta yleensä jaksotusta vaatii eli ei molempia kerralla optimoiden. Pienet plussakalorit tai n. +-0 kasvujaksolle ja sitten ruokavalion siistimisellä tai muuten pikku miinuksilla minimoidaan vahingot eli lihaksen lähtö kun vähän dieetataan.

  11. Jarkko sanoo:

    Onko salitreenin vaikutusta älykkyyteen tutkittu miten paljon? Saavuttavatko salitreenaajat elämässä yhtä paljon kuin esim. aerobisen harrastajat? Onko esim. tuloja vertailtu eri lajien harrastajien kesken.

    Ainakin henk. koht. tuntuu vaikuttavan todella negatiivisesti, salitreenia seuraavana päivänä tuntuu kuin olisi krapulassa ja ei oikein tunnu henkisesti tulevan mistään mitään (erityisesti kirjoittamisesta kun pitäisi prosessoida esim. tieteellisiä artikkeleita). Aerobinen tuntuu taas parantavan henkistä suorituskykyä reippaanlaisesti. Ero on järkyttävä kun vertaa normaaliin tilaan missä on hyvin palautunut ja tekee esim. vain aerobista tai joogaa. Tiedä sitten onko jotain muitakin mahdollisia syitä kuten halvan heraproteiinin soveltumattomuus/haitat? Tulehdushan vaikuttanee suoraan aivoihinkin. Tästä sais varmaan mielenkiintoisen artikkelin jos vaan dataa löytyy.

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      jos haluat parantaa seuraavan päivän hyvinvointia kuntosalilla, niin ehkä sun pitää treenata hieman erilailla ja ehkäpä syödä paremmin? Toki tämä on hieman yksilöllistä ja se mistä tykkää, vaikuttaa myös.

      Liikunnan vaikutusta kognitiiviseen puoleen ja ihan mm. neurogeneesiin on tutkittu, myös meidän labrassa ja munkin tutkimuksissa. Lisäksi muistia on tutkittu jonkin verran, mutta enemmän aerobista tai yhdistettyä liikuntaa. Joillain voimaharjoituskin akuutisti buustaa kognitiivisista toiminnoista ainakin muistia:
      http://www.mensfitness.com/training/build-muscle/resistance-training-boosts-memory-study-says

  12. Tapani sanoo:

    Kiitos mielenkiintoisesta blogista. Sisältö on mielenkiintoista ja helposti ymmärrettävää. Käsittelet usein aiheita, joita olen itsekin kuntosali- ja terveysliikuntaharrastukseni kautta pohdiskellut.
    Onko kolloidihopean käytölle mitään järkeviä perusteita? Olen ymmärtänyt, että kolloidihopea tuhoaa mikrobeja, mutta sen käytölle ei ole järkeviä perusteita nykyisillä lääkevaihtoehdoilla.

  13. Make Muskeli sanoo:

    ”Myös monien muiden vitamiini- ja suojaravintoainelisien syöjillä on lisääntynyt ennenaikaisen kuoleman riski (Mursu ym. 2011).”

    Tuosta on aiemminkin ollut juttua, mutta on kyl vaikea uskoa, koska kuulostaa täysin mahdottomalta😀 Vähä sama ku liian terveellisesti syöminen lisäis kuoleman riskiä.

    Mietinkin, että en keksi moiselle teorialle kuin muutaman syyn:
    a) Vitamiinivalmisteiden jokin muu täyteaine (esim. magnesiumstearaatti, titaanioksidi tms.) onkin se, joka aiheuttaa sitä tuhoa, eikä toki se vitamiini itse.
    b) Tilastovääristymä. Sairaista ihmisistä varmasti n. 100% käyttää vitamiineja, mutta terveistä ehkä 50% (hatusta heitetty), mutta sairaista ihmisistä suurempi osa kuolee muutenkin = suurempi osa vitamiinienkäyttäjistä kuolee vs. niihin jotka ei käytä.
    c) Tai sitten vaan vitamiinienvetäjät vetää niitä suhteessa ihan mahottomasti, jolloin överit. Tai on just tilanteita, että kun vetää useampaa valmistetta, niin saa huomaamatta jotain vitamiinia ihan liikaa.

    Mutta vaikea uskoa, että jos ois kontrolloitu tutkimus, missä on 2 samanlaista ryhmää (samat taudit kaikilla tai sitten niin, että kaikki terveitä), että ne jotka syö esim. multivitamiinia 1kpl/pv kuolis todennäköisemmin ku ne jotka ei vedä sitä multivitskuu.

    (Laitoin tän ny uusiks, että varmasti tulee oikealla osoitteella!)

    • jhulmi sanoo:

      Hei, hyviä pointteja, joita myös näissä tutkimuksissa pohdintaosioissa spekuloidaan.

      Mutta jos luit koko jutun, ymmärrät ehkä miksi antioksidanttivalmisteet eivät olekaan niin itsestäänselvästi hyvästä tai yksittäisten vitamiinien popsiminen kuin mitä on aiemmin luultu. Oksidanttistressi ei ole vain huono asia, vaan siihen kehon oma puolustus vahvistaa itseään tällaisen seurauksena. Esimerkiksi vaikkapa liikunta ja moni muu aiheuttaa hapetutstressiä, mutta sitten liikunta lisää myös kehon omaa antioksidanttipuolustusta. Ravinnosta saa jopa tuhansia yhdisteitä, niiden yksistään popsiminen on aika ontto strategia, pl. jotkut tietyt mistä on usein puutteita tietyillä ihmisillä ja ryhmillä (d, b12, folaatti, rauta jne.).

  14. petriturunen sanoo:

    Enemmän ei ole enemmän mutta onko pituus enemmän? Tekeekö puolet lyhyempi kaksinkertaisesti töitä? vrt. hiihto, heitto- tai hyppylajit.

    • jhulmi sanoo:

      Pituus on aina suhteellista. Sopivilla vipuvarsilla ei ole noin yksinkertaista, varsinkin kun pidempi aina myös painaa enemmän jne. Esimerkiksi Virenin Lasse oli juoksijana keskimittainen, mutta jalat olivat todella pitkät. Alhaiseen kehonpainoon suhteutettuna erittäin hyvän hyötysuhteen omaavaksi rakentunut kaveri.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s