Älä usko hömppään – osa II: insuliini ja hiilarit ovat lihomisen syy – Hulmi ja Heiskanen

Urbaanilegenda väittää, että meille on valehdeltu ja energiaylimäärä ei lihota, vaan hormonaalisen järjestelmän haitalliset muutokset. Erityisen kovaksi syylliseksi on noussut insuliini-hormoni ja hiilihydraatit, varsinkin sokerit.

Esimerkiksi eräs tunnettu kotimainen lääkäri on väittänyt, että ”insuliini on myrkky, joka vahingoittaa elimistöä monella tavalla.” ja: Nykyisin ajatellaan, että insuliini olisi lihomisen perussyy.” sekä “Toiset ovat herkempiä ja erittävät insuliinia enemmän kuin toiset. Siksi jotkut ovat lihavampia kuin toiset.”

Ehkäpä tunnetuin insuliinipeikosta puhuja on kuitenkin Gary Taubes. Häneltä on ilmestynyt mm. kirja Good Calories, Bad Calories.

Tässä kirjoituksessa sain kirjoittajakumppaniksi Vladimir Heiskasen, johon tutustuin eräällä opettamallani Helsingin yliopiston lääkiksen fysiologian kurssilla. Perustelemme kirjoituksessa miksi tällaiset ylläolevat väitteet ovat pitkälti pötypuhetta.

liikaahiilaria

Mitä on insuliini?

Insuliini on peptidihormoni, jota tuotetaan haimassa. Insuliinin eritys lisääntyy moninkertaisesti tyypillisen ruokailun jälkeen ensisijaisesti reaktiona verensokerin eli glukoosin nousuun. Myös mm. muutamat aminohapot lisäävät insuliinin eritystä. Kun näiden pitoisuudet laskevat veressä, myös insuliini vähitellen laskee lepotilaan. Kohonneen insuliinin vaikutus ei kestä pitkään (Ganong Medical Physiology 2001-).

Mihin sitten insuliinia tarvitaan? Kun glukoosi ja tietyt aminohapot nousevat veressä, insuliinin avulla niitä otetaan tehokkaammin verestä soluihin, muun muassa lihaksiin. Tämä on yksi mekanismi, jolla insuliini ohjaa energia-aineenvaihduntaa kohti lisääntynyttä hiilihydraattien käyttöä energiaksi. Insuliini ei kuitenkaan ole ainut keino kuljettaa glukoosia solujen sisään, vaan esimerkiksi liikunta lisää lihasten glukoosinottoa lihassoluihin insuliinista riippumatta (Dube ym. 2015).

Insuliinin verensokeria vähentävä vaikutus ei johdu ainoastaan sokerin työntämisestä soluihin, vaan se myös vähentää maksan sokerin vapauttamista verenkiertoon. Itseasiassa tämä on tärkein mekanismi sille miksi tyypin 1 diabeteksessa verensokeri nousee vaarallisiin lukemiin ilman insuliinilääkitystä (Sonksen ja Sonksen 2000). Insuliini onkin siis enemmänkin jarru kuin aktivaattori.

Mainittakoon lisäksi insuliinin merkitys lihaksille. Insuliinilla on lihasproteiinien hajotusta vähentävä vaikutus ja lihasproteiinisynteesin salliva vaikutus (Abdulla ym. 2016). Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että jos insuliinin pitoisuus on hyvin alhainen, lihasproteiinisynteesi ei saa buustausta. Jos insuliinia ei anneta, lihakset surkastuvatkin tyypin I-diabeteksessa hyvin nopeasti (Hulmi ym. 2012). Tyypin 1 diabeetikoillahan haiman insuliinintuotanto vähenee ja lakkaa lopulta kokonaan ja ilman lääkeinsuliinia he kuolevat. Insuliini on siis ihan hyvä ja tarpeellinen hormoni. Vai onko?

Samaan aikaan kun insuliini tehostaa hiilihydraattien käyttöä energiaksi, se vastaavasti ehkäisee rasvojen pilkkomista (lipolyysi) ja vapauttamista rasvakudoksesta ja myös rasvahappojen hapettamista eli polttoa. Insuliini myös lisää hiilihydraatin muuntamista rasvahapoiksi (de novo -lipogeneesi) ja rasvahappojen yhtymistä glyseroliin eli lopullista varastorasvojen kertymistä.

Lihomisen “hiilihydraatti-insuliinihypoteesi” ja kohuväittämät

Insuliini siis jarruttaa rasvojen pilkkomista ja polttoa ja lisää rasvojen kertymistä. Tästä syystä hiilari- ja insuliinifoobikot vetävät johtopäätöksen:

“Hiilihydraatti → insuliini →  lihavuus”

Samalla logiikalla esitetään, että:

Vähähiilihydraattinen ruokavalio → insuliini alas →  laihtuminen tai lihomisen ehkäisy”

Lihavaksi

Esimerkiksi Gary Taubes selittää kirjassaan Good Calories, Bad Calories näin:

“Stimuloimalla insuliinia, hiilihydraatit tekevät meistä lihavia ja lopulta aiheuttavat lihavuutta. Mitä vähemmän hiilihydraatteja syömme, sen laihempia meistä tulee.”

Myös eräs kotimainen lääkäri kertoo samaa tarinaa siitä, kuinka lihavuus johtuu juuri hiilihydraatista ja insuliinista, eikä ilmeisesti muilla tekijöillä ole suurempaa merkitystä:

“Nykyisin ajatellaan, että insuliini olisi lihomisen perussyy.”

“Toiset ovat herkempiä ja erittävät insuliinia enemmän kuin toiset. Siksi jotkut ovat lihavampia kuin toiset.”

“Vaikka olisi kuinka kasvissyöjä ja vähärasvaisuuden kannattaja muuttaa insuliini kaiken ylimääräisen hiilihydraatin rasvaksi.”

“Sokeri stimuloi insuliinia, ja siksi lihavuus on levinnyt kuolovalkean tavoin.”

Kyllä, luit oikein, kuolovalkean tavoin. Eli siis meissä on siis joku insuliini-keiju, joka odottaa kuinka nautimme elintarviketeollisuuden meille pahaa pahuuttaan jalostamia hiilareita. Ja sitten me lihomme ja tämä kaikki on lopulta lääketeollisuuden salaliitto.

insuliini

Kerromme pian onko näillä väitteillä mitään perää.

 

Lihavuusepidemia ja väestötason hiilihydraattien kulutus

Suomalaisten nykyistä ravitsemusta kutsutaan ns. “vaihtoehtopiireissä” usein rasvakammoiseksi. Lihominen saatetaankin laittaa vähentyneen rasvankäytön ja lisääntyneen hiilihydraattien nauttimisen piikkiin.

Syömmekö enemmän hiilihydraatteja ja sokereita kuin ennen “lihavuusepidemiaa”? Tilastot eivät oikein tue tätä ajatusmallia. Rasvan kulutus on kasvanut 1900-luvun aikana, kun taas hiilihydraattien sekä suhteellinen että absoluuttinen osuus ovat ravintotaseiden mukaan vähentyneet. Miten lihavuusepidemia voisi siis johtua hiilihydraattien lisääntyneestä kulutuksesta, jos kulutus ei ole lisääntynyt?

KulutusFog

Kuva. Mikael Fogelholmin luennolta lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Joku taas voisi väittää, että ongelmana ei ole hiilihydraattien kokonaiskulutus vaan valkosokeri ja sen sisältämä glukoosin tai fruktoosi.

Tämäkään tuskin kokonaan lihavuusepidemiaa selittää, sillä ravintotaseiden mukaan sokerin kulutus ei ole ollut nousussa viime vuosikymmeninä. Itse asiassa käyrä osoittaa jopa hieman alaspäin, joskin Finravinto-tutkimusten mukaan valkosokerin kulutus olisi noussut 1980-luvun jälkeen yhden prosenttiyksikön. Sokerin saannista suhteessa fyysisen aktiivisuuden tai energiankulutuksen muutoksiin emme ole nähneet vastaavia kuvaajia.

ReijoL

Kuva. Reijo Laatikaisen kuva FAO:n tilastoista. Lue myös hänen artikkelinsa.

Jos tarkastellaan asiaa hieman laajemmasta perspektiivistä, monet hyvin runsaasti hiilihydraatteja syövistä kansoista eivät ole ylipainoisia tai sairaita, päinvastoin. Esimerkiksi vaikkapa okinawalaiset peruspulliaiset ja etiopialaiset juoksijat, jotka syövät rasvaa paljon vähemmän kuin suomalaiset, mutta vastaavasti hiilihydraatteja erittäin paljon. Ai niin ja ovat fyysisesti erittäin aktiivisia eli heidän energiankulutuksensa on suurta. Passiivinen ihminen lihoo usein aktiivista helpommin. Fyysisen aktiivisuuden lisäksi myös alhainen perusaineenvaihdunta (energiankulutus peruselintoimintoihin) on tärkeä lihomista ennustava tekijä, ei vain energiansaanti (Hume ym. 2016).

Vaikka hiilihydraatin nauttimisen muutos ei selitä lihavuusepidemiaa, emme silti väitä, että höttöhiilarit olisivat terveellisiä. Esimerkiksi lasten ja nuorten keskuudessa monien sokeria paljon sisältävien ruokien ja juomien saanti on huolestuttavan korkeaa. Samoin monet leivosten ja pullien syönnit ovat juurtuneet osalla ihmisistä turhan tiukasti kiinni rutiineihin. Joskus voisi kokeilla terveellisempiä välipaloja. Ihmiskehon ja mielen voi opettaa nauttimaan vähemmän makeasta ruoasta.

Järkevin yhteenveto sokerista olisi luultavasti se, että puhdistettua, lisättyä sokeria sisältävät ruoat johtavat helposti liikasyömiseen ja täten lihomiseen (Te Morenga ym. 2013). Sen sijaan kokonaisten hedelmien ja marjojen kulutus ei johda liikasyömiseen ja on todennäköisesti neutraalia painonhallinnalle. Alustavan tutkimusnäytön perusteella hedelmien käyttö voisi olla jopa parempi vaihtoehto kuin tiukka, hedelmätkin kieltävä sokerirajoitus (Kaiser 2014, Madero ym. 2011).

Laihdutukseen vaaditaan hiilihydraattivaje eikä niinkään energiavajetta?

Jotkut ajattelevat että hiilihydraatti estää rasvan polttoa eli hapetusta energiaksi, eikä täten ole mahdollista laihtua runsashiilihydraattisella ruokavaliolla. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa nähdään mielipide, jonka mukaan kehon rasvan lähtöön  tarvitaan hiilari/glukoosivaje, ei energiavajetta.

glukoosivaje

Toisaalta eräs Suomen parhaaksi ravintoasiantuntijaksi itsensä julistanut ortopedi on joskus kirjoittanut:

“Kohonnut insuliini vaikuttaa elimistössä hyvin monella tavalla. Yksi seuraus on ylipaino. Jos hiilihydraattien määrää vähennetään ravinnosta laskevat myös insuliinipitoisuudet. Näin tämä ruokavalio laskee painoa ilman, että tarvitsee stressata itseään liiemmin tai laskea kaloreita.”

Tämä kertoo jälleen siitä, ettei tohtorin koulutus ravitsemuksesta tai lääkärin paperit tee kenestäkään vielä automaattisesti ravitsemuksen kattavaa asiantuntijaa.

Tutkimukset lyövät jauhot (eli höttöhiilarit) suuhun em. väitteiden esittäjiltä. Erittäin arvostettu tutkijaryhmä tutki vastikään hiilihydraattien vs. rasvojen vaikutusta laihdutuksessa tähän mennessä ehkäpä parhaiten kontrolloidulla asetelmalla. Tässä tutkimuksessa kaikkien tutkittavien energiatasapaino pidettiin samana, mutta yhdeltä ryhmältä rajoitettiin ainoastaan rasvaa ja toiselta ainoastaan hiilihydraatteja. Tässä tutkimuksessa kaikki tutkittavien ruoka tarjottiin ja tutkittavat elivät koko ajan huoneessa, jossa kaikki kulutettu energia mitattiin. Nyt siis toisessa ryhmässä hiilihydraatit laskivat ja sitä kautta insuliini, joten jos hiilihydraattifoobikoiden teoria pitää paikkaansa, tämä ryhmä laihtui, toinen ei. Mutta kuinka väärässä he olivatkaan. Tuloksena nimittäin oli, että rasvaa rajoittaneet menettivät enemmän kehon rasvaa hiilihydraatteja rajoittaviin verrattuna, vaikka insuliinitasot putosivat heillä vähemmän (Hall ym. 2015). Insuliini ei siis mitenkään voi olla laihtumisessa se ratkaiseva tekijä.

No, Gary Taubes ja kumppanit eivät tietenkään uskoneet tätä tulosta, koska olihan se lyhytkestoinen ja tulos oli heidän mielestään väärä. Gary Taubes olikin itse niin varma omasta teoriastaan, että hän päätti perustaa tutkimusrahoittajan nimeltään Nutrition Science Initiative (NuSI), joka rahoitti saman ryhmän pitempikestoisen tutkimuksen. Toisin kuin Taubes kuvitteli, itse asiassa tämä pitkäkestoisempi tutkimus antaa lisää syitä epäillä hänen omia insuliiniteorioitaan eli ketogeeninen alhaisen insuliinin ruokavalio ei vähennä rasvaa sen tehokkaammin kuin korkeamman hiilihydraatin ravinto kun energiansaanti on mätsätty samaksi (Hall KD 2016). Tämä siitäkin huolimatta, että ketogeeninen ruokavalio hieman lisäsi energiankulutusta, koska a) energiankulutuslisä oli hyvin pieni ja b) lisäenergia otettiin ennemminkin kehon proteiinivarastoista (oletettavasti mm. lihakset) kuin rasvoista.

Me otimme tähän esimerkiksi vain nämä pari tutkimusta, mutta myös muissakin tutkimuksissa on havaittu, että ihminen laihtuu esimerkiksi yli 75% energiasta hiilihydraatteja sisältävällä ravinnolla, jos vain kalorit laskevat (Shintani ym. 2001). Eli kyllä, hiilihydraatteja reilustikin syömällä on mahdollista polttaa rasvaa. On myös ihmisiä, jotka ovat laihduttaneet syömällä esimerkiksi pelkkää perunaa tai pelkkiä keksejä. Stephan Guyenet onkin asian ytimessä alla olevassa Twitter-viestissään.

Gyunet

 

Monet tarjoavat vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH) ainoana oikeana keinona laihtumiseen. Kyseessä on monilla ihmisillä toimiva laihdutuskeino, eikä sitä voi kieltää.

Tutkimusten mukaan se ei ole kuitenkaan keskimäärin ylivertainen muihin rajoitusruokavalioihin. Vähärasvainen, kivikautinen tai vaikka nestepitoisia ruokia suosiva Volumetrics-ruokavalio tepsivät laihdutuksessa keskimäärin suunnilleen yhtä hyvin. Tämä laihtuminen perustuu tietysti energiansaannin alenemiseen rajotusruokavaliolla tai energiansaannin vähentymiseen suhteessa energiankulutukseen. Yhteistä näissä painonpudotusruokavalioissa onkin rajoittaa jotakin, ei välttämättä yksinomaan hiilihydraatteja (Johnston ym. 2014, Otten ym. 2016). Ihminen on tässäkin asiassa yksilö: joillekin on helpompaa rajoittaa hiilihydraatteja, toisille rasvoja.

 

Insuliini ja nälkä

Miksi insuliini ei olekaan niin lihottava kuin väitetään? Insuliini on vain yksi kehomme sadoista hormoneista tai hormonin kaltaisista aineista. Pelkästään nälkää, kylläisyyttä, rasvojen vapautumista, käyttöä energiaksi ja muodostumista säätelee kymmeniä viestimolekyylejä. Vaikka hiilihydraattien rajoittamisella voi rajoittaa yhtä näistä eli insuliinia hieman, niin loppujen lopuksi kehon energiatila (saanti – kulutus) yhdessä koko hormonaalisen järjestelmän ja aivojen säätelyjärjestelmien kanssa ratkaisevat lopputuloksen.

Kehomme on usein hyvin looginen. Insuliinin nousu kertoo aivoille, että nyt voisi vähän rajoittaa syömistä (Niswender&Schwartz 2007). Tämä yleensä unohdetaan seuraavan kaltaisissa väitteissä:

Toiset ovat herkempiä ja erittävät insuliinia enemmän kuin toiset. Siksi jotkut ovat lihavampia kuin toiset.”

Todellisuudessa hieman kohonneet paastoinsuliinitasot eivät useinkaan yhdisty lihavuuteen (Hivert ym. 2007, Tucker&Tucker 2012). Itse asiassa insuliinin vaikutuksen estäminen soluissa aiheuttaa lihavuutta osassa (Masaki ym. 2004), mutta ei kaikissa jyrsijätutkimuksista (Könner ym. 2000).

Mm. insuliinilääkityksestä ja sen väärinymmärryksistä mm. tyypin II-diabeteksessa on luvassa todennäköisesti lisää asiaa myöhemmin erinomaisessa professori Juhani Knuutin blogissa.

 

Proteiinit ja “hera-insuliini -paradoksi”

“Ja se lihavuus johtuu ei rasvoista vaan niiden puutteesta, jolloin maidossa olevat proteiinit alkaastimuloimaan insuliinia joka on sama asia kuin söisi hiilihydraattia ja se tekee lihavaksi.”

Runsaampi proteiini tyypillisesti lisää ruokailun jälkeen insuliinin eritystä. Eli tästä voisi toki päätellä, että proteiinit lihottavat jos kerran insuliini on kaiken ydin. Todellisuudessa monessa tilanteessa kuitenkin proteiinin kohtuullinen tai runsas saanti edistää painonhallintaa (poikkeuksena ehkä jotkut ketoosissaolijat tai ylensyöjät, mutta ei siitä sen enempää). Se lienee kyllä totta, että maidon rasvoilla ei ole merkittävää lihotusvaikutusta (Kratz ym. 2013).

Mutta takaisin proteiineihin ja insuliiniin. 31.5.2016 Arman Pohjantähden alla -jaksossa koko kansan ortopedi, joka on haukkunut lähes kaikki akateemiset tahot  ja virkamiehet Suomessa sanoo:

AH

Totta, insuliini nousee maitoproteiinien eli hera-kaseiiniproteiinicocktailin nauttimisen jälkeen (esim. Hulmi ym. 2005). Mutta miten on selitettävissä, että hera nostaa insuliinia enemmän kuin maidon muut proteiinit (Hoppe ym. 2009), mutta silti sen terveysvaikutukset lienevät edullisimmat eikä se ole painonhallinnassakaan huono proteiini (Pal&Radavelli-Bagatini 2013, Sousa ym. 2012, aiempi blogikirjoitus ja Weightology-blogin erinomainen kirjoitus). Jokin ei tässäkään väitteessä siis mätsää.

 

Liikasyöminen lihottaa riippumatta mistä energia tulee 

Satunnaistetuissa tutkimuksissa on näytetty, että liika syöminen johtaa lihomiseen riippumatta siitä, tulivatko lisäkalorit rasvasta vai hiilihydraateista (Horton ym. 1995, Lammert ym. 2000). Se kummalla tavalla muodostuu positiivinen energiatasapaino ja sitä kautta lihoo helpommin on toki osittain yksilöllistä riippuen mm. henkilökohtaisista mieltymyksistä, liikunnasta jne. mutta ei siitä sen enempää.

kaloritSouthPark

Miten elimistö säätelee painoa? Mistä lihavuus todennäköisimmin johtuu?

Vladimir on käsitellyt lihavuuden mahdollisia syitä tarkemmin blogissaan (Lihavuus: Syitä ja ratkaisuja). Tässä kuitenkin lyhyt kooste muutamista tärkeimmistä asioista.

Elimistöllä on käytössään hyvin hienovarainen nälkää ja kylläisyyttä säätelevä järjestelmä, joka sijaitsee pääosin aivojen hypotalamuksen alueella. Tämä järjestelmä vastaanottaa elimistöstä signaaleja, jotka kertovat kehon energiatasapainosta.

Tämä aivojen säätelyjärjestelmä pyrkii vastustamaan muutoksia yksilön painossa. Esimerkiksi suuren aterian tai herkkuviikonlopun jälkeen aivojen hermosoluissa tapahtuneet muutokset lisäävät kylläisyyden tunnetta sekä energiankulutusta (mm. yksilön aktiivisuutta ja lämmöntuottoa). Näin ylimääräistä painoa ei pitäisi juurikaan kertyä elimistöön, kun elimistö taistelee useilla mekanismeilla lihomista vastaan.

Lihavuus on kuitenkin päässyt yleistymään länsimaissa. Tämä on tapahtunut hyvin vahvasti samaan aikaan, kun länsimaisessa ruokakulttuurissa on tapahtunut liikasyömistä tukevia muutoksia kuten ruoan lisääntynyt maittavuus, monipuolisuus, heikompi kylläisyysvaikutus, helpompi saatavuus ja pienempi hinta (suhteessa tuloihin).

Monet lihavuustutkijat näkevät, että nykyihmisen syöminen ei perustu edes nälkään, vaan syömistä ohjaa herkullisen nykyruoan vaikutus aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmään. Nykyruoan vaikutus tähän motivaatiojärjestelmään taas kykenee peittämään aivojen kylläisyysjärjestelmien vaikutuksen. Tällöin ihminen syö liikaa ja lihoaa.

Lihavuuden todennäköisin syy on siis se, että nykyajan ruokaympäristössä on liian helppoa ja miellyttävää syödä yli tarpeen.

Ruokaympäristön muuttumisen lisäksi muut samanaikaiset yhteiskunnalliset muutokset kuten vaikkapa passiivisuuden lisääntyminen tai unen puute voivat ainakin osalla ihmisistä selittää lihomista.

 

Yhteenveto

Insuliini ja hiilihydraatit ovat tutkimusten valossa yllättävän neutraaleja laihdutuksen ja lihomisen kannalta. Painonhallinnassa, laihdutuksessa ja lihomisessa tärkeintä onkin lopulta kaloritasapaino (energian kulutus – energian saanti) ja siis kokonaisuus. Liian yksinkertaistavan totuuden esittäminen monimutkaisesta asiasta kuten ihmisenfysiologiasta ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Me olemme onnellisia niiden ihmisten puolesta, jotka ovat löytäneet itselleen sopivan ruokavalion. Emme todellakaan väitä, että hiilihydraattien rajoitus olisi menetelmänä väärin laihdutettu. Itse asiassa on hyvä, kun keskusteluun on tuotu monilla liiallinen puhdistettujen hiilihydraattien syönti pelkän rasvapelottelun sijaan. Emme hyväksykään sitä, että väitetään jonkin yksittäisen asian, kuten hiilihydraatin, insuliinin tai vaikkapa rasvojen liikasaannin olevan koko populaatiotasolla ongelmien ydin. Me toivommekin, että olemme tällä kirjoituksella tuoneet tämän melko kattavasti esiin.

Olemme sitä mieltä, että runsasta sokerinsaantia kannattaa ehdottomasti välttää. Syynä ei ole ensisijaisesti insuliini, vaan se, että lisättyä sokeria sisältävä ravinto on myös usein tiiviisti “pakattua” ja energiatiheää, mutta suojaravinneköyhää ruokaa. Tällainen ruoka ei pidä kylläisenä, jolloin sitä tulee helposti syötyä liikaa ja siihen voi jäädä koukkuun.

Monet myös syövät energiatiheää ravintoa tunteeseen, ei tarpeeseen. Essi Sairanen väitteli vastikään Jyväskylän yliopistosta syömisen ja laihtumisen/painonhallinnan psykologiasta. Hänen haastattelunsa on lukemisen arvoinen.

Toiset ihmiset irrottavat sokerin myös kokonaisuudesta ja ulottavat sokerinpelon niin kovaksi, että myös hedelmät ja jopa marjat ovat pannassa. Tämä pelko on osin peräisin alan tutkimusten väärinkäsittämisestä. Muutamat kokeelliset hiiritutkimukset hedelmäsokerin yliannostuksilla eivät muuta sitä asiaa, että tutkimusnäytön valossa hedelmien kulutuksen vaikutus painoon on neutraali tai joissakin tilanteissa suotuisa kun taas lisätyn hedelmäsokerin eli fruktoosin vaikutukset ovat usein olleet negatiivisia (lue Reijo Laatikaisen kirjoitus).

Huolehdi siis siitä, että syöt pääosin terveellisesti äläkä takerru lillukanvarsiin. Jos haluat kaikesta huolimatta välttää insuliinia henkeen ja vereen, niin tässä sinulle sopivaa syömistä:

Mitäänravinto

Lukuvinkit

Tässä joitakin artikkeleita ja artikkelisarjoja aiheesta kiinnostuneille:

  1. James Kriegerin kirjoitussarja (Insulin…an Undeserved Bad Reputation) sekä lihavuustutkija Stephan Guyenetin kirjoitus (The Carbohydrate Hypothesis of Obesity: a Critical Examination) ovat hieman laajempia koosteita insuliinin vaikutuksista lihavuuteen.
  2. Kevin Williamsin tuore katsaus (Imbalanced insulin action in chronic over nutrition: Clinical harm, molecular mechanisms, and a way forward) tarkastelee niin lihavuusepidemiaa, leptiinin ja insuliinin osuutta nälänsäätelyssä kuin myös lihavuuteen liittyvän häiriintyneen insuliinisignaloinnin merkitystä kokonaisterveydelle. Emme siis tietenkään väitä, etteikö kohonneesta insuliinista tai insuliiniresistenssistä ei olisi haittaa!
  3. Vladimirin blogissa on kirjoitus (Lihavuustutkija: Ylipaino ei johdu insuliinista), jonka kautta on löydettävissä vielä lisää kirjoituksia insuliinista. Toinen artikkeli (Lihavuus: Syitä ja ratkaisuja) ottaa kantaa lihavuuden syihin ja hoitoon.
  4. Lihastohtori-blogissa on kirjoituksia lihavuuteen ja laihdutukseen liittyvistä aiheista kuten kalori on tai ei ole kalori, proteiinit, rasvanlähtö ja säästöliekki ja joustava syöminen sekä hömppäsarjan osa I: homeopatia.
  5.  Ravintobiokemian tohtori, tunnettu valmentaja ja jalkakyykyn ME-mies Layne Norton kirjoitti vastikään erinomaisen kirjoituksen (The Science Of Sugar And Fat Loss) siitä, että vaikka sokeripitoisten ruokien ja juomien kulutus ei ole yksipuolisuudessaan ja ravintoköyhyydessään erityisen suositeltavaa, ei niitä myöskään saisi yksistään demonisoida. Tässä myös aiheesta meta-analyysi.
  6. Lihastohtori-kirjassa on Lihastohtorin rasvanlähtösuositukset.

Juha Hulmi ja Vladimir Heiskanen

P.S. Vain asiallinen kommentointi kirjoitukseen hyväksytään. Kirjoituksellemme saa toki olla kriittinen. Pysy kuitenkin asiassa ja muista, että argumentointi pelkästään omilla kokemuksilla ja tarinoilla tai salaliittoteorioilla ei kelpaa todistusaineistoksi tiedettä vastaan.

Vladimir Heiskanen

valtsu

Olen 24-vuotias hammaslääketieteen opiskelija Helsingistä. Olen kirjoittanut Valtsun terveysblogia kuuden vuoden ajan, tavoitteenani herättää keskustelua lukemistani terveysjutuista ja tutkimuksista. Blogiani voi seurata Facebookissa.

Viime aikoina hyvin paljon keskustelua on nostattanut artikkelini, jossa toin esille lääkäri Antti Heikkilän tavan tehdä kirjoituksissaan räikeitä asiavirheitä. Käsittelin terveyskeskustelun hölmöjä puolia myös jatkoartikkelissani.

Olen kirjoittanut myös lihavuudesta, ihmissuhteiden merkityksestä, kilpirauhasjutuista ja fibromyalgiasta. Erityisen pohdinnan alla on ollut punaisen valon mahdollinen vaikutus terveyteen. Villeimpiä spekulaatioitani kannattaa lukea pienellä varauksella – olenhan vielä toistaiseksi enemmän maallikko kuin asiantuntija.

 

Tietoja jhulmi

PhD in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti).
This entry was posted in fysiologia, ravinto, terveys. Bookmark the permalink.

200 vastausta artikkeliin: Älä usko hömppään – osa II: insuliini ja hiilarit ovat lihomisen syy – Hulmi ja Heiskanen

  1. Oikolukija sanoo:

    ”Passiivinen ihminen lihoo usein aktiivista helpommin, koska ei voi eikä ehdi syödä niin paljon.” <- onko tuossa lauseessa joku virhe?

    • jhulmi sanoo:

      Yksinkertaistin ja korjasin tuon, kiitos.

      • ”Passiivinen ihminen lihoo usein aktiivista helpommin, koska ei voi eikä ehdi syödä niin paljon.”
        Lauseessa on looginen virhe. Pitäisi olla: ”Passiivinen ihminen lihoo usein aktiivista helpommin, koska hän ehtii syödä useammin kuin aktiivinen ihminen”.

      • jhulmi sanoo:

        Tuo lause on jo korjattu. Olihan siinä tosiaan myös looginen virhe🙂

  2. Teija Ronkainen sanoo:

    Onko lihavuutta ja lihomista lähdetty missään tutkimuksessa tutkimaan eri suunnasta, eli esim. mitä eroavaisuutta on henkilöillä jotka eivät liho verrattuna henkilöihin jotka samalla ruokavaliolla ja aktiivisuudella lihovat? Olisi mielenkiintoista tietää mistä lihomattomuus johtuu, sitäkin kun näyttää esiintyvän jossain määrin suvuittain. Ja voisiko sieltä löytyä avaintekijöitä lihomisen hillitsemiseen?

    • Jani Korhonen sanoo:

      Mahtaako löytyäkään kahta henkilöä, jotka ovat samankokoisia, samaa sukupuolta, täsmälleen yhtä aktiivisia ja noudattavat täsmälleen samaa ruokavaliota, ja joista vain toinen lihoo?

  3. Päivän terveysharhautus:

    ”Eli siis meissä on siis joku insuliini-keiju, joka odottaa kuinka nautimme elintarviketeollisuuden meille pahaa pahuuttaan jalostamia hiilareita. Ja sitten me lihomme ja tämä kaikki on lopulta lääketeollisuuden salaliitto.”

    Juha Hulmi ja Vladimir Heiskanen (terveystietoisia hassuttelijoita)

    Olisi odottanut vähemmän provosoivaa tekstiä tulenarasta aiheesta, mutta H-mollia vetävät Juksu ja Valtsu. Ei siinä mitään H-mollaus on ehkä hauskaa. Huumori on taitolaji. Pojilla on vielä aikaa harjoitella.

    • jhulmi sanoo:

      Ihminen on kokonaisuus kuten tiedät ja ongelma ei ole väestötasolla hiilarit, vaan kokonaisuus. Joskus on hyvä vähän provosoida ja itse olet tainnut tehdä sitä 10x enemmän pelkästään viime vuosina kuin me…

    • Tero sanoo:

      Ai Christer Sundqvist olisi odottanut asiallisempaa juttua. Itse hän kirjoittaa Antti Heikkilän tyyliin lähteitä vääristellen ja vastakkaisia tutkimuksia esittävät blokkaamalla.

  4. Hiilarihilleri sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Ainoa mistä olisin mielelläni lukenut lisää on hiilihydraattien tyyppi. Nimenomaan insuliinivasteen kannalta lienee melkoinen ero tuleeko hiilarit esim pastassa ja leivässä muun aterioinnin yhteydessä vai sokerikakkuina, vaikka kalorimäärät olisivat yhtenäiset.

    • Bona sanoo:

      Fruktoosi matkaa ensin maksaan, ja (varsin viisaasti) insuliinivaste on siihen olematon. Ns. insuliinipiikki on korkea, jos glukoosia imeytyy nopeasti. Puhdas gluukosiketju (tärkkelys) on nopea käsiteltävä sekä mahalaukulle, että ohutsuolelle. Muu ruoka voi hidastaa hiilihydraatin imeytymistä mahalaukusta suolistoon ja sitä kautta madaltaa (mutta pidentää) insuliiniipiikkiä. Elimistön (terveen sellaisen) insuliinivaste on siis tilanteenmukaisesti sopiva.

    • Tuo hiilarin imeytymisnopeuskaan ei oikeastaan lopulta vaikuttavan kovinkaan paljoa laihdutustulokseen. Sillä voi tietysti olla merkitystä muiden asioiden kannalta – esim korkeista verensokeripiikeistä voi olla haittaa joillekin ihmisille.

      Uusin aiheesta näkemäni meta-analyysi (tai sen tiivistelmä) julisti juuri, ettei ainakaan keskipitkissä tutkimuksissa glykeeminen indeksi ole ollut erityisen tärkeä: http://www.fasebj.org/content/30/1_Supplement/906.9.short

  5. Olisitte voineet pohtia tätä ajatusta loppuun asti :

    1) Kun syömme hiilareita (ja joitakin proteiineja), verensokeri nousee
    2) Haima erittää insuliinia kun se huomaa glukoosin kulkeutuneen vereen suolistosta
    3) Elimistöä pitää suojella korkealta verensokerin pitoisuudelta. Siihen elimistöllä on kaksi hyvää mekanismia: liikunta ja insuliini.
    4) Verensokeri, joka ei mene välittömästi kulutukseen, varastoidaan insuliinin avulla varastohiilariksi (glykogeeni) maksassa ja lihaksistossa
    5) Kun hiilarivarastot ovat täynnä, silloin ylimääräiset sokerit veressä varastoidaan rasvana, rasvaksi muunto tapahtuu maksassa
    6) Jos vähän liikuntaa harrastava ihminen vetää paljon hiilareita erityisesti napostelemalla, hän on vaarassa lihoa, sillä rasvaksi muunto jää päälle liian pitkäksi aikaa
    7) Ihminen ei usko vähällä. Liikuntaa vähän harrastavan ihmisyksilön on syytä jättää hiilarit vähiin (tai innostua liikunnasta).
    8) Ikuista syksyä (rasvan varastoimista talven varalle) ei kannata viettää, sillä siitä tulee vaan ylipainoa ja nälkää.
    9) Karppauksen mollaamisen sijaan, arvostaisin rehellisyyttä pohdinnassanne

    • jhulmi sanoo:

      Luitko Christer juttuamme kun noin mielesi pahoitit?

      Emme me mollanneet karppausta, vaan hiilihydraatit –> insuliini –> lihavuus -teoriaa, joka on susi jo syntyessään. Kuten varmasti hyvin tiedät, ilmiö ei ole noin yksinkertainen kuin toveri Taubes ja ortopedi väittää. Me kirjoituksessamme jopa sanoimme, että osalle VHH toimii (erityisesti vähän tai alhaisella intensiteetillä liikkuvat) ja että olemme onnellisia niiden puolesta, jotka ovat sillä laihtuneet.

      • Ja nyt sinä parahin Juksu, luit vain yhdeksännen kohdan tuosta todistusketjustani, että insuliinilla lihoo.

        Kyllä minä luin koko jutun.

        Ja edelleen uskon insuliini -> lihavuus -teoriaan. Ei Taubesin tai Heikkilän takia, vaan tiedelöydösten perusteella. Löytyy perusteet hormonaaliselle (insuliini) rasvaa kerryttävälle lihavuusmallille.

        Coulston AM, Hollenbeck CB, Swislocki AL, Chen YD, Reaven GM. Deleterious metabolic effects of high-carbohydrate,sucrose-containing diets in patients with non-insulin-dependent diabetes mellitus. Am J Med 1987;82(2):213-220.
        De Wet N. Are we ready to explore the use of low-carbohydrate diets in the nutritional management of obesity and Type-2 diabetes? SA J Diabetes 2012;Aug:11-16.
        Petersen KF, Dufour S, Savage DB, et al. The role of skeletal muscle insulin resistance in the pathogenesis of the metabolic syndrome. Proc Natl Acad Sci U S A 2007;104(31):12587-12594.
        Schwarz JM, Linfoot P, Dare D, Aghajanian K. Hepatic de novo lipogenesis in normoinsulinemic and hyperinsulinemic subjects consuming high-fat, low-carbohydrate and low-fat, high-carbohydrate isoenergetic diets. Am J Clin Nutr 2003;77(1):43-50.
        Volek JS, Fernandez ML, Feinman RD, Phinney SD. Dietary carbohydrate restriction induces a unique metabolic state positively affecting atherogenic dyslipidemia, fatty acid partitioning, and metabolic syndrome. Prog Lipid Res 2008;47(5):307-318.
        Westman EC, Yancy WS, Jr., Humphreys M. Dietary treatment of diabetes mellitus in the pre-insulin era (1914-1922). Perspect Biol Med 2006;49(1):77-83.
        Westman EC, Yancy WS, Jr., Olsen MK, Dudley T, Guyton JR. Effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet program compared to a low-fat diet on fasting lipoprotein subclasses. Int J Cardiol 2006;110(2):212-216.

      • jhulmi sanoo:

        Kuten Vladimir kommentoi, ei nämä lähteet nyt vakuuta. Ihminen lihoo kaloriylimäärän vuoksi kuten artikkelissa kerroimme ja annoimme viitteitä. Insuliini voi toki lisätä lihomista emme me sitä kiellä missään. Ja mitä tulee johonkin teoriaan uskomiseen, niin saat toki uskoa insuliiniteoriaan kuten uskot homeopatiaan ja ilmeisesti myös luomiskertomukseen. Suomi on maa, jossa on uskon- ja sananvapaus. Minä uskon, että mekin voimme olla ystäviä vaikka olisimme eri mieltä muutamista asioista.

      • Tuohon Christerin tutkimuslistaan liittyen kysyisin, miten nuo paperit edes liittyvät lihavuuteen?

        Suurin osa antamistasi viitteistä koskee enemmänkin kudosten toimintaa, eikä niinkään tämän kirjoituksen aihetta eli lihavuutta.

        Minun oma henkilökohtainen näkemykseni on tällä hetkellä se, että insuliini ei ole kovin suuri tekijä lihavuusasioissa. Sen sijaan korkean insuliinin ja insuliiniresistenssin merkitys erilaisten kudostason häiriöiden taustalla on kiinnostavampi aihe, jota haluaisin pohtia tarkasti tulevaisuudessa. Tässä saattaisi olla joissakin karppiyhteisössä esitetyissä ajatuksissa perääkin, mutta en halua julistaa aiheesta mitään ennen kuin perehdyn siihen itse paremmin. Artikkelin Lukuvinkit-osiossa mainittu Williamsin paperi hieman käsittelee aihetta kiinnostavasta näkökulmasta.

    • Samppa sanoo:

      Mulla meni vähän yli. Mitä tämä vähän liikuntaa harrastava ihminen sitten voi syödä yli kulutuksen sinusta? Rasvaa vai, joka varastoidaan suoraan rasvaksi? Ihmisen ei tarvitse harrastaa yhtään liikuntaa, vaikka söisi kaikki kalorinsa hiilihydraateista. Kalorit pitää vain olla kulutuksen mukaan. Syödyistä hiilihydraateista sentään kuluu noin 25% kaloreista rasvaksi muuntamiseen. Rasvan energia menee suoraan rasvaksi. Rasvan polttaminen energiaksi ei tarkoita samaa kuin laihtuminen ja kehon koostumuksen muuttuminen. Ihminen polttaa niin sokeria kuin rasvaa jatkuvasti. Ainoa asia laihtumiseen joka vaikuttaa on energiavaje. Itse pysyn hoikkana todella korkeilla hiilihydraateilla ja en harrasta runsaasti liikuntaa.

  6. Juho Kopra sanoo:

    ”Miten lihavuusepidemia voisi siis johtua hiilihydraattien lisääntyneestä kulutuksesta, jos kulutus ei ole lisääntynyt?”

    En ole ravitsemustieteen tuntija, mutta käsittääkseni lihominen tapahtuu yksilötasolla, eikä populaatiotasolla. Kansanomaisesti sanoen, minä en liho, jos naapurini syö. Perustelet tässä, että populaatiotasolla hiilareiden kulutus ei ole kasvanut, joten se ei voi olla syy yksilöiden lihomiseen. Tämä perustelusi ontuu. On mahdollista, että osa ihmisistä syö enemmän hiilareita, ja he lihovat, sekä vastaavasti toinen osa vähentää hiilareiden syöntiä, mutta he eivät liho. Tällöin lihomisen osuus populaatiossa kasvaa. Onko tilastotietoa yksilöiden hiilihydraattien kulutuksen muutoksista?

    En kuitenkaan väitä mitään siitä, vaikuttavatko hiilarit lihomiseen tai eivät, ainoastaan kommentoin perustelujasi.

    • jhulmi sanoo:

      Hyvä pointti toki, osalla ihmisistä on varmasti sokerin ja höttöhiilarien saanti kohtuuttoman suurta, näkeehän sen kun pitää silmät auki. Siksi tämä väestötason osuus olikin kirjoituksessamme hyvin pieni.

  7. Vähänkö ärsyttävää sanoo:

    Onko pakko yksinkertaistaa asioita samalla tavalla kuin kritisoimanne kirjoittajat? Onko joku ihan oikeasti väittänyt, että syömällä vähän kaloreita ei laihdu? Meillä on sangen monia kokeiluja ihan elävästä elämästä eikä kukaan varmaan kiistä nälkävuosia tai nälkäleirejä. Lihava ihminen ei laihdu samalla tavalla kuin laiha eikä lihavien lihomisen syy ole aina sama, kai teillekin on tämä selvää? Tosiasia kuitenkin on, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on eri maissa tuhansia, jopa miljoonia ihmisiä ja he laihtuvat ja voivat hyvin. Voisiko sittenkin olla, että me ihmiset tarvitsemme erilaisia lähestymistapoja, erilaisia ruokailumalleja ja ruokavalioita? Ei kyse ole pelkistä hiilihydraateista, rasvoista ja proteiinista eikä insuliinistakaan. Mutta insuliinilla on iso osa siinä. Ei kaikki suosittele ketoosia, vaan hiilihydraatteja voi syödä liikaa, kyse on siitä, mikä on liikaa. Kyse on myös TAVOISTA ja mieliteoista ehkä enemmän kuin lautasmallista. Ruuan määrää rajoittamalla ei kansoja saada laihoiksi ellei tule nälänhätää. Sitä on nyt kokeiltu vuosikymmeniä ja katsokaa tuloksia! Tutkimuksia, joissa on joko rajoitettu kaloreita tai syöty vhh:lla ilman kalorirajoitusta, on olemassa ja tiedätte nämä hyvin. Ei voi kiistää, että tuloksia on olemassa. Sorry poukkoileva kirjoitus, vähän kiireessä ajatusvirtaa, mutta lähetän nyt silti.

    • jhulmi sanoo:

      Harmi kun et löytänyt kirjoituksesta sitä pointtia lopusta, yksilöllisyyttähän me tuossa korostettiin emmekä tyrmänneet VHH:ta. Näillä tieteen arvostelijoilla ja vaihtoehtoteoreetikoilla sen sijaan ei näytä löytyvän hyväksymistä tälle, vaan on yksi ja ainoa totuus.

      Joskus on hyvä provosoida, pelkkä leppoisa asioiden esittäminen ei aina toimi, valitettavasti.

    • Samppa sanoo:

      Vähänkö ärsyttää. Hiilihydraattejakin voi syödä ilman kalorirajoitusta, jos syöt niitä luonnollisessa muodossa. Perunaa ja hedelmiä on aika vaikeata syödä liikaa. Itse suosin tätä mallia. Rajoittamalla hiilihydraatteja rasvaa ei polteta eikä proteiinia muuteta glukoosiksi ilman stressihormoneja. Tämä kostautuu pidemmällä aikavälillä voimakkaana insuliiniresistenssinä. Insuliini ei toimi enää solutasolla ja tämä nostaa verenpainetta, koska typpioksidia ei enää kunnolla tuoteta. Typpioksidin muodostukseen tarvitaan insuliinia, joka toimii soluissa ja karppaus on myrkkyä tälle insuliinin toiminnalle. Kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini estää insuliinin toiminnan. Verisuonet eivät enää kykene laajenemaan. Yleensä oireet alkaa voimakkaimmin noin 2 vuoden kohdalla karppauksen aloittamisesta. Unet häiriintyvät ja lyhenevät. Elät käytänössä kaasupohjassa polttamalla kynttilää molemista päistä. Moni on vielä tyytyväinen kun ei enää tarvitse mukamas unta. Ihminen joka on ollut pitkään ilman hiilihydraatteja yleensä lihoo aloittaessaan niitä syömään. Tämä johtuu siitä, koska aineenvaihdunta toimii stressihormoneilla ja hiilihydraatit laskevat stressihormoneita. Kestää jonkin aikaa, kun keho rupeaa taas polttamaan energiaa normaalisti. Karppaus voi olla joillekkin ok lyhyinä sykleinä, mutta pitkällä aikavälillä huono terveyden kannalta. Dr Diana Schwarzbein hoiti karppaamalla diabeetikkoja. Hän juuri huomasi tämän typpioksidi vajauksen mitä karpaamalla aiheutui, koska potilaita kuoli mystisesti. Eikä suosittele enää karppausta hoitokeinona kenellekkään.

  8. Jani Ropponen sanoo:

    Itse olen vaihtelevasti 20 vuotta seuraillut treeniin ja ruokavalioihin liittyviä trendejä harrastuksen puolesta. Tuo yksittäisen asian ylikorostaminen milloin missäkin on silmiinpistävää monessa paikassa. Luodaan teoria ja kaivetaan sopivasti tutkimuksista sitä tukevaa aineistoa. Tutkimusta tehdään paljon ja sopivasti lukien ja lauseita irrotellen saadaan tukea melkein mille vain. Kun keskeisiä teesejä on vähän, on helpompi luoda teoria siihen ympärille ja ideologian seuraajille on helppoa päteä, kun lyhyt oppimäärä on äkkiä tankattu. Pätee ravitsemuksessa ja treenissä.
    Näin pystytään myös saamaan nopeasti julkisuutta ja pyöräyttämään vaihteleva määrä rahaakin mahdollisesti siinä samalla. Oma mielipiteeni on, että ihminen on tosiaan sen verran monimutkainen kokonaisuus, että yksittäisillä tekijöillä ei pitkässä juoksussa juhlita. Ellei sitten kyse ole yksittäisenä tekijänä esiin nostetusta energiatasapainosta.
    Ihmisillä on yksilökohtaisia eroja yllättävän paljon ja ne liittyvät niin moneen asiaan, että yksittäisellä tekijällä kunkin yksilön muuntaminen haluttuun suuntaan ei isossa kuvassa toimi. Ainakaan kauan tai useita kertoja yhtä tehokkaasti samalla kaavalla tai ainakaan kaikilla. Ihminen tottuu(/mukautuu/ adaptoituu) niin moneen asiaan ja niin vaihtelevilla nopeuksilla, että tutkiminen saatikka teorian luominen on hyvin vaikeaa. Tutkimusta olosuhteita ja lähtökohtia voidaan yrittää vakioida, mutta perimästä lähtien sen tekeminen ja täydellinen onnistuminen lienee mahdotonta.
    Omaa maailmaa järkyttää esim. yksilö joka pystyy keräämään 15 kuukauteen 33 kiloa massaa puhtaana (ja lihomattq ihrakasaksi). Ilman mitään ihmetrendihöpinäpöpinöitä. Useita ikään ja taustaan liittyviä asioita vain loksahti kohdalleen. Monta ajatuksen pyörittelyä ja teoriaa kolahti tuossa kohtaa romukoppaan.
    Kokonaisuuden hallinta on vaikeaa ja yhtä totuutta ei ole. Yhtä kaikille toimivaa viisastenkiveä tuskin löytyy. Jos löytyy, niin se tuskin on niin simppeli kuin mikä milloinkin vallalla olevista teorioista. Varmin onnistumiseen johtava kolminaisuus lienee motivaatio, maalaisjärki ja maltti (pitkäjänteisyys) tehtiin sitten mitä hyvänsä.
    …ja siitä, kun ei tule rahaa kilahtamaan monen kassaan, niin jatkossakin tulemme näkemään jos jonkinlaista gurua ja teoriia. Jonkunhan ihmisiä pitää välillä niiden pauloista herätellä ja taas kerran kiitos siitä teille!

  9. sakkaroosi sanoo:

    Mitä tutkimustietoa löytyy fruktoosin vaikutuksista. Ymmärtääkseni glukoosi on ensisijainen energianlähde ja fruktoosi aineenvaihdunta tapahtuu maksassa ja se muuttuu rasvahapoiksi? Selittääkö se eroja eri hiilareiden lihottavuuden välillä?

  10. Pohdiskelija sanoo:

    Mielenkiintoinen kirjoitus. Olen itse seurannut Fogelholmin ja Tomi Kokon debattia. Kokolla tuntuu olevan aika jyrkkä kanta esim hiilareihin, rasvoihin ja siihen että onko kaloreiden määrillä mitään merkitystä. Hänen dokkari 30 päivän ihmiskoe tulee telkkariin 21.6. Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia hänen ideologiasta. Hän tuntuu keräävään kokoajan lisää kannattajia sekä tuottavan tuloksia heille. Itseäni kyllä hiukan kauhistuttaa hänen ideologia, eteenkin jos sitä toteuttaa pitkäkestoisesti.

    • jhulmi sanoo:

      Onhan siellä varmasti hyviäkin ajatuksia Tomilla ja kumppaneilla, enkä minä paleota tyrmää. Se vain on suurelle osalle liian rajoittava ruokavalio. Väheksymättä tuntemuksia, elämä pyörii liikaa suolistotuntuman ja toisaalta täydellisen terveyden tavoittelun ja suorittamisen ympärillä. Elämässä on muutakin. Lisäksi Kirjassani kerron aiheesta lisää, samoin täällä: https://www.facebook.com/Lihastohtori/photos/a.381084305298982.92252.324186790988734/1025840470823359/?type=3&theater

      • brofessor sanoo:

        Ei paleon tarkoitus ole, että heität ilkosillesi ja lähdet skoggeen poimimaan hirviä aamiaiseksi. Tarkoitus siinä on vain saada porukka kiinnittämään huomiota syömisiinsä. Kun ruokavalio on nimetty ja määritelty suht tarkkaan, niin se myy paljon paremmin kuin epämääräinen terveellinen sellanen. Luulisi akateemisten ja tajunneen asian. Tehän olette promonneet terveellisesti syömistä vuosikymmenet huonoin tuloksin.

    • Samppa sanoo:

      Pohdiskelija. Pitkäkestoisesti noudatettuna karppaus + liikunta on vahingollinen yhdistelmä. Keho on mestari kusettamaan olotilallaan, koska se yrittää selviytyä ja tehdä olosta mahdollisimman hyvän. Tämä energinen fiilis johtuu korkeasta stressihormonien tuotannosta vielä puustattuna kahvilla huh. Itse entisenä karppauksen puolustajana olen muuttanut totaalisesti suhtautumistani hiilihydraatteihin. Olin lähellä sairastua vakavasti kyseisen dietin orjallisen noudattamisen takia. Tämä mitä itselle meinasi tapahtua tuli aivan puskasta, koska keho ei hirveästi varoittele ennen kuin hajoaa. Kahvissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kofeiini lisää hiilihydraattien palamista ja muistuttaa toiminnaltaan kilpirauhashormoneja. Ihmisellä jolla ei ole maksassa sokeria riittävästi varastoituneena polttoaineena, se aiheuttaa voimakkaan stressireaktion. Painat käytännössä kaasupoljinta ilman polttoainetta. Tätä vielä toistetaan yleensä monta kertaa päivässä. Ei todellakaan terveyttä edistävää pidemmän päälle. Fogelholm taas puhuu monesti kiistattomista tutkimuksista terveyden puolesta. Itse olen lukenut lukuisia tutkimuksia ja en voi esimerkiksi rasvoista allekirjoittaa hänen väitteitään laisinkaan. Epäilen, että hän on vaan lukenut tulkintoja tutkimuksista, joissa on vaan kerätty rusinat pullasta. Suomessa tuntuu virallisen ja epävirallisen asiantuntijoiden joukko olevan valitettavasti pelkästään sokeita jotka taluttavat toisiaan. Piristävinä poikkeuksina onneksi ovat Valtsu ja Hulmi.

      • jhulmi sanoo:

        Hei, kiitos kun koit noin, mutta ei me olla samalla viivalla kovimpien gurujen kanssa. Esim. Fogelholmista sen verran, että toki hän on tässä > 30 vuoden aikana lukenut tuhansia tutkimuksia. Hänenkin kommenttejaan vain tulkitaan väärin kun ei hän koskaan yritäkään yleistää sanomaansa ihan kaikille (toisin kuin esim. maidottomuutta ja gluteenittomuutta ja VHH:ta myyvät harmillisen usein tekevät). Tässä on hyvä tuore haastattelu:

        https://demokraatti.fi/ravitsemustieteen-professori-mikael-fogelholmista-fanaattisuus-ei-ole-hyvaksi-ruoka-ei-saisi-olla-uskonto/

        Kyseessä on todennäköisyyslaskentaa ja ”Joillekin ihmisille ihanteellinen ruokavalio voi olla sellainen, joka poikkeaa ravitsemussuosituksista tämän hetken tiedon perusteella. Ei ole laitonta syödä niiden vastaisesti, mutta todennäköisyys hyvään terveyteen paranee, jos syö edes kutakuinkin suositusten viitoittamalla linjalla, Fogelholm luonnehtii.”

    • jhulmi sanoo:

      Laynelta erinomainen kirjoitus ja me viittasimmekin tähän. Onneksi lopussa ottaa esiin myös sokerin haitat, koska onhan niitä. Itse vältän sokeria melko paljon poislukien hedelmät ja marjat sekä jotkut kastikkeet. Mutta ei kaikkien tarvitse olla niin friikkejä kuin minun.

  11. Idailonas sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Varmasti vhh on toimistotyöläiselle helppo tapa saada vähemmän energiaa ja säilyttää samalla kylläisyyden tunne, mutta kohtuus kaikessa. Muistan jostain lukeneeni, että esimerkiksi rasvat eivät imeytyessään kuluta juurikaan energiaa kuten hiilihydraatit ja proteiinit.
    Tällöin voisi ajatella, että painonhallinnassa olisi järkevää syödä ruoka-aineita, jotka kuluttavat energiaa syötyinä. Tietenkin kohtuullisuuden nimissä.
    Olen myös sitä mieltä, että jatkuva ruokamainonta myös lisää napostelua esim. Työmatkoilla. Helposti katsoo ”ai, että tollast herkkuuki, pitää testata heti” kun pieni nälkä alkaa nostamaan päätään.
    Itse syön hyvin hiilihydraattipitoisesti urheilun takia ja rivi suklaata ennen lenkkiä kaurapuuron kanssa nostaa esim. aamulla verensokerin nopeasti kohdalleen. En siis kykene vetämään millään viivaa lihomisen ja hiilareiden välille, sillä suoritusteho laskee jos niitä ei nauti. Saman tein siis talvella, jolloin harrastin kuntosalia.

  12. Ari sanoo:

    Ilman insuliinia ihminen ei liho

    se on fakta ja tiedetty niin kauan kuin on ollut tyypin-1 diabeetikkoja. Ennen insuliinin keksimistä he suorastaan kuihtuivat kuoliaaksi. Insuliini on siis hyvin merkittävässä roolissa aineenvaihdunnassa. Nyt, kun kansasta n. 10% on T2 diabeetikkoja ja 2/3 insuliiniresistenttejä, joiden tulevaisuudenkuvana siintää diabeetikolle tyypilliset oheissairaudet – ei vain lihominen – on mielestäni edesvastuutonta yrittää mitätöidä insuliinin keskeinen rooli elintasosairauksissa väittämällä, että se ei lihota. Mitään keinoa ei saisi jättää käyttämättä tuon karmean tulevaisuudenkuvan estämiseksi – vaikka se sitten edellyttäisi sitä, että yksinkertaistetaan asioita. On totta, että TERVEET (=metabolia kunnossa, 1/3 kansasta) sietävät hiilareita eikä heille tule ongelmia insuliinin tilapäisestä kohoamisesta. Insuliini toimii, kuten sen pitääkin.

    Ongelmana ei niinkään ole lihominen, vaan insuliiniresistenssi. Sen kanssa usein esiintyy myös liikalihavuutta, mutta myös normaalipainoiset voivat kärsiä IR:stä ja taas lihavat voivat olla täysin terveitä.

    Loputon hiusten halkominen tieteeseen vedoten ei vie kansanterveyttä eteenpäin. Ilman insuliinia ei liho ja jatkuvasti liian korkealla oleva insuliini aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Insuliinin tasojen pudottamisesta ei ole kuin hyötyä, ei pelkästään lihavuuden torjumisessa, vaan kaikkien elintasosairauksien.

    Kannattaa tutustua Geral M. Reavenin (syndrom-X eli metabolisen oireyhtymän ”isä”) kirjoituksiin ja tutkimuksiin sekä lukea vaikkapa Joseph R. Kraftin kirja Diabetes Epidemic and You. Aika hyvän käsityksen hänen tutkimuksistaan saa tämän web-sivun kautta (Dr. Stoutin pitkähkö dokumentti on myös lukemisen arvoinen):

    http://www.thefatemperor.com/blog/2015/7/26/insulin-diabetes-rootcause-dr-kraft-excerpt-and-dr-stouts-ouevre-

    • jhulmi sanoo:

      Insuliini on hyvä ja paha. Emme varmastikaan ole eri mieltä siitä, että monet ihmiset syövät höttöhiilaria ja sokeria liikaa.

      Mutta on fakta, että ihminen lihoo kun se syö yli kulutuksensa riippumatta siitä onko insuliini koholla normaalia enemmän vai ei. Suosittelen perehtymään insuliinin fysiologiaan.

      Toivottavasti luet myös Juhani Knuutin ja kumppanien kirjoituksia insuliinista ja meidänkin kirjoituksen vielä uudestaan sekä lopun lähteet. Insuliini ei ole syyllinen kaikkeen.

      • p.askahousu sanoo:

        höpö höpö tohtori tietää sokeria ei ihminen tarvitse. lopeta se varmasti laihdut. jokainen voi sitä diettiä kokeilla ja varmasti toimii.

  13. Sirkku sanoo:

    Hyvä kirjoitus. En ole tällaisesta ”dieetistä” kuullutkaan, ja tuntuu uskomattomalta että niin moni lääkärikin on asiasta vakuuttunut. Itse kun olen tähän mennessä elänyt uskossa että insuliinin puute tappaa mutta ilmeisesti sen saanti onkin se vaarallisempi juttu.. Ymmärrän asiassa sen pointin että jos et liiku yhtään ja ravinto koostuu sokerista ja hiilihydraateista, niin silloin monipuolistaminen ja niiden karsiminen varmasti auttaa painonhallinnassa. Mutta en usko että urheilevalle tai normaalisti jo terveellisesti syövälle diettaajalle hiilihydraattien lopettaminen painonhallintaa edistää. Päinvastoin, menee elimistö sekaisin ja puutetiloihin ja siihen loppuu energiat ja treenit.
    Kohtuus kaikessa ja kultainen keskitie.

    • jhulmi sanoo:

      Kohtuus ja ns. kultainen keskitie olisi monelle toimiva ratkaisu fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti.

      • Jay sanoo:

        Totuus painonhallintaan ei löydy fysiologiasta ja kaloreista vaan psykologiasta. Ravitsemustiede ei tule ratkaisemaan ylipaino-ongelmaa ellei se laita teollisuutta kuriin. Yksilötasolla ravitsemustieteilijät ja -terapeutit eivät pysty auttamaan ylipainoisia ennenkuin he siirtävät huomionsa pois ravinnosta.

        Vaikka tavallaan kirjoitatte paljon asiaa niin kirjoitatte myös paljon varsinaisen ongelman vierestä. Tekstinne oli valitettavasti suurimmaksi osaksi sanojen tuhlausta. Lisäksi turhanpäiväinen sarkasmi ja vihjailu muiden epäpätevyydestä syö uskottavuutta.

        Alla olevan linkin takaa löytyy kaikki oleellinen mitä tarvitsee tietää.

        http://www.mindbodygreen.com/0-7668/why-the-everything-in-moderation-rule-doesnt-work.html

      • jhulmi sanoo:

        Nyt yksinkertaistat ja toisaalta syyllistät teollisuutta liikaa. Totuus löytyy myös mm. perimästä, ympäristöstä, fysiologiasta, biokemiasta, psykologiasta jne.

        Emme vihjaa muiden epäpätevyyteen, vaan siteeraamme virheellisiä väittämiä, jotka sekoittavat ihmisten päät ja aiheuttavat turhaa hämmennystä. Kyseiset tahot ovat syyllistäneet akateemista maailmaa jo ihan riittävästi, on hyvä, että joku joskus iskee myös takaisin.

      • Jay sanoo:

        Tai kenties teet asiasta liian monimutkaista. Oletko ottanut huomioon, että kyseessä voi olla myös dualistinen katsantokantasi, joka on liian kapea-alainen pystyäksesi huomioimaan asian kokonaisuudessaan?

        Mikä vääristää ihmisten syömistä? Tieteellisen materiaalin tai sen tuntemuksen puute? Mitä ihminen poimii koriinsa kun pitkän työpäivän jälkeen menee kauppaan? Kuka siihen vaikuttaa mitä sinne koriin poimitaan?

        http://viisitähteä.fi/suomen-ravitsemussuositukset-suosivat-ideologisesti-teollista-ruokaa/

      • Roka on arvokasta sanoo:

        Kiitos hyvästä kirjoituksestanne. Kiva lukea asiantevaa, hyvin perusteltua ja viihdyttävästi kirjoitettua tekstiä.
        Nyt ihan subjektiivisellä tasolla: työssäni ravitsemusterapeuttina täytyy kertoa, että olen tavannut anorektikoita, joiden ruokavalio painottuu hh pitoisiin ruokiin, mutta myös anorektikoita, joiden ruokavalio koostuu hyvin pitkälle proteiinipohjaisista ruoka-aineista. Molemmat ryhmät ovat yhtä alipainoisia. Energiavaje on ainakin näiden kohdalla ollut se ratkaisevin tekijä painoasioissa. Runsaasti rasvaa (pieni insuliinivaste) syöviä anorektikoita en urallani ole nähnyt.
        Pieni kommentti Jay:lle alla seuraavaan kirjoitukseen. Vastaanotollani päänsisäisiin/käyttäytymiseen vaikuttaviin tekijöihin käytetään aikaa n. 60-75%. Loput sitten ruokaan, ravintoaineisiin ja fysiologiaan liittyviin kysymyksiin, kun asiakkaana on syömishäirioinen potilas. Olkoonkin sitten yli- tai alipainoinen. Ravitsemusterapeutti ei siis pelkällä ravitsemustieteen osaamisella pitkälle pötki ammatissan. Joten tutki ja tutustu, ennen kun hutkit.

      • jhulmi sanoo:

        Kiitos tästä kommentista käytännön sektorin toimijana. Vahvistaa omiakin ajatuksia ja tukee jälleen sitä, että pelkästään yksittäiseen molekyyliin tai makroravinteeseen tuijottaminen on vähän hölmöä kun halutaan selittää miten ihminen toimii. Tällaiset biologiset tutkimukset toki ovat tarpeen, mutta niistä ei saisi vetää liian suoria johtopäätöksiä…

    • lensku sanoo:

      Kompattava kollegaa täällä, että käytännön työssä puhutaan kyllä ihan muusta kuin munkkipossuista siellä ravitsemusterapeutin vastaanotolla.

      • jhulmi sanoo:

        Tätä on tosiaan monien ravitsemusterapeutteja kritisoivien vaikea käsittää…

  14. Jari sanoo:

    Itsekään en usko, että lihavuuden taustalta löytyy yhtä ainutta syytä. Osa väestä voi laihtua runsaillakin hiilareilla. Pidän kuitenkin varsin todennäköisenä, että menneiden vuosien rasvanipotuksella on ollut väestötasolla oma osansa tässä sopassa. Ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin, kun ravitsemusvalistajat eivät olleet yhtään niin avarakatseisia kuin Juha ja Vladimir tässä. Rasvaa kannatti muka vältellä, koska siinä on grammaa kohden enemmän energiaa ja se jotenkin maagisesti tukki verisuonet.🙂 No nykyään onneksi ollaan viisaampia.

    VHH-ruokavalion keskeisin etu laihdutuksen kannalta lienee kylläisyyden lisääminen vähärasvaiseen verrattuna. Nälkähän se on monesti laihduttajan pahin vihollinen. Lisäksi vähähiilarisella saattaa olla pieni metabolinen etu, eli energiankulutus kasvaa. Olen selaillut aiheeseen liittyviä tutkimuksia, ja osassa on ollut tuo etu ja osassa ei eroa vähärasvaiseen verrattuna. Myöhemmin olisi tarkoitus bloggailla näistä. Ja jos unohdetaan nämä lihomiset ja laihduttamiset, niin toinen VHH-ruokavalion keskeinen etu on parannukset veren kolesteroli- ja sokeriarvoissa.

    ”Tuloksena nimittäin oli, että rasvaa rajoittaneet menettivät enemmän kehon rasvaa hiilihydraatteja rajoittaviin verrattuna, vaikka insuliinitasot putosivat heillä vähemmän (Hall ym. 2015). Insuliini ei siis mitenkään voi olla laihtumisessa se ratkaiseva tekijä.”

    Tuossa lainauksessa oli tietenkin tarkoitus kritisoida insuliiniteoriaa, mutta kannattaa varmaankin tasapuolisuuden vuoksi mainita, että hiilihydraatteja rajoittavat menettivät enemmän energiaa glykogeenin muodossa, joten kummallakin porukalla tuli käytännössä sama laihdutustulos. Muuten tuosta voi jäädä sellainen virheellinen mielikuva, että rasvaa rajoittavat laihtuivat enemmän.

    • jhulmi sanoo:

      Hyviä pointteja Jari. Mukava kun löysit jutusta ytimen etkä toisin kuin Christer lukenut tätä karppausvastaisena juttuna. Rivien välistä löysit, että vähärasvaisuuden kritiikkikin on tuohon upotettuna.

      Pieni lisäys:

      VHH on vaikuttanut keskimäärin kun painonpudotuksessa on onnistuttu positiivisesti HDL:ään vaikuttamatta merkittävästi huomattavasti tärkeämpiin riskitekijöihin LDL:ään ja triglyserideihin. Tässä systemaattinen katsaus:
      http://ajcn.nutrition.org/content/97/3/505.long

      Toki jos painonpudotus ja elämänmuutos on onnistunut ja VHH ei ole ns. pekonikarppausta, niin tulokset voivat yksilöillä olla hyviä.

      Tässä vielä vakuuttava näyttö siitä, että HDL:n merkitystä on liioiteltu:
      http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2812%2960312-2/abstract

  15. jhulmi sanoo:

    Reijo Laatikaisen kommentti tuohon yllättävään sokeritulokseen. Kyllähän sitä siis luulisi, että sokerin kulutus olisi lisääntynyt, mutta tulokselle on selitys: ”Tähän sokeriin on laskettu kaikki suomalaisten kotien ja elintarviketeollisuuden sokeri. Trendi tuntuu epäuskottavalle kun näkee karkkiosastoiden pituudet, mutta trendiä selittää: a) kotileipominen, mehustaminen, jälkiruokien teko lienee vähentynyt, b) osa sokerista on korvattu elintarviketeollisuudessa energiattomilla keinomakeuttajilla ja c) sokerin käyttö on eriytynyt. C-kohdalla tarkoitan sitä, että ennen sokeria käytettiin tasaisemmin väestössä, nyt on paljon niitä jotka ovat hyviin tarkkoja sokerin suhteen ja toisaalta on karkkiosastojen ja limppareiden suurkuluttajia. Suurkuluttajat näkyvät ja luovat mielikuvan älyttömästä sokerin käytöstä.

    Tässä vielä kirjoitukseni sokerista. http://www.pronutritionist.net/2015/02/nain-sokerin-kulutus-on-muuttunut-suomessa/

  16. Jaakko Hentilä sanoo:

    http://www.dailymotion.com/video/x3xkqi1_sugar-vs-fat_shortfilms. Tämä dokumentti ei yllä argumentointimenetelmänä parhaaseen A-luokkaan, mutta tässä on hyviä pointteja tuohon kylläisyyskeskuksen huijaamiseen liittyen. Monikaan ei pysty syömään kerralla tuhottomia määriä pelkkää rasvaa tai sokeria sisältäviä elintarvikkeita. Sokerin ja rasvan yhdistäminen näyttäisikin olevan erityisen tuhoisaa ja näyttäisi huijaavan meidän palkitsemis- ja kylläisyyskeskusta.

    Tämä tulee hyvin ilmi esim perunalastuissa munkeissa tai suklaassa, joissa kaikissa on hiilihydraattia/rasvaa tiheästi (toisin sanoen vettä ei juurikaan ole).

    • jhulmi sanoo:

      Ihan hyviä dokkareita. Ihmisen painon säätelyyn vaikuttaa tuhansia ja tuhansia asioita. Pelkkä insuliini syyttäminen kaikesta on hurjaa yksinkertaistamista.

    • Minusta tuon rasva/sokeri yhdistelmän sijaan kannattaisi käyttää käsitettä kaloritiheys.

      Antamasi perunalastuesimerkki on mainio sillä juuri tuli viikonlopun leffaillassa vedettyä perunalastuja noin 50g annos (yli 250kcal!!) ja eihän tuommoista määrää edes huomaa syöneensä.

      Kurkkua olisi voinut syödä 2,5kg että pääsisi vastaavaan energiamäärään kuin 50g perunalastuja… Ei mene huomaamatta.😀

      Esim. dippipohjana käyttämäni kreikkalainen jugurtti sisältää painoonsa nähden noin viisi kertaa vähemmän kaloreita kuin perunalastut.

      • Jaakko Hentilä sanoo:

        Toki energiatiheys on hyvä käsite ja on laajalti jo käytössäkin. Se on vaan niin että elintarvikkeet mitä monet syövät sisältävät runsaasti yleensä molempia sekä rasvaa että hiilaria ja vieläpä hyvin tiheään pakatusti. Summa summarum määrä se on makkarassakin..

      • Mun mielestäni kalori- eli energiatiheys on oikein tärkeä konsepti lihavuusasioissa.
        Tällaisen kuvan aiheesta bongasin äskettäin: http://imgur.com/m1zxajZ

        Lääkäri Pertti Mustajoki on kirjoitellut näistä aiheesta hurjan paljon. Ihmettelin, miksei tästä artikkelista syntynyt viime vuonna enempää keskustelua.

        http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo12373.pdf

  17. No nyt menit taas sohaisemaan ampiaispesään.😀

    Tästä asiasta ei yksinkertaisesti voi kirjoittaa ilman että vähintään puolet jengistä repii pelihousunsa ja hyökkää puolustamaan valittua dieettiä. Eikä se mikään ihme olekaan, disinformaation ja harhautusten määrä kun on mediassa niin valtava.

    CICO on liian yksinkertainen kaava. Kaiken sen jälkeen mitä media ja muut ihmiset ovat syöttäneet on useimmille meistä mahdotonta hyväksyä (ja tajuta!) noin yksinkertaista juttua. Ei voi olla!

    Syy on ihan pakko sysätä oman kehon ulkopuolelle sillä eihän siitä mitään tulisi että voisin halutessani olla oman painoni herra.

    Tulipa itsekin aloiteltua VHH:lla. Paino toki hitaasti putosi, ei mikään ihme kun huomio mikä määrä pullaa, munkkia, karkkia, mehuja, jne.. jäi pois, mutta liikunnasta palautuminen ei aina ollut kovin häävillä tasolla. Kaloreita ja makroja en silloin laskenut, mutta melko varmasti jäivät päivittäiset hiilarit reilusti alle 100g koko ajan.

    Vajaat pari kuukautta sitten kyllästyin paikallaan polkemiseen ja otin viimeinkin kalorit (ja makrot) laskentaan. Ruokavaliosta poistin loputkin turhat ja keskityin vain terveelliseen perusruokaan. About enintään kerran kahdessa viikossa syön jotain ’epäterveellistä’.

    Ja että osaa olla laihtuminen helppoa tällä konstilla! Kalorit ’kalibroin’ toteutuneen painonlaskun mukaan niin että vähän reilu puolisen kiloa tippuu paino viikossa. Lepopäivinä 1600..2000kcal ja treenipäivinä 2400..3000kcal treenin rasittavuudesta riippuen. Arkiliikuntaa tietty. Treenaaminenkin sujuu kun huolehtii riittävästä hiilarisaannista. Lepopäivinäkään en juuri koskaan mene alle 100g ja treenipäivinä tavoite on aina yli 200g. (Treeni- ja lepopäivien suhde on noin 3/4)

    Hienosäätö koskee sitten ateriatiheyttä ja päivittäistä kalorivaihtelua. Omalla kohdalla tuntuisi toimivan paremmin lähes pätkäpaastomainen malli jossa suurikalorista päivää seuraa vähäkalorinen. Tykkään myös että kolme (lepopäivinä kaksikin!) ateriaa päivässä on maksimi kun kiristellään, sillä harvemmilla aterioilla voi syödä enemmän ja miinuksista huolimatta tulee joka päivä vähintään kaksi kertaa tunne siitä että on kylläinen. Itseä häiritsisi se jos joutuisi syömään useasti ja vähän kerrallaan sillä silloin on ikäänkuin jatkuvasti vajaalla.

    Näillä konstein olen nyt ensimmäistä kertaa sitten teinivuosien alle 15% rasvoissa. Ehkäpä tuo yllättävänkin tehokas pudotus johtuu siitä että lasken kalorit tosissaan, eikä vain sinnepäin. Mukana on ihan kaikki aamupuuron puolukoista lähtien… Tosin nyt alkaa jo pärjätä sillä että laskee vain lepopäivien kalorit ja syö treenipäivinä vapaammin.

    Kun olisi alusta asti tajunnut että tämä on näin yksinkertaista…

    • jhulmi sanoo:

      Hieno tarina, onnittelut saavutuksesta! Toivottavasti löydät elämäntavaksi.

      • Kiitos kommentista! Ei tästä enää entiseen ole paluuta ja tulevaisuuteenkin on vielä vuosiksi tavoiteltavaa jäljellä kun ei näillä lihoilla kehtaa vielä 10% asti pudotella.

        Varmaan sulle tuttu linkki, mutta siltä varalta että joku löytää… valaisevia artikkeleita aiheesta:

        http://www.bodyrecomposition.com/articles/

        …hyvää oheislukemista lihastohtorin vastaavien ja laadukkaiden juttujen rinnalla.

      • jhulmi sanoo:

        Jeps, Lylen juttuja on toki tullut luettua. Mielenkiintoinen persoonallisuus…

  18. Heikki Hallamaa sanoo:

    Onko kukaan kartoittanut mitkä on kaikkein oleellisimmat lihavuuteen ja sen välttämiseen yksilötasolla vaikuttavat muuttujat? Käsittääkseni on jopa mahdollista olla yht’aikaa sekä lihava, että aliravittu, mikä voi olla pelkällä kalorivajeella laihduttamisen kannalta vähän hankalaa🙂.

    • Moi Heikki,

      Otin tekstissäkin mainitussa blogikirjoituksessa esille useampia näkökulmia lihavuusepidemian syihin ja mahdollisiin ratkaisukeinoihin: http://valtsuhealth.blogspot.fi/2015/08/lihavuus-syita-ja-ratkaisuja.html

      Käytännössä sellaisia asioita tulisi ottaa huomioon kuin
      ● ruoan maittavuus
      ● ruokavalion joustavuus
      ● unen määrä ja laatu
      ● syömisen ajoitus (ehkä)
      ● ruoan laatu ja suojaravintoaineet
      ● liian istumisen mahdollinen haitallisuus nälänsäätelylle
      ● stressin vaikutus syömiseen
      ● huonelämpötilan vaikutus energiankulutukseen

      Vaihtoehtoterveyspuolella sanotaan usein, että voi olla lihava mutta aliravittu.

      Lihavuus on tila, jossa elimistö on energiaylimäärässä ja veressäkin on yleensä tarjolla ylimäärin rasvaa ja hiilaria.

      Se aliravitsemustila siis tuskin koskee energiaa, mutta vitamiini- ja mineraalipuutoksia on kyllä havaittu, mikä voi kertoa osittain siitä, että on syöty liikaa yliprosessoituja ruokia (lisätty sokeri, lisätty rasva). Yhdessä kiinalaistutkimuksessa monivitamiini-/monimineraalilisä näytti laihduttavan, mutta en tiedä onko tällaista havaintoa toistettu vielä eurooppalaisessa väestössä.

      Pelkkä kalorivajeeseen pyrkiminen ei yleensä tuota tulosta. Tulee siis puuttua ensisijaisesti elintapoihin ja ruokavalion laatuun, jolloin nälänhallinta voi parantua sen seurauksena.

      • > Pelkkä kalorivajeeseen pyrkiminen ei yleensä tuota tulosta. Tulee siis puuttua
        > ensisijaisesti elintapoihin ja ruokavalion laatuun, jolloin nälänhallinta voi
        > parantua sen seurauksena.

        Kyseessä on kokonaisuus jonka palaset eivät yleensä loksahda paikalleen kerralla vaikka yksinkertaisia ovatkin. Vuosia jatkunut tunnepohjainen syöminen ja liikkumattomuus ei ole mikään pieni elefantti selätettäväksi.

        Ruokavalion laadusta (etenkin suhteessa ns. roskaruokaan) olen ajatellut että kyse ei ole siitä mitä huonoa roskaruuassa on **vaan mitä siinä ei ole**.

        Ns. huonoakin ruokaa saa ja voi syödä kunhan ymmärtää ettei se voi olla ruokavalion perusta. Pitkälle prosessoiduissa elintarvikkeissa on harvoin jäljellä sellaisia ainesosia joita ei ainakaan toistaiseksi saa purkista joten pääosan ravinnosta pitäisi tulla terveellisestä ruoasta.

        Perusruuan etu on juuri tuo energiatiheys joka on lähes aina selvästi pienempi kuin pitkälle prosessoiduissa elintarvikkeissa. Se pitää vatsan ja mielen kylläisenä pidempään!

  19. Mika Korhonen sanoo:

    http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka ja http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3_es.pdf Nämä jääkaapin oveen niin hyvä tulee. Toivottavaa on ettei tämä tunnettu kotimainen lääkäri kiellä lapsesta lähtien noudatettavan tasapainoisen ruokavalion ehkäisevän insuliinin erityksen häiriöitä ja hän olisi mielummin hoitamassa sairauden alkuperää kuin oireita. Mielellään en näkisi seuraavaksi suomalaisten syövän jonkinlaista insuliini antagonistia VAIN sen takia, että voi jatkaa totuttua elämäntyyliä. Jos on vuosikymmeniä syönyt mitä sattuu niin VHH ja muut erikoisruokavaliot sekä mahdollinen uusi lääkitys (esimerkiksi insuliinin eritykseen vaikuttava) varmaan onkin tarpeen. Luulisi ettei Insuliinin eritys voi olla liikalihavuuden perimmäinen syy muilla kuin niillä jotka ovat lapsesta lähtien olleet taipuvaisia lihomaan vaikka noudattavat ravinto- ja liikuntasuosituksia.

    PS. onko VHH:n todettu aiheuttavan tasapainoista ruokavaliota herkemmin häiriöitä munuaisten toiminnassa? Tälläisen väittämän tiedän lukeneeni, mutta lähteen luotettavuudesta en tiedä mitään. Jos Hulmilla tai Heiskasella on asiasta parempaa tietoa niin saa korjata, mutta tämän takia en itse ole liputtanut myöskään ko. ruokavalion piikkiin, muuta kuin lyhytaikaisena tehokeinona millä saadaan nopeasti paino laskemaan ja motivaatio nousemaan.

  20. Christian Reinman sanoo:

    Jari kirjoitti:

    Ja jos unohdetaan nämä lihomiset ja laihduttamiset, niin toinen VHH-ruokavalion keskeinen etu on parannukset veren kolesteroli- ja sokeriarvoissa.
    ……………………………………………………………………………………………………………………
    Kommentti: Mitä mieltä ollaan ylläolevasta ja allaolevasta?

    Ihan vaan malliksi pari henkilöä,jotka ovat noudattaneet 10 vuotta VHH-ruokavaliota

    1) http://www.kostdoktorn.se/mina-halsovarden-efter-10-ar-pa-lchf

    2) http://ettsotareblod.se/mina-finfina-blodfetter-pa-lagkolhydratkost/

    • jhulmi sanoo:

      VHH on vaikuttanut keskimäärin kun painonpudotuksessa on onnistuttu positiivisesti HDL:ään vaikuttamatta merkittävästi huomattavasti tärkeämpiin riskitekijöihin LDL:ään ja triglyserideihin. Tässä systemaattinen katsaus:
      http://ajcn.nutrition.org/content/97/3/505.long

      Toki jos painonpudotus ja elämänmuutos on onnistunut ja VHH ei ole ns. pekonikarppausta, niin tulokset voivat yksilöillä olla hyviä.

      Tässä vielä vakuuttava näyttö siitä, että HDL:n merkitystä on liioiteltu:
      http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2812%2960312-2/abstract

      • Christian Reinman sanoo:

        VHH on vaikuttanut keskimäärin kun painonpudotuksessa on onnistuttu positiivisesti…..
        …………………………………………………………………………………………………………….
        Kommentti: Kumpikaan näistä esimerkkihenkilöistä, Andreas Eenfeldt ja Ann Fernholm, eivät ole laihduttaneet,koska he ovat normaalipainoisia..joten kysymyksessä ei ole painonpudotus.

        Eenfeldtin pituus 202, paino 94 ja BMI siis 23
        …………………………………………………………………………………………………………
        (on vaikuttanut)..positiivisesti HDL:ään vaikuttamatta merkittävästi huomattavasti tärkeämpiin riskitekijöihin LDL:ään ja triglyserideihin
        Toki jos painonpudotus ja elämänmuutos on onnistunut ja VHH ei ole ns. pekonikarppausta, niin tulokset voivat yksilöillä olla hyviä.

        Kommentti: Tommy Runesson on sensijaan pekonikarpannut 7 vuotta ja pudottanut puolet painostaan. VHH ei näytä todellakaan vaikuttaneen mitenkään hänen LDL -ja triglyseridi-arvoihin, koska ne ovat olleet koko ajan loistavat. Triglyseridit ovat jopa pudonneet hiukan 1.1->0,82
        ApoB/ApoA1 suhde on otettu vasta vuonna 2013 ensimmäisen kerran. Sekään ei viittaa sydäntautiin. Epäilen, että näitä tommeja on enemmänkin naapurimaassamme,koska LCHF on erittäin suosittu elämäntapa siellä?

        Tässä Tommyn labra-arvot

        http://www.kostdoktorn.se/kolesterolvarden-efter-sex-ar-pa-lchf

      • jhulmi sanoo:

        En epäile etteikö VHH joillain toimi, mutta syynä ei ole vain insuliini.

      • Vastaus Christian:in viestiin:

        Tommy Runesson on siis pudottanut 90kg kuudessa vuodessa ’pekonidieetillä’. Ottamatta kantaa ruokavalion todelliseen sisältöön voidaan tuosta laskea Tommyn olleen joka päivä noin 300kcal vajauksella.

        90kg / 6 / 365 * 7500kcal ~ -308kcal / päivä.

        Malliesimerkki siitä miten veriarvot saadaan hyvälle tolalle pelkästään säästöliekillä. Etenkin ylipainoisen ihmisen elimistö pääsee ikäänkuin lomalle kun jatkuva energiaylijäämä lakkaa ja saadaan alkaa purkamaan omia rasvavarastoja.

        Tommyn veriarvot olisivat varmaankin päätyneet vähintään yhtä hyvälle tasolle jollain kokonaisvaltaisemmallakin ruokavaliolla, mutta VHH on usein osoittanut toimivuutensa erityisesti merkittävästi ylipainoisilla henkilöillä. Rasva ja proteiinit pitävät kylläisenä ja jos liikunnan harrastaminen on minimaalista pärjää vähilläkin hiilareilla. (Kunhan hankkii riittävästi kuitua jostain)

        Summa summarum: tässäkin laihtumisen avain on kalorivajaus ja laihtumisen myötä paranevat ylipainoisen ihmisen veriarvot lähes poikkeuksetta.

      • jhulmi sanoo:

        Hyvä summaus.

        Artikkelimme ydin oli siis vielä kertauksena lukijoille:

        Pitääkö paikkaansa, että liikasyönnin sijaan lihomisen syy on liika hiilari –> insuliinin nousu –> rasvasolujen turpoaminen riippumatta energiaylimäärästä. Vastaus on ei. Moni ihminen lihoo helposti syömällä energiatiheää ja heikosti kylläisyyttä aiheuttavaa ruokaa ja vastaavasti laihtuu kun ottaa tällaisen ruoan pois ruokavaliostaan. Monilla juuri höttöhiilarit ja ylimääräiset sokerit jättämällä pois saa jo mukavan ja helpon energiavajeen aikaan.

  21. Ei ainakaan maataloustieteen professori sanoo:

    Enpä ole tällaista roskaa nähnyt pitkään aikaan. Kannattaisiko blogin kirjoittajan ”ehkä” opetella hieman perusasioita metaboliasta, suolistobakteereiden merkityksestä, geenien aktivaatiosta, nutrigenomiikasta ja muutenkin siitä, miten neuroendokriiniset asiat toimivan endokriinisten toimintojen kanssa yhteen? Suosittelisin myös tutustumaan lämpimästi solutason kommunikaatioon ja siihen, millaista mikrobiomia ylläpidät millaisellakin ruokavaliolla.

    • jhulmi sanoo:

      No niin, tulihan sieltä lopulta suolisto. Olet ymmärtänyt kirjoituksen vouhotuksissasi täysin väärin. Tämä kirjoitus oli hiilihydraatti-insuliini-lihavuusteoriasta ja kommenttisi meni pahasti ohi aiheen. Luepa kirjoitus uudestaan ja samoin argumentoinnin perusteet.

    • Metabolia. Oletan että tarkoitat tällä sitä että osalla ihmisistä on ’hidas’ aineenvaihdunta. Erot ovat (terveillä ihmisillä) pääosin mitättömiä ja suurin eroa selittävä tekijä taitaa olla lihasmassan osuus. Myös sisäelinten massa on merkittävässä roolissa. Yleisesti ottaen lihavilla ihmisillä on lähes poikkeuksetta vähän nopeampi aineenvaihdunta kuin hoikilla sillä keho pyrkii aktiivisesti liiasta energiasta eroon eikä purista ihan viimeistä kaloria ylenpalttisesta tarjonnasta talteen.

      Jos nyt kuitenkin oletetaan että sinulla on auto joka kuluttaa vähemmän kuin kaverilla niin sitä sitten tarvii tankata harvemmin. Ei kovin haastava ratkaisu?

      Suolistobakteerit voi ihan itse valita valitsemalla ruokavalionsa. Eri bakteerit ovat erikoistuneet hyödyntämään erityyppisiä raaka-aineita ja syömällä roskaa saat roskaa syövät bakteerit lisääntymään ja tuottamaan ’ohjauskeskukseesi’ signaaleja siitä että tätä pitää saada lisää. Itsepä kuitenkin päätät mitä viestejä kuuntelet.

      Muu osuus jutustasi onkin sitten niin detaljitason hommaa että sen vaikutus jää pienemmäksi kuin omat aamupuuron puolukoiden punnitukset.

      • Entäs ne statiinit sanoo:

        niin ja eikös urheilevilla ole myös suorituksen jälkeen normaalia suurempi aineenvaihdunta, ei varmaankaan paljoa, mutta jo päivässä 20-30 kcal on vuositasolla lähes kilon määrä rasvaa + tietenkin lihasten vaatima lisäenergia..

      • jhulmi sanoo:

        Liikunnan jälkeinen lisäenergiankulutus on tiettyjen treenien jälkeen jopa reilusti yli 100 kcal.

  22. Veikko P. sanoo:

    On sivuseikka onko Heikkilä täysin oikeassa vai puolioikeassa, koska tärkeintä on, että hän on oikealla asialla, Sitäpaitsi viralliselta puolelta ukkoa on potkittu kuin vierasta sikaa. Siksi näen aina punaista kun te muutkin oikealla asialla olevat murjotte toinen toisianne. Sitäpaitsi valistuneena yksittäitapauksena olen huomannut, että kaikki ns. asiantuntijat syyllistyvät vuorollaan oikeassaolemisen raskaaseen syntiin. Onko tuo nyt länsimaiselle tiedeuskovalle aivan mahdoton myöntää, että ihmisenä olemisen probleemi on nykyiselle tietotasollemme toistaiseksi liian haastava tehtävä.

    Itse olen ratkaisssut suuntautumiseni ruokavalioon runsaalla lukemisella ja mutumenetelmällä.Kannatan myös uskoa omiin valintoihini, koska se auttaa blasebovaikutusta, joka ei olekaan se vähäisin vaikutus. Ohjeet voisin kiteyttää kolmella sanalla: laatu, laatu ja laatu.

    • jhulmi sanoo:

      AH:lla on paljon hyvää asiaa, mutta ne kaikki nykyään hukkuu salaliittoteorioiden ja syyttelyjen sekä tällaisten outojen väitteiden kuten insuliinin ja hiilarien demonisoinni sekä aerobisen liikunnan vaarallisuusväitteiden varjoon.

      • Essi sanoo:

        Kyllä jäi kirjoituksesta vain huono fiilis kun niin selkeästi dissattiin ei mieltä olevia. Ei anna ammattitaitoista tai pätevää kuvaa.

      • jhulmi sanoo:

        Harmi kun sait sellaisen kuvan, mutta ei tässä ole kyseessä mielipide. Ihmisen painoon ja rasvan määrään vaikuttaa tuhansia asioita fysiologiassa, psykologiassa, perimässä, ravitsemuksessa, fyysisessä aktiivisuudessa, ympäristössä jne. Yksinkertaisesti ajatusmaailma VHH –> insuliini alas –> laihdutus tai hiilari –> insuliini –> lihavuus on aivan liian yksinkertainen väite ja siitä pitäisi päästä eroon.

        Lupaan, että suurin osa blogin kirjoituksista on edelleen jatkossakin kilttejä ja asiapitoisia emmekä mene henkilökohtaisuuksiin. Nämä hömppäsarjat ovat vain poikkeus.

      • Christian Reinman sanoo:

        Olen samaa mieltä Veikko Pn kanssa Heikkilästä ja niin näytät sinäkin olevan ainakin osittain.
        ………………………………………………………………………………………………………………….
        Insuliinista sen verran, että kehon insuliinitasoa voi hyvin mitata,jos se kiinnostaa?

        HUS: S-C-peptidimääritys

        Tyyppi II diabeteksessa….. ei ole todettavissa selkeää insuliinipuutosta, vaan insuliiniaktiivisuus on usein viitealueella tai jopa suurentunut.

        Insuliiniresistenssin yhteydessä… insuliinin lähtöarvo on jo koholla ja insuliinivaste on suurentunut.
        http://huslab.fi/ohjekirja/1701.html

        Kommentti: Millä ”tavalla” saa kehon kohonneen insuliinitason alas? Tiedän ainakin yhden kanadalaisen lääkärin,jolla on hyviä neuvoja siihen,mutta antaa olla….

      • jhulmi sanoo:

        Niin siis koen surullisena kun AH on mennyt tälle linjalle koko ajan vain syvemmälle ja syvemmälle ja puolestapuhuu myös monen huuhaan puolesta ihan vain siksi, että se poikkeaa valtavirrasta ja tiedeyhteisön kannasta (esim. homeopatia). Mutta siis paljon hyvääkin, kuten että hän oli yhtenä tuomassa höttöhiilarien ja sokerin haitallisuutta keskusteluun ja on potkinut pois rasvan liikaa demonisointia. Tykkään myös siitä, että on tuonut lihaskuntoharjoittelua ja terveiden elintapojen merkitystä esiin sairauksissa, jotka ovat pitkälti elintavoilla ehkäistävissä (metabolinen oireyhtymä jne). Tätä tarvitaan, mutta ilman sellaista vastakkainasettelua mitä nyt on ollut (rasvat vs. hiilarit, ravinto vs. lääkkeet, teollisuus vs. vaihtoehtohoidot, aerobinen liikunta vs. lihaskuntoharjoittelu) ja vetoamista salaliittoihin.

  23. Juhani Knuuti sanoo:

    Kommentti Christian Reinmanille: Luovuttaisit jo tuon insuliinihöpinäsi kanssa. Insuliiniresistenssi on tietysti fakta ja olennainen muutos aikuistyypin diabeteksessa. Mutta se, että koholla oleva insuliini on sitten taas tämä suuri peikko on, virheellinen tulkinta. Se liittynee myös diabeteksen osalta tähän samaan hiilarit-insuliini-lihominen ja sitten T2DM -tulkintaan. Tässäkin insuliini on se olennainen kaiken pahuuden lähde.
    Diabeteksen puhkeaminen edellyttää aina sitä, että henkilön insuliinin tuotanto ei riitä van syntyy relatiivinen tai absoluuttinen insuliinin puute. Ilman sitä diabetes ei puhkea. Ei siis ole mitenkään luonnollinen tavoite, että mitä alhaisemmat insuliinitasot sitä parempi ja että ruokavalio, joka laskee insuliinia olisi sitten automaattisesti parempi.

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos Juhani eksperttikommentista. Kaikille kommentoijille vielä muistutuksena. Yksittäistapaukset ja kokemukset ovat toki yksilöille itselleen ja heidän läheisilleen tärkeitä, mutta niihin vetoaminen ei riitä tieteellistä näyttöä vastaan kun puhutaan kokonaisnäytöstä. Korostan vielä kerran myös sitä, että tämä kirjoitus ei ollut karppauksesta…

      • Christian Reinman sanoo:

        Et kai pahastu J Hulmi,jos korjaan hiukan kommenttiasi? Juhani Knuuti ei ole diabetesexpertti vaan PET-koneenkäyttäjä Turusta. Mistä hän nyt ottaa herneen nenäänsä? Siitäkö, että ehdotin C-peptidikoetta? Ja teksti oli suoraan HUS-labran käsikirjasta?

        Tämänhän tiesi jo monta vuotta sitten norjalainen lääkäri Sofie Hexeberg,kun pystyi neuvoillaan auttamaan potilastaan Solveigia, joka painoi 265 kg(25 v.)
        Hänen havaintonsa oli juuri korkea C-peptidi-arvo,joka oli vuonna 2006 mieletön 3939 pmol/l ja samoin S-insuliini(667 pmol/l), vaikka paastosokeri oli normaali 4,3 mmol/l ja HbA1c vain hiukan koholla eli 6,1 %..

        Tässä potilaskertomus Norjan Lääkärilehdestä

        Jenta hadde fått tett oppfølging og behandling av det offentlige helsevesenet fra hun var to år gammel. Serum-C-peptidnivået var betydelig forhøyet (2 735 pmol/l) da hun var 16 år. Hun fikk metformin, uten ønsket effekt, og konsulterte ernæringsfysiolog flere ganger. Av vedkommende fikk hun anbefalt «tallerkenmodellen», med fettfattig og karbohydratrik kost. I tillegg ble hun behandlet med orlistat og sibutramin, uten nevneverdig effekt.

        HbA1c-nivået ble raskt redusert og kan forklares med at postprandiale glukoseverdier ble redusert på den ketogene kosten. Nedgangen i serum-C-peptid- og serum-insulinnivå var ventet, fordi et lavt inntak av karbohydrater krever lite insulin.
        http://tidsskriftet.no/article/1921420
        …………………………………………………………………………………………………………
        Knuuti kirjoitti:

        Kommentti Christian Reinmanille: Luovuttaisit jo tuon insuliinihöpinäsi kanssa.

        Kommentti kaikille lukijoille: Nimitteleekö Knuuti myös potilaitaan höpisijöiksi? Suosittelen vaihtamaan lääkäriä, jos tämä pitää paikkansa..

      • jhulmi sanoo:

        Juhanilla on:

        87 julkaisua insuliinista:
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=knuuti+j+insulin

        60 julkaisua diabeteksesta:
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=knuuti+j+diabetes

        Jonkin sortin ekspertti siis on PET-keskuksen johtaja J. Knuuti.

        Sopiiko, ettet nyt laita enää lisää potilaskertomuksia. Yksittäisiä tapauksia aina varmasti löytyy suuntaan jos toiseenkin. Keksejä syömälläkin voi saada väliaikaisesti tulosta.

        Kertomukset eivät kelpaa todistusaineistoksi tiedettä vastaan:
        http://www.xn--tervettskeptisyytt-rtbl.net/skeptisen-mielipiteen-muodostaminen-osa-iv-kertomukset-vastaan-tutkimukset/

        Tämä ei ole lääketieteen blogi, lopetetaan siis vääntäminen, kiitos.

    • Jokko sanoo:

      Nimimerkki Juhani Knuuti ei valitettavasti ymmärrä ihmisen fysiologiasta tai diabeteksestä mitään. Kohonneet insuliinitasot ovat todennäköisesti suurin yksittäinen terveysongelma, mitä ei käytännössä mitata juuri millään tavalla.

      • jhulmi sanoo:

        Höpö höpö. Tämän kommentin hyväksyin, mutta yhtään muuta typerää kommenttia en enää hyväksy. Mikä on oma osaamisesi fysiologiassa vs. satoja julkaisuja fysiologiasta julkaisseella professorilla?

      • Juhani Knuuti sanoo:

        Missä väitteesi perustelut?

      • jhulmi sanoo:

        Jokko taitaa olla trolli. Nimimerkkien takaa on helppo huudella.

        Ehkä minun pitäisi aloittaa poistamaan viestejä, mutta en halua tehdä samaa kuin AH.

      • Juhani Knuuti sanoo:

        Jos pysyy kohtuullisessa määrässä, ei kannatakaan alkaa karsimaan muita kuin suoria solvauksia. En minä kuitenkaan tuollaisista itseeni ota🙂

      • jhulmi sanoo:

        Jep.

        Joskus kuitenkin solvaukseenkin asiallisesti vastaamalla voi jopa vaikuttaa kyseisen ihmisen maailmaan rakentavalla tavalla. Opettajakoulutuksen saaneena haluan uskoa, että tämä tapa olisi paras vaikka olisi kiva vastata kovaan kovalla.

      • Juhani Knuuti sanoo:

        Olet vielä optimisti ja hyvä niin.🙂

      • jhulmi sanoo:

        Yleensä näitä keskusteluja seuratessa en ole optimisti, vaan pessimisti. Mutta en silti halua vaipua epätoivoon. Liian tylyillä vastauksilla en pysty ohjaamaan todennäköisesti ketään neutraaliin akateemiseen ajatteluun.

  24. Suvi sanoo:

    Wau. Tämä kommenttiosio kasvoi juuri sellaiseksi kuin otsikon perusteella arvelinkin sen kasvavan.

    • Christian Reinman sanoo:

      J Hulmi kirjoitti:

      Jonkin sortin ekspertti siis on PET-keskuksen johtaja J. Knuuti.
      ………………………………………………………………………………………………………..
      Aivan oikein kyllä siellä vilahtelee Knuutinkin nimi muiden joukossa. Ainakan kaverit pyytää mukaan joukon jatkoksi. Minua ei kyllä säväytä millään tavalla julkaisujen määrä, kas kun en ole narsisti!

      Siksi vielä sen verran Norjan Solveigista, että hän oli virallisen ravitsemusterapeutin ohjauksessa 16-vuotiaasta. Kaikki kokeiltiin: vähärasvainen ja runsashiilihydraattinenlautasmalli,metformiini ja jopa laihdutuslääkkeet tuloksessa. Lihominen jatkoi.
      Niin lukee tuossa ylläolevassa linkissä,jos joku ei ymmärrä norskaa?

      Mikä on ehdotuksesi? Miten voidaan puhua C-peptidi -ja S-insuliini-arvoista,jotka olivat ratkaisevassa osassa hänen kohdallaan,jos ei esimerkein?

      Ajattelitko, että sen voisi huitasta tuosta tällä lauseella ja sillä siisti?

      ”Diabeteksen puhkeaminen edellyttää aina sitä, että henkilön insuliinin tuotanto ei riitä vaan syntyy relatiivinen tai absoluuttinen insuliinin puute. Ilman sitä diabetes ei puhkea”.

      • jhulmi sanoo:

        Chrisse, maailman väkiluku on yli seitsemän miljardia. Ei nyt siis takerruta yksittäisiin ihmisiin eikä edes diabetekseen. Mene keskustelemaan siis muualle, kiitos. Ja lopeta myös arvostetun professorin haukkuminen narsistiksi. Minä itse toin nuo julkaisumäärät esiin, ei hän. Mulla ei ole aikaa toimia moderaattorina täällä.

        VHH:lla moni laihtuu niin kauan kunnes jaksaa noudattaa rajoittavaa ruokavaliota ja voi jotkut veriarvotkin parantua (triglyt ja HDL lähinnä), ei tässä ole ketään sitä kiistänyt eikä se ollut jutun pointti, vaan typerä HH–> insuliini –> lihominen teoria, joka on yksistään aivan liian yksinkertainen selittämään lihomista tai laihtumista VHH:lla tai ei.

  25. Jay sanoo:

    Hitto. Luulin suhtautuneeni objektiivisesti mutta kirjoitettuani alla olevan tekstin, tajusin sanojesi menneen jostain syystä ihon alle. Ehkä se on oma kokemukseni. Olen edelleen sitä mieltä, että kirjoittamalla vähemmän sarkastisesti pystyisit paremmin tavoittamaan kuulijoita. Pyydän anteeksi jos olin liian kärkäs. Tuo sanojen tuhlauskommentti olisi saanut jäädä kirjoittamatta. Lopun teksti ja yhteenveto on mukavaa luettavaa ja se avasi omaa ymmärrystäni.

    Ehkä suurin ärsytyksen aihe on se, että tavallinen ihminen ei tarvitse enää yhtään enempää tieteellisyyttä tai kalorien laskemista parempaan elämään. Suurin osa ylipainoisista tuntuu kamppailevan samojen ongelmien kanssa kuin minä itse ja omat toimivat ratkaisuni ovat ”vääriä” suomen virallisten mielestä. VHH:ta dissataan urakalla, enkä oikeastaan edes koe syöväni vähähiilihydraattisesti. Tästä lisää alla.

    ——–

    Knuutin kommentti pisti tuossa pään raksuttamaan ja tapailin artikkelin läpi uudelleen pyrkien ymmärtämään mitä siinä oikein yritetään sanoa. Auttakaas nyt hölmöä maallikkoa ymmärtämään.

    Voiko liiallinen rasvan määrä ruokavaliossa aiheuttaa insuliiniresistenssiä tai muita ongelmia insuliinin tuotannossa? Ja siis sillä oletuksella, että hiilarien syönti on maltillisella tasolla.

    ——–

    Tässä tulee hyvin subjektiivinen oma kokemukseni.

    Olen aikoinaan ollut ylipainoinen. En mitenkään hirveästi mutta kuitenkin. Olen lähes kaksimetrinen ja pahimmillani painoin 116 kiloa. Tutustuttuani Heikkilän hyvän olon keittokirjaan jätin ruokavaliostani viljatuotteet ja perunan pois (sokeri oli hävinnyt jo aiemmin). Kahdeksassa kuukaudessa painoni putosi 94 kiloon ilman liikuntaa. Omasta mielestäni söin koko prosessin ajan paljon. En _lotrannut_ voilla tai kermalla. Aamupalaksi meni (ja menee edelleen) 4 kananmunaa erilaisten kasvisten kanssa edellisen reissumiesten puputtamisen sijaan. Aamupalaksi saattoi aikaisemmin mennä paketillinen reissumiestä (yleensä 2-3 kokonaista) juustolla ja kokolihaleikkeleellä, puuroa iso lautasellinen tai weetabixiä 4 palaa (niitä isompia) ja silti oli muutaman tunnin päästä kiljuva nälkä. Nykyään selviän neljän kananmunan, hapankaalin, venäläisten maustekurkkujen, marjojen ja itujen (kalorimäärä pyörii 500-700 tietämillä riippuen kombinaatiosta) voimalla helposti yli puolen päivän ennenkuin menen lounaalle. Jos en syö viljatuotteita, riisiä, perunaa ja sokeria niin voin helposti syödä niin paljon kuin huvittaa ja painoni pysyy tasaisena siinä 94 kilon paikkeilla. Jos tulee pidettyä överit grillijuhlat niin seuraavana päivänä ei vain yksinkertaisesti ole nälkä (vrt. jos on syönyt pizzaöverit tms. -> seuraavana päivänä kahta kauheampi nälkä). Ei mielitekoja, eikä minulla ole juuri koskaan nälkä ja mikä tärkeintä vireystila on hyvä. Elimistö niin sanotusti hyrrää.

    (Marjojen, kasvisten ja juuresten kulutus on reilu kilo päivässä. Iso osa on hapatettua.)

    Ongelma yleensä lähtee käyntiin jos lounaalla syön lisukkeena riisiä. Viikko tai pari tai kolme menee hyvin mutta nälkä alkaa pikkuhiljaa kasvamaan ja alkaa tekemään mieli snäksejä. Seuraavaksi alan sallia itselleni burgerin silloin tällöin (ja nyt ei puhuta mistään mäkkäristä tai hesestä vaan laatutavarasta -> street gastro/friends&brgrs) tai jäätelöä alkaa kulumaan. Kierre on valmis. Olo on kuin nistillä. Olo on levoton jos ei saa päivän hiilariannosta. Yhä useammin tulee ostettua kaikennäköistä höttöä ja paino hiipii ylöspäin. Ateriakoot kasvavat ja nälkä on kokoajan. Lähes joka kauppareissulla jää jotain schaibaa hanskaan vaikka etukäteen on miettinyt etten tänään osta mitään ylimääräistä. Homma lähtee lapasesta lounaalla syödystä riisistä ja loppuu kun vieroittaa itsensä kahdeksi viikoksi viljoista, riisisitä ja sokerista. Mistä tämä mielestäsi johtuu?

    Ja tämä on siis testattu useaan otteeseen viimeisen 10 vuoden aikana. Paino on sahannut tasaisesti 94 ja 100 kilon väliä.

    • jhulmi sanoo:

      Voit toki olla oikeassa. Toisaalta tämä kirjoitus tavoitti muutamassa päivässä yli 200 000 ihmistä Facebookin feedeissä.

      En tiedä olisiko maltillisempi kirjoitus siinä onnistunut. Kuten sanoit, kirjoituksen loppu oli hyvin maltillinen emmekä tyrmää VHH:ta tai hiilihydraattitietoista ruokavaliota laihdutuksessa/painonhallinnassa.

      Korkearasvainen ruokavalio ylensyötynä aiheuttaa insuliiniresistenssin hiirille, tästä ei ole epäilystä ja itsekin olemme tämän nähneet. Sen sijaan ihmisillä tilanne ei ole näin yksinkertainen kun ihmisillä sama ruokavalio ei samalla lailla lihota kuin osalla ihmisistä, toisilla jopa päinvastoin. Aterian jälkeiset insuliinivasteet ovat rasvaisissa aterioissa pienet, mutta paastoinsuliini kohoaa joillain ja glukoosinotto heikkenee jos ei ole tarvetta käyttää hiilihydraattia energiaksi. Tämä ei tarkoita välttämättä huonoa, mutta periaatteessa hiilihydraattien käyttökyky heikkenee ja tietty joustavuus rehujen syönnille ei ole parhaimmillaan. Jaakko Hentilä laittoi aiemmin kommentissaan videon, jonka voit mulkaista.

      Esimerkkisi kertoo siitä kuinka paljon syöminen on myös psykologiaa. Mun mielestä voisit käydä jollain hyvällä painonhallintaan erikoistuneella ravitsemusterapeutilla, mulla ei valitettavasti ole aikaa auttaa enkä ole ravitsemuksen yksilövalmentaja.

      • Jay sanoo:

        Sirkushuveja kansalle.😉
        Tää terveysscene tarttee enemmään ystävällisiä sanoja. Ja olen aivan samaa mieltä siinä, että Heikkilällä itsellään on mennyt maailman parantaminen vähän överiksi mutta tämä nyt ei ainakaan parantanut tilannetta.

        Henttilän linkkaama dokkari oli tuttu.

        Josta pääsemmekin ensimmäiseen kommenttiini. Teollisuus, sen mielikuvamarkkinointi ja psykologia. Ihmiset on pavlovin koiria. Aivan liian suuri osa kaupoissa myytävistä ruoan kaltaisista valmisteista on höttöhiilaria ja ala-arvoista ravitsemuksellisti.

        Mitä mun tilanteeseen tulee niin homma on hanskassa. Tiedostan syyt ja seuraukset. Suurin laukaiseva tekijä on stressi.

      • Christian Reinman sanoo:

        J Hulmi kirjoitti:

        Korkearasvainen ruokavalio ylensyötynä aiheuttaa insuliiniresistenssin hiirille,
        ………………………………………………………………………………………………………………..
        Kannattaisiko ensin tarkistaa,millainen tuo ”korkearasvainen ruokavalio” oli ennenkuin heittää linkin?
        En nyt ehdi tarkistaa tätä,mutta suurin osa noista hiiridieeteistä sisältää rutkasti hiilareita ja huonoa inflammatiota lisäävää pufarasvaa. Nuo labrahiiret ovat aihe sinänsä, kas kun niitäkin on ”preparoitu”
        …………………………………………………………………………………………………
        J Hulmi kirjoitti:

        Sen sijaan ihmisillä tilanne ei ole näin yksinkertainen kun ihmisillä sama ruokavalio ei samalla lailla lihota kuin osalla ihmisistä, toisilla jopa päinvastoin.
        ………………………………………………………………………………………………………………..
        Ettei olisi vaan kysymys rasvamaksasta? Suomessa on jo miljoona rasvamaksaista uusimman tiedon mukaan(Maksaliitto)

      • jhulmi sanoo:

        Olin tuossa tutkimuksessa mukana. Se oli high fat (61% of energy from fat, 19% protein, 20% carbohydrates 5.16 kcal/g) ja low fat oli 10% of energy from fat, 19% protein, 71% carbohydrates, 3.78kcal/g). Rasvakoostumusta en muista, mutta runsaasti hiilaria ei nuo rasvadieetit sisällä, päinvastoin. Näin (labra)hiiret reagoi kun niille antaa tuollaista safkaa. Data on mitä data on ja siitä on ihan turha väitellä.

        Lopetan sinulle kommentoinnin sanomalla, että tulevaisuudessa suositellut ruokavaliot ovat yksilöllisempiä.
        http://www.cell.com/cell/abstract/S0092-8674%2815%2901481-6

        Hyvää jatkoa valitsemallasi tiellä.

    • Satu Hattula sanoo:

      Tuli mieleen että tuohon syömisten karkaamiseen käsistä silloin kun syöt hiilareita voi olla muitakin syitä kuin fysiologisia. Jos omassa mielessä jostain ruoasta on tullut ”kielletty”, niin kaikki kontrolli helposti katoaa kun sitä kiellettyä ruokaa sitten joskus syö. Pistin mukaan linkin Patrik Borgin postauksen aiheesta. Siinä puhutaan ”herkuista” mutta se pätee mihin tahansa ruokaan josta on jostakin syystä tullut kielletty.
      http://patrikborg.blogspot.fi/2013/01/kun-herkulle-antaa-pikkusormen-se-vie.html

  26. sarkazein sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Ja kyllä sarkasmi tavoittaa. Käsittääkseni ihan oikeita tutkimuksia on olemassa siitä, että sarkasmin taitajat ovat älykkäämpiä. Aikalailla sen huomaa siinäkin, kun yleensä tuntuu sarkasmista kritisoivien argumentit menevät muutenkin täysin ohi aiheen, tai ei ole edes lukemaansa ymmärretty. Taitaa kulkea käsi kädessä luetun ymmärrys ja sarkasmin ymmärrys. Kaikkia ei voikaan tavoittaa koskaan. Riittää varmasti että tavoittaa edes ne, ketkä osaavat lukea. Kiitos artikkelista, sarkasmeineen päivineen, oli sekä hyvä että viihteellinen.

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos.

      Sarkasmi on vaikeaa ja riskaabelia. Joskus siinä onnistuu ja joskus ei. Ei tämä blogaaminen niin vakavaa ole.

      • Christian Reinman sanoo:

        Hulmi: VHH:lla moni laihtuu niin kauan kunnes jaksaa noudattaa rajoittavaa ruokavaliota
        ….ei tässä ole ketään sitä kiistänyt eikä se ollut jutun pointti,
        …vaan typerä HH–> insuliini –> lihominen teoria, joka on yksistään aivan liian yksinkertainen selittämään lihomista tai laihtumista VHH:lla tai ei.
        ………………………………………………………………………………………………………
        Vastaus tuli jo yllä: rasvamaksa! Liian monella suomalaisella on sellainen ja kohta lapsillakin. Miten arvelet insuliinin toimivat,jos metabolian keskeisin elin maksa on rasvoittunut? Eikä vaan maksa vaan muutkin sisäelimet. Siitä nyt vaan pohtimaan mistä kummasta tuon rasvottuminen johtuu? Eiköhän tuo typerä insuliiniteoriakin sitten selviä…

        Onnittelen teitä terveitä urheilullisia suomalaisia. Syökää rauhassa hiilarinne niin kauan,kun maksanne kestää! Kai ymmärrät mitä tarkoitin?
        ……………………………………………………………………………………………………………….
        Ja lopeta myös arvostetun professorin haukkuminen narsistiksi. Minä itse toin nuo julkaisumäärät esiin, ei hän. Mulla ei ole aikaa toimia moderaattorina täällä.

        Kommentti: Pahoittelen,jos tuo oli haukkumista,mutta miksi ihmeessä toit nuo julkaisumäärät esiin? Eikö tässä maassa ole jo tarpeeksi kuultu yhden sun toisen ”arvostetut professorin” fraasia ”tuhannet tutkimukset todistavat…jne”.
        Lue Nina Teicholzin kirja The Big Fat Surprise. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti,mitä nuo tutkimukset todistavat
        https://thebigfatsurprise.com/

      • jhulmi sanoo:

        Rasvamaksassa yksi riskitekijä liika fruktoosi ei ole insulinogeeninen monosakkaridi, joten ei rasvamaksateoriassakaan insuliiniteoria päde.

        http://www.pronutritionist.net/2013/01/fruktoosi-ja-sairaudet/

        Tämä oli viimeinen kommenttini sinulle tässä blogissa. Hyvää jatkoa.

      • Samppa sanoo:

        Christian Reinman.Fruktoosia ei syödä yksinään, se palaa energiana tehokkaammin maksassa glukoosin kanssa. Hedelmissä ja pöytä sokerissa fruktoosi on aina yhdessä muiden sokerien kanssa. Tilanne missä fruktoosia syötäisiin yksinään suunnattomia määriä ei vaan normaalisti tule eteen. Rasvamaksaa ei esiinny esimerkiksi kitavanialaisilla laisinkaan, vaikka he syövät paljon hiilaria ja kovaa rasvaa. Hiilihydraateilla on vaikea saada rasvamaksaa, jos niitä syö luonnollisessa muodossaan. Jos olet huolissasi rasvamaksasta kannattaa välttää liikaa pufa rasvoja ja varsinkin kalaöljyjä.
        http://suppversity.blogspot.fi/2015/06/the-good-krill-salmon-oil-thats-bad-for.html
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20694407
        Tuo kirja on oikeassa, että kova rasva ei ole haitallista, muuten sitten meneekin pahasti päin mäntyä. Kova rasva on haitallista liikaa syötynä niin kuin kaikki ylimääräinen ruoka mitä keho ei kykene käyttämään. Kova rasva ei hapetu ja näin ollen on turvallisempaa kuin pufa rasva suurina annoksina. Hiilihydraatti muuttuu juuri näiksi terveellisiksi koviksi rasvoiksi, jos ylität energian saannin. Ymmärrät varmaan kuitenkin, että 100kcal rasvasta ja 100kcal hiilarista on edelleen 100kcal. Tuo 100kcal hiilihydraattia ei kuitenkaan muodosta 100kcal rasvaa. Eskimot ovat hyvä esimerkki karppauksen haitoista. Heillä oli kaikista eniten sydänsairauksia ja osteoporoosia verrattuna muihin alkuperäiskansoihin. Tämä on todistettu jälkikäteen tutkimalla muumioita. Eskimoiden terveys oli pelkkä myytti.
        Eli mitä jää käteen? Liika energia on haitallista kaikissa muodoissaan.

  27. Jarmo Nevalainen sanoo:

    Blogi teksti on hyvä ja tuo erinomaisesti esiin ongelmat jotka liittyvät ruokavalioihin. Arman itse sanoi että ohjelman syvin olemus oli hyvinvointi, eikä jokin tietty ruokavalio tai ruoka-aine, selittelyn makua? Ehkä.
    Blogistit ovat sitä mieltä että mitään ”salaliittoa” ei ole ruuan ja lääketeollisuuden suhteen. Ehkä pitäisi olla hiukan avarakatsaisempi? On suhteellisen naivia luulla että Coca-Cola, Danone, Kellog’s, Mars tai Nestle ovat markkinoilla SINUA varten =). Eivät ole.
    Jos Coca-Cola sponsoroi tutkimuksen jossa tutkitaan vaikka hampaiden reikkintymistä suhteessa limonadin juomiseen niin tuloksen ollessa haitallinen C-C bisnekselle sitä ei koskaan julkaista, tässä on se ISO ongelma. Bisneksen on pysyttävä tutkimuskesta ulkona piste.

    Ruokateollisuuden ainoa tehtävä on myydä mahdollisimman suurella katteella jotain mikä menee kaupaksi, se aiheuttaako se terveydellisiä ongelmia ei kiinnosta pätkääkään isoja yhtiöitä, aivan vastaava kuvio lääketeolliuudessa. Juurihan uutisoitiinkin lääkeyhtiöiden käyttäneen 27 miljoonaa euroa vuotuisasti yhteistyöhön terveydenhuollon ammattilaisten kesken. 35 % lääkäreistä ei halunnut kuitenkaan paljastaa omia sidonnaisuuksiaan lääketeollisuuteen. Syytä voi vain arvailla.
    Kun ruoka ja lääketeollisuus omistavat toisiaan ristiin niin se on winwin tilanne, ensin myydään ”paskaa” kansalle joka sairastuttaa ja tämän jälkeen myydään lääkkeet jotka parantavat tai sitten ei.

    Nestle on mennyt jopa niin pitkälle että haluaisi yksityistää divetymonoksidin itselleen myyntiartikkeliksi ja todennut että puhdas vesi ei ole mikään ihmisoikeus vaan raaka-aine josta on täysin oikein pyytää rahaa. Yhdysvalloissa tämä filosofia onkin laitettu käytäntöön aiheuttaen isoja ongelma paikalliisille ihmisille.

    • jhulmi sanoo:

      Menee hieman ohi tästä HH –> insuliini –> lihavuus aiheesta.

      Ongelmia on toki ja isoja, emme me sitä kiellä. Salaliitto on vain liian vahva sana, koska ongelmat ovat näkyviä eikä niinkään salaisia. Raha ratkaisee turhan paljon kuten sanoit.

      Läheskään niin kyyninen en kuitenkaan ole kuin sinä. Kyllä riippumattomat julkisesti tuetut tutkimukset, julkisella rahalla toimivat tutkijat ja asiantuntijat sekä toisaalta järkevät kuluttajatkin pystyvät vaikuttamaan tieto- ja valintailmastoon.

      Toki osa massasta sitten vaeltaa tyhjyydessä valiten vain sen heille eniten riippuvuutta aiheuttavan sokeri-rasva paskan kaupan hyllystä ajattelematta mikä on heidän terveydelleen hyväksi. Näihin asiakkaisiin toki teollisuus iskee.

    • Christian Reinman sanoo:

      Hei Samppa! Kiitos selvityksestä,mutta minun asiani koski lähinnä tätä: Miten arvelet insuliinin toimivat,jos metabolian keskeisin elin maksa on rasvoittunut? Eikä vaan maksa vaan muutkin sisäelimet.

      …ei siis varsinaisesti rasvamaksan syntyä?

      Ja tämä on ihan selvä juttu: Hiilihydraateilla on vaikea saada rasvamaksaa, jos niitä syö luonnollisessa muodossaan.

      Kommentti: Vaan taitaa olla niin, että marketista löytyy vain yksi tuote (noin keskimäärin),johon ei ole lisätty valkoista sokeria, jossa on 50% fruktoosia? Vastaus: suola! Minusta on aika helppo saada 50 grammaa tai enemmän fruktoosia joka päivä,jos ei skarppaa?
      ………………………………………………………………………………………………………………….
      Kirjoitit myös: Eskimot ovat hyvä esimerkki karppauksen haitoista. Heillä oli kaikista eniten sydänsairauksia ja osteoporoosia verrattuna muihin alkuperäiskansoihin. Tämä on todistettu jälkikäteen tutkimalla muumioita. Eskimoiden terveys oli pelkkä myytti.

      Kommentti: Eskimot ovat huono esimerkki karppauksesta,koska valaanrasvan ja lihan lisäksi ei löytynyt paljonkaan muuta syömistä.
      Toki nykyiset karppajat syövät hiilareita kasvisten muodossa,jos ovat sisäistäneet jutun oikein. Kehoittaisin heitä käyttämään myös resistenttiä tärkkelystä esimerkiksi hapankaalin muodossa. Ilmeisesti kuitujuttukin on käsitetty väärin? ”Oikeaa kuitua” löytyy nimenomaan noista tuotteista…

      Muumioista puheenollen…Egyptissä on tutkittu myös niitä ja sydäntaudit olivat jo silloin yleisiä varakkailla viljatuotteiden syöjillä. Miten mahtaa mennä? De novo lipogenesis->VLDL1->IDL->sdLDL ja sitten pahimmassa tapauksessa ->verisuonen intima
      …………………………………………………………………………………………………………….
      Hulmi lopetti keskustelun kanssani tähän tutkimukseen:
      Se oli high fat (61% of energy from fat, 19% protein, 20% carbohydrates 5.16 kcal/g) ja low fat oli 10% of energy from fat, 19% protein, 71% carbohydrates, 3.78kcal/g).

      Hulmin kanssakirjoittaja Valtsu varmaan muistaa tämän?
      http://valtsuhealth.blogspot.com.es/2016/02/uutismediat-levittavat-virheellista.html

      • jhulmi sanoo:

        Christian, mä en halua keskustella aiheesta, koska tämä kliinisempään suuntaan menevä keskustelu menee nyt ohi aiheen ja toisaalta myös minun ekspertiisini ja minulla on kiirettä töissä. Blogi on vain harrastus ja haluan, että minulla on muutakin vapaa-aikaa kuin keskustella blogissa.

        Mutta kuten sanoin, hiirillä paska mm. rasvaa paljon sisältävä safka lihottaa kun ne syö sitä enemmän kuin tavallista koe-eläin rehua ja tämä aiheuttaa tavalla tai toisella insuliiniresistenssin. En ole aiheen ekspertti. Ihmisellä korkearasvaisen ruokavalion voi rakentaa niin, että tätä ei synny, vaan jopa päinvastoin veriarvot paranevat. Toisaalta korkearasvaisesti voi myös syödä aivan päin mäntyä. Kokonaisuus ratkaisee, ei makroravintokoostumus tai joku yksittäinen hormoni kuten insuliini. Tämä oli myös kirjoituksemme pointti.

      • Samppa sanoo:

        Hei Christian! Tietysti, jos maksa on runsaasti rasvoittunut niin eihän insuliiniherkkyys voi hyvä olla. En ymmärtänyt miksi fruktoosia ei voisi saada yli 50g päivässä, koska se palaa energiana, jos glukoosia on mukana. Pöytäsokerissa on juurikin hyvä suhde. Pöytäsokerin ongelma on ravintoaineiden puute, mutta esimerkiksi sokeroitu jogurtti tai jäätelö ei nyt niin huono vaihtoehto ole välillä. Itselläni kuluu esimerkiksi päivässä 125g kuivattua taatelia, 2kpl banaania, 10kpl perunoita, 1/4 ananas, appelsiini, omena, kiivi, reilusti vesimelonia, 2 porkkanaa ja muutama ruokalusikallinen tummaa sokeria. Tarkoitan vaan, että tuo 50g fruktoosia tulee ylitettyä reilusti, koska tulee sitä fruktoosia vielä muualtakin minulle päivässä. Eikä tuo 50g puhtaana fruktoosinakaan ole kuin 200kcal, jolla ei kyllä rasvamaksa synny, jos se mahtuu päivittäiseen kulutukseen. Itselläni ei ole rasvamaksaa eikä vyötärö lihavuutta laisinkaan. Rasvamaksa tarvitsee runsaasti kaloreita syntyäkseen.

  28. Evo sanoo:

    Mmm hä? http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1083868/

    ”Lipogenesis is stimulated by a high carbohydrate diet, whereas it is inhibited by polyunsaturated fatty acids and by fasting. These effects are partly mediated by hormones, which inhibit (growth hormone, leptin) or stimulate (insulin) lipogenesis.”

    • jhulmi sanoo:

      Niin siis ei toki rasvainen ruoka lisää lipogeneesiä, koska rasvoista saatavia rasvahappoja ei tarvitse muuttaa rasvahapoiksi, koska ne ovat jo sitä.

      Wikipedia-linkki:
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Lipogeneesi

      Olennaisempaa on rasvahappojen esteröinti rasvakudoksessa triasyyliglyseroliksi ja näiden kerryttäminen rasvasoluihin ja sitä kautta lihominen. Tätä prosessia lisää energiaylimäärä ja vähentää energiavaje. Olen kirjoitellut insuliinista lisää jo yli 10 v sitten: http://users.jyu.fi/~jjhulmi/www/Insuliinista.pdf.

      • Evo sanoo:

        Kiitos vastauksesta!

        Liittyen linkkaamaasi tutkimukseen vähärasvaisesta ja vähähiilihydraattisesta tutkimuksesta, niin tosiaan, otoskoko oli aika pieni.

        Meta-analyyseissä on kuitenkin todettu vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan tehokkaampi painonpudotuksessa kuin vähärasvaisen ruokavalion (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=23651522).

        Yhdessä NEJMissä (!) julkaistussa sokkotutkimuksessa VHH ilman kalorirajoitusta sai aikaan parempia tuloksia kuin perinteinen kalorirajoitteinen laihduttaminen (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12761365). Tutkittavien sitoutuminen ja kontrollointi tutkimuksessa oli tosin kehnoa, mutta tällä haettiinkin arkiolosuhteiden mallintamista. Ehkä väestötason olosuhteissa VHH:n soveltaminen voi ollakin tuloksellisempaa kuin kalorirajoitteisen laihduttamisen soveltaminen.

        Logiikka vähähiilihydraattisuuden takana on kuitenkin pätevä: aivot eivät voi käyttää kuin glukoosia energialähteenään; jos sitä ei saa, on poltettava ja muutettava rasvaa ketoaineiksi.

        Perehdyin vielä myös viittaamaasi Ganongin fysiologian kirjaan, siellä todettiin selvästi, että lipolyysiä tapahtuu insuliinivajeisessa tilassa (kuvio 21-9, s.325, 23. painos).

      • jhulmi sanoo:

        Hei,

        kerroin myös kirjassani, että VHH vähentää painoa, tosin osan siitä selittää nesteen ja hiilarin lähteminen. VHH:lla myös syödään vähemmän ja tämä yksistään selittää tuon pienen painonpudotusedun. Jos ketoaineiden tai metaboliaedun (esim. hukkaenergia glukoneogeneesiin yms.) efekti olisi suurempi, ihmiset laihtuisivat ketogeenisella VHH:lla enemmän. Näin ei kuitenkaan ymmärtääkseni tapahdu.

        Toki lipolyysiä tapahtuu insuliinivajeisessa tilassa, insuliinihan blokkaa lipolyysiä. Ehkä tarkoitit jotain muuta…

      • Christian Reinman sanoo:

        Hei J. Hulmi! Olen pahoillani,jos olen häirinnyt liikaa ja kirjoittanut mielestäsi aiheen vierestä? Olet kuitenkin ensimmäinen kohtaamani todella mielenkiintoinen ammattilainen, jolla on terveitä ajatuksia, kuten esimerkiksi:

        ”VHH:lla moni laihtuu niin kauan kunnes jaksaa noudattaa rajoittavaa ruokavaliota ja voi jotkut veriarvotkin parantua (triglyt ja HDL lähinnä), ei tässä ole ketään sitä kiistänyt eikä se ollut jutun pointti, vaan typerä HH–> insuliini –> lihominen teoria, joka on yksistään aivan liian yksinkertainen selittämään lihomista tai laihtumista VHH:lla tai ei”

        En halua missään tapauksessa ryhtyä täällä VHH-saarnamieheksi,mutta on tästä HH-> insuliini->lihominen teorista väännetty jo kohta kuukauden verran niissä piireissä. Ei niiden lukemiselta voi välttyä. Siellä on yks sun toinen ammattilainen asialla,vaikka tuntuu, että juuri näitä ammattilaisia väheksytään Suomessa ihan joukolla. Minusta ei pitäisi, sillä kaikki tieto on hyväksi,vaikka ei vastaakkaan omaa käsitystä.
        Ihmisen metabolinen aparaatti on monimutkainen kokonaisuus,johon vaikuttaa niin rasvamaksa kuin myös se mitä syö ja milloin syö. Siitä on blogannut herra dr. J. Fung. En ole ihan varma ymmärtävätkö kaikki hänen kieltään, mutta pannaan nyt linkki ja katsotaan tuleeko kommentteja?

        Why The First Law of Thermodynamics is Utterly Irrelevant

        There are many adherents to the Calories In/ Calories Out (CICO) theory that constantly bleat about “It all comes down to the First Law of Thermodynamics”. The First Law of Thermodynamics refers to a law of physics where energy cannot be created or destroyed in a closed system and is ALWAYS true. It certainly holds true in the complex world of human physiology, but is completely irrelevant. What the CICO people think it means is that if you reduce calories intake, you must lose weight. Of course, it means nothing of the sort. So, let’s see why. The main reason is that the most important part of CICO is NOT the Calories In, but the Calories Out and the Insulin. Here’s our representation of the human body.

        https://intensivedietarymanagement.com/first-law-thermodynamics-irrelevant/

      • jhulmi sanoo:

        Kiitos. Tän jutun takoitus oli alunperin vain kumota tuo yhden molekyylin teoria insuliinin muodossa ja blogini on vain harrastus. Ei ole aikaa vääntää. Tuossakin sitaatissa taas väännetään insuliinista. Miksi ihmeessä ihmiskeho olisi noin yksinkertainen, että yksi hormoni sanelisi noin paljon.

  29. Evo sanoo:

    Jep, näin tekee.

    Vielä tästä:
    ”Miten lihavuusepidemia voisi siis johtua hiilihydraattien lisääntyneestä kulutuksesta, jos kulutus ei ole lisääntynyt?”

    Ettei ruumiillinen rasitus väestötasolla olisi laskenut huomattavasti 50-luvulta eteenpäin?

    • jhulmi sanoo:

      Tämä on varmaan yksi osaselittäjä, mutta ei toki kaikki syy. Vanhahko juttu, joka päivittyy ja tarkentuu jossain vaiheessa tähän blogiin:
      https://wikiliikkuja.com/2011/12/28/miksi-ihmiskunta-lihoo/

      • Christian Reinman sanoo:

        J Hulmi kirjoitti:

        Ei ole aikaa vääntää. Tuossakin sitaatissa taas väännetään insuliinista.

        Kommentti: Juu väännetään miten insuliinitason saa alas/matalaksi.

        Paastolla,paastolla kirjoittaa dr. Jason Fung ja hänellä on kokemusta yli 1000 potilaasta…

        Remember, the body actually wants to burn 2000 calories a day. If insulin is low, then the body can get its energy from fat stores as well as food. Anecdotally, hunger is decreased with ketogenic diets. Many people say they only want to eat 1000 calories because they are full. But they don’t feel the same metabolic shutdown because the body is getting the other 1000 calories from fat. Notice that no Laws of Thermodynamics are being broken.

        The effect is even more striking with fasting. I can only recount my experiences in the Intensive Dietary Management program. We’ve put over 1000 people on fasts of various durations. Many of them drag themselves since they have no energy. After fasting, their energy is massively increased. But despite this, they report that their appetite has shrunk to barely 1/3 of what it was previously. They often tell me they think their stomach has shrunk.
        ……………………………………………………………………………………………………..
        Fungin potilaat eivät ole terveitä vaan heillä kaikilla on MetS. Lihominen/laihtuminen ei olekkaan heille ongelma nº 1 vaan se, miten tauti saadaan remissioon.

        Minusta, Juhani, olet omalla alueellasi terveiden urheilevien suomalaisten parissa mitä mainioin ammattilainen. Suomen ongelma eivät kuitenkaan ole terveet vaan MetS-tautiset. Sen kertoo karusti tämä raportti:

        Tutkimusraportin mukaan lihavuuden lisääntyminen…vaarantaa kaikkien Euroopan valtioiden julkiset terveydenhuoltojärjestelmät.
        http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-2000001191113.html

      • jhulmi sanoo:

        Siksi minä yritänkin pysyä pääosin terveiden ihmisten parissa.

        Mitä tulee lihavuuteen, onhan se ongelma, samoin MetS, mutta on kiistaton fakta, että lihaskato on paljon vähätellympi, mutta tappava ilmiö:
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3830007/

        Siksi en jaksa vääntää T2D ja lihavuudesta, jotka olisivat kuitenkin monilla elintavoilla hoidettavissa syömällä vähemmän (+terveellisemmin) ja liikkumalla enemmän.

        Olen nyt siirtynytkin tutkimuksissa lihaskatoon (mm. kemoterapia, syövät), jossa on paljon enemmän haasteita ja pääsen tutkimaan rasvan sijaan minulle rakasta lihasta.

  30. Christian Reinman sanoo:

    Oletko tutustunut syöpäpotilaan ravitsemusoppaaseen? Tässä ote siitä:

    Ruoan rikastaminen

    Kun ruokahalu on huono ja paino on laskusuunnassa, tingitään
    ruoan monipuolisuudesta ja syödään sitä, mikä maistuu. Jos
    syöminen hyvin vähäistä, terveellisen ravitsemuksen opit voi
    jättää sivuun ja syödä runsaasti energiaa sisältäviä ruoka-aineita.
    Pienistäkin ruoka-annoksista saadaan runsaammin energiaa,
    kun ruokia täydennetään.

    Ruokaa voi rikastaa tavallisilla ruoka-aineilla seuraavasti:

    Etsi kaupan valikoimista runsaasti rasvaa tai energiaa sisäl-
    täviä vaihtoehtoja esimerkiksi maitotuotteista, leikkeleistä
    ja leipärasvoista. Nyt ei ole kevyttuotteiden aika.
    http://www.syopapotilaat.fi/potilasoppaat/syopapotilaan-ravitsemusopas/

    • jhulmi sanoo:

      Toki, samansuuntaisia olisi järkevää ottaa myös mm. sarkopeenisille vanhuksille, joista vähintään 1/3 syö liian vähän.

      • Christian Reinman sanoo:

        Sama opas jatkaa: Rasvalla ja sokerilla saat tuhdimpaa ruokaa annoskokoa
        lisäämättä
        ……………………………………………………………………………………………………………………..
        Kumman valitset nopeuttaaksesi kärsimysten loppumista,vaikka se loppuisikin kakeksiaan?

        PS. Nyt menee taas vähän sivuun aiheesta, mutta onko Otto Heinrich Warburg tuttu nimi?

      • jhulmi sanoo:

        Mulla ei ole aikaa mennä nyt biokemiaan tai syöpään…

  31. Jokko sanoo:

    On kyllä aivan uskomattoman surullista, että tällaiset tätäkin blogia pitävät nueret ihmiset jaksavat vielä uskoa tuohon ”kalori sisään, kalori ulos”-höpötykseen, vaikka todellisuus osoittaa ympärillämme muuta koko ajan.

    Se nyt vaan on fakta, että runsasrasvainen dieetti laihduttaa vähärasvaista tehokkaammin, eikä oikeaa ruokaa syödessä kalorilaskennasta ole mitään hyötyä. Tämän myös todistaa parhaalla mahdollisella tavalla tämä tuore viisi vuotta kestänyt tutkimus, mikä julkaistiin tällä viikolla Lancetissa.

    http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587%2816%2930085-7/abstract

    http://www.dailymail.co.uk/health/article-3628227/Counting-calories-waste-time-Mediterranean-diet-rich-good-fats-BEST-way-lose-weight.html

    Kannattaa myös tarkistaa professori Dariush Mozaffarianin kommenttiartikkeli aiheesta; ”Food and weight gain: time to end our fear of fat”.

    http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587%2816%2930106-1/abstract

    Nykyiset ruokasuositukset rasvakammoineen ovat sairastuttaneet meidät pahimmalla mahdollisella tavalla.

    • jhulmi sanoo:

      Luet valikoiden kirjoitustamme. Me itse sanoimme, että rasvapelko on ollut ongelma ja että kalorien laskennan sijaan ongelmat ovat monimutkaisempia. Lue kirjoitukseni:
      https://lihastohtori.wordpress.com/2014/02/14/kalori-on-kalori/

      Mozaffarianiakin lue valikoiden. Hänen suosituksensa:

      … ei ole rasvoilla mällääminen.

      Ja ravintosuositukset eivät ole aiheuttaneet ongelmia, vaan se, että niitä ei ole toteutettu tai niitä on tulkittu väärin.

    • Samppa sanoo:

      On kyllä aivan uskomattoman surullista, että tällaiset tätäkin blogia pitävät nueret ihmiset jaksavat vielä uskoa tuohon ”kalori sisään, kalori ulos”-höpötykseen, vaikka todellisuus osoittaa ympärillämme muuta koko ajan.
      Se nyt vaan on fakta, että runsasrasvainen dieetti laihduttaa vähärasvaista tehokkaammin, eikä oikeaa ruokaa syödessä kalorilaskennasta ole mitään hyötyä. Tämän myös todistaa parhaalla mahdollisella tavalla tämä tuore viisi vuotta kestänyt tutkimus, mikä julkaistiin tällä viikolla Lancetissa.

      Jokke hyvä vielä surullisempaa on ihmisten ja tiedemiesten tyhmyys, kun vuosituhansia terveenä pysyneet kansakunnat ovat syönneet runsashiilihydraatista ruokaa ja ovat olleet ilman sairauksia ja laihoja. Luonnollisessa muodossaan syödyt hiilihydraatit eivät aiheuta ongelmia, eikä yleensä kalorinlaskennalle ole myöskään tarvetta.

    • gister sanoo:

      Tutkimus jossa kukaan ei laihduttanut, eikä myöskään oikeasti laihtunut, mitä nyt vatsaan kertyi vähän lisää höttöä.
      Jos puoli kiloa viidessä vuodessa on jollekin merkittävä todiste, niin siitä en ala väittelemään.
      Se, että joku noudattaisi ravintosuosituksia taitaa olla urbaanilegenda. Itse en ole koskaan tavannut tai edes kuullut moisesta henkilöstä.

      • jhulmi sanoo:

        …Tähän vielä lisättynä, että pudotettu paino tuossa Lancetin linkissä ”välimerellisessä karppauksessa” saattoi olla pääosin vain hiilihydraattia ja nestettä kuten usein on ollut VHH-tutkimuksissa. Toki osassa on myös rasvaa lähtenyt hieman enemmän, tuossakin vyötärönympärysmitan perusteella rasvaa lähti keskikropasta, mikä on hyvä asia toki. Kysymys kuuluukin, kuinka moni vaikkapa Suomessa syö näin mahdollisesti terveellisesti välimerellisesti karpaten ja kuinka kauan jaksaa tällaista ruokavaliota jatkaa kunnes siirtyy pekonikarppaukseen?

  32. Christian Reinman sanoo:

    Kerro nyt vielä ennenkuin lähden lomalle vastaus tähän kysymykseesi:

    J Hulmi: Kysymys kuuluukin, kuinka moni vaikkapa Suomessa syö näin mahdollisesti terveellisesti välimerellisesti karpaten ja kuinka kauan jaksaa tällaista ruokavaliota jatkaa kunnes siirtyy pekonikarppaukseen?

    a) Kuinka paljon pekonia pitää syödä, että sitä voi kutsua pekonikarppaukseksi?

    b) Mitä tapahtuu pekonikarppaajalle?

    PS. Olen pahoillani, että joudun kysymään nämä kysymykset,mutta lauseesi jäi jotenkin kesken?

  33. gister sanoo:

    JHulmi luit hieman huonosti tuota Lancetin tutkimusta: siinä vyötärönympärys kasvoi, luvut vain vertasivat verrokkiryhmään. Siitä tiedosta kuinka paljon ympärysmitta kasvoi en viitsi maksaa koko artikkelia.

    • jhulmi sanoo:

      Niin siis verrokkiin verratuna toki tarkoitin… sulkeissa on 95 %:n luottamusvälit.

      ”The adjusted difference in 5 year changes in waist circumference was −0·55 cm (–1·16 to −0·06; p=0·048) in the Mediterranean diet with olive oil group and −0·94 cm (–1·60 to −0·27; p=0·006) in the nut group, COMPARED with the control group.”

      • gister sanoo:

        Mutta kaikkien vyötärönympärys kasvoi.

      • jhulmi sanoo:

        Se on totta: After a median 4·8 years (IQR 2·8–5·8) of follow-up, participants in all three groups had marginally reduced bodyweight and increased waist circumference.

        Mutta ei RCT-kokeessa voi oikein verrata muuta kuin kontrolliin kun seuranta-aika on noin pitkä ja vanhoja ihmisiä. Siellä on voinut tapahtua jotain systemaattista muutosta kokeen aikana mikä selittää tuon miksi kaikilla nousi (ikääntyminen jne.). Mutta toki olet oikeassa, että ei välimerellinen VHH tuossa alkutilanteeseen suhteutettuna siis parantanut tilannetta, ainoastaan pieniä etuja siis yhtä paljon ikääntyneeseen verrokkiin verrattuna.

  34. Christian Reinman sanoo:

    J Hulmi: Minulla ei ole tuohon dataa tiedossa Suomesta, se oli kysymys.

    Mitä tulee ns. ”korkeaproteiinipekonikarppaukseen”, joka sisältää paljon grilliruokaa, se ei taida olla kovin terveellistä ainakaan verisuonille.
    ………………………………………………………………………………………………………………………
    En tarkoittanut grilliruokaa vaan possunlihaa yleensä.. Näyttäisi, että hyvällä laardilla vuorattu kinkku on terveellistä Espanjassa. Lehdessä lukee selvästi saludable=terveellistä ja reducir=alentaa aterosclerosis=sydäntautia…

    Un consumo equilibrado del jamón ibérico de bellota, uno de los placeres más saludables de la dieta mediterránea, incrementa los niveles de colesterol «bueno». Su alto contenido en ácido oleico, grasas monoinsaturadas de la serie omega 9, ayudan a reducir el riesgo de padecer enfermedades cardiovasculares y la aterosclerosis..
    http://www.abc.es/familia/supersanos/abci-jamon-iberico-bellota-antidoto-contra-enfermedades-cardiovasculares-201603061121_noticia.html

    On lehden mukaan dieta mediterránea=Välimerendieetti

    • jhulmi sanoo:

      Se mitä Espanjassa kirjoitetaan lehdissä ei kannata ottaa kovin vakavana todistusaineistona.

      Toki possun rasvahappokoostumus on nautaa parempi ainakin teoriassa. Se pitäisi sitten vain osata valmistaa ilman terveysriskiä lisääviä karsinogeeneja yms. Pekonikarppauksella tarkoitin sitä, että unohtaa kasvikset yms. kun liioittelee rasvan kanssa läträtessä. Mutta ei nyt mennä tähän, eiköhän meillä molemmilla ole parempaa tekemistä.

      • Christian Reinman sanoo:

        The fat of Ibérico Bellota ham contains over 55% oleic acid (a mono-unsaturated fatty acid). Rigorous scientific studies have shown that these fats exercise a beneficial effect on cholesterol in the blood by increasing the amount of good (HDL) cholesterol and reducing bad (LDL) cholesterol. Only virgin olive oil has a higher oleic acid content.

        The total proportion of unsaturated fatty acids in cured Iberico hams that have consumed a diet of acorns is over 75%, making it the most ”cardiohealthy” of all animal fats, even healthier than some fats of plant origin. The breed of pigs is not the only explanation; their staple diet of acorns and grasses also plays an important role.
        http://www.jamon.com/healthbenefits.html

        Espanjalaiset näyttävät karppaavan sekä pekonilla että kasviksilla.

      • Entäs ne statiinit sanoo:

        jaa, ilmeisesti iberian kinkkua pitää syödä yli 300g, kun saman oleiinihapon taitaa saada päivän rypsi suosituksesta (20g?)

  35. Christian Reinman sanoo:

    J. Hulmi: Mutta ei nyt mennä tähän, eiköhän meillä molemmilla ole parempaa tekemistä.

    Kommentti: Aivan oikein! Hyvää kesää kaikille!

  36. gister sanoo:

    Kirjoitus sinällään oli hupaisa ja osa kommenteista jopa naurattavia.
    Aina kun puhutaan hiilareista ja lihomisesta tulee mieleen Mikko Kivisen näkkileipädieetti -40 kg.
    Monelle saattaa tulla yllätyksenä tieto, että monet kilpakehonrakentajat käyttävät sokeria kilpailudieetillään, pitää aineenvaihdunnan käynnissä ja rasva palaa.
    Tähän voisi laittaa meitä suomalaisia kahvinlitkijöitä kiinnostavan tutkimuksen kofeiinista ja insuliinista.
    http://suppversity.blogspot.fi/2016/05/high-dose-caffeine-restores-insulin.html
    Ihminen on kuitenkin aika monimutkainen kokonaisuus, jossa harvemmin yhden asian muuttaminen tuo toivottua lopputulosta, jokin sopii yhdelle, jokin toiselle tai ei kenellekkään.
    Tosta voi vähän vilkaista mitä asioita lihavuuteen vaikuttaa, aika paljon mielenkiintoista huomioitavaa.
    http://www.shiftn.com/obesity/Full-Map.html
    Veikkaisin, että seuraava hype laihduttamisessakin on geenitestit ja muut yksilölliset ratkaisut.
    Verikoe, pissakoe, kakkanäyte ja tutkitaan…
    Tietyti voidaan geenitestin lisäksi ottaa koepala lihaksistosta, niin saadaan varmempaa tietoa sopivasta treeniohjelmastakin.

    • jhulmi sanoo:

      Kyllä, yksi asia harvoin ratkaisee, elimistömme on hyvin redundantti tässäkin asiassa.

      Kiitos, hieno lihavuuskartta!

      Me teemme vastikään päättyneen fitness-tutkimukseemme (laihdutus — lihotus) liittyen huomattavan paljon ns. systeemibiologista analyysiä. Ehkäpä olemme sen jälkeen viisaampia… tai sitten emme.

  37. Makkonen sanoo:

    Olisi asiaa käyttää reilusti Antti Heikkilästä oikeaa nimeä eikä mitään vihjailuja typerillä peitenimillä ”Ortopedi” tms. Jos ollaan eri mieltä sen tulisi toimia asiantuntijatasolla omilla nimillä. Tai mitä tässä peitellään?. Yksi asia mikä Humlilta ja Heiskaselta unohtuu on ihmisen vointi millaiseksi se muodostuu eri ruokavaliopainotuksilla. Oma kohtainen kokemukseni on että rasva ja proteiiniin painottuvissa ruoissa vointi on virkeämpi ja olo kylläisempi selvästi pidemmän aikaa kuin hiilareihin painottuvissa. Ja tuo on todella tärkeä ja merkityksellinen asia jota ette ottaneet huomioon ettäkä käsitelleet kirjoituksessanne?. Miksi?. Lopuksi teidän oma linjanne jäi epäselväksi, arvostelitte muita, mutta mikä olikaan teidän suosittelemanne päälinja ruokavalioiden suhteen?. ”Sitä ja tätä kalorit kurissa” tai mitä se oli?. Itse voin paljon paremmin Heikkilän vinkeillä kuin teidän vinkeillä. Heikkilä on värikäs, mutta kokemuksen tuoma sanoma löytyy kyllä sieltä ylilyövien lauseitten takaa. Testattu on vuosien mittaan becelit ja kokojyvät, voi surkeutta mihin tämä maan ihmisten terveydentila on noilla Fogelhomin veljien ohjeilla joutunut.

    • jhulmi sanoo:

      Ei tämän kirjoituksen pointti ollut haukkua ketään, vaan osoittaa, että HH–> insuliini –> lihavuus on ihan hömppä ja liian yksinkertaistava teoria. Tätä teoriaa Suomessa tuo esiin juuri Heikkilä ja jenkeissä Taubes. Me emme arvostele kyseisiä henkilöitä, vaan kyseisten henkilöiden insuliiniteoriaa.

      Kirjoituksen pointtina ei myöskään ole kertoa mikä on toimivaa painonhallintaa, vaikka lopussa hieman syitä lihavuuteen toimmekin esille. Jos luit jutun loppuun asti, niin tämän huomasit.

      Sinä et varmaankaan usko tilastoja, varsinkaan THL:n, vaan ainoastaan omia fiiliksiä tai korostat metabolista oireyhtymää ja lihavuutta kuten kaikki muutkin VHH:n kannattajat. Tottakai nuo ovat huoli, mutta kokonaisvaltaisesti itse asiassa terveys on Suomessa parantunut viime vuosikymmeninä.

      Ja mitä tulee virkeämpään oloon, tämä on subjektiivista. Karppaajat jostain syystä luulevat, että jos heillä olo rasvoilla ja proteiineilla käyden on energinen, se olisi sitä automaattisesti myös kaikilla muillakin. Näin ei ole. Itse asiassa esim. monet urheilijat ovat alkaneet voida huonosti pitkän hiilarirajoituksen jälkeen.

      • Makkonen sanoo:

        Kiitos vastauksesta. Näin on, en kovin paljoa usko tilastoihin. Tunne, vointi ja peili kertovat tehokkaasti itse kullakin missä mennään ja mikä toimii. Keho kertoo eri tavoin kun vaan malttaisi kuunnella. Olen ollut jo n. 12 vuotta tällä samalla hiilareita, leipää ja puuroja rajoittaneella linjalla. Ei tästä mitään stressiä ole, tämä on mukavaa ja luontevaa, toimii ainakin mulla. En laske kaloreita, makeita leivoksia ei tee mieli, eivät aiheuta mitään halua esim. kahvilassa. Hiilareita saan aivan riittävästi esim. tummasta suklaasta rahka jälkiruuista jne. Ei tämä niin mustavalkeaa ole, mutta uskallan väittää että toimisi monella muullakin paremmin kuin tuttu Puskan kesäkeittoa, ruisleipää kevytlevite, rasvaton maito – pullakahvit päälle!” -linja. Ihmisiä pitäisi entistä enemmän rohkaista kokeilemaan eri vaihtoehtoja. Terveiset Antti Heikkilälle!, tuolle todelliselle valon tuojalle.

      • jhulmi sanoo:

        Hienoa että toimii sinulla ja olo on hyvä. Emme me sitä kiellä etteikö osalle VHH olisi toimiva dieetti painonpudotukseen ja hyvään vointiin. Syynä tähän vain ei ole insuliinin lasku😉

    • ”mutta mikä olikaan teidän suosittelemanne päälinja ruokavalioiden suhteen?”

      Tämä tulee kyllä melko hyvin ilmi meidän kirjoituksessamme. Näemme karppauksen kokeilun arvoisena vaihtoehtona, ja se tuntuu toimivan painonpudotuksessa 12-24kk aikaskaalan tutkimuksissa ihan pikkuisen paremmin kuin vähärasvainen. Ero on kuitenkin maltillinen (~1kg):

      http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online&aid=9016489&fileId=S0007114513000548

      Tulevaisuudessa tutkimukset tulevat ehkä tarkentamaan, miten karppaus vaikuttaa muihin metaboliajuttuihin tai vaikkapa diabeteksen komplikaatioihin tai aivosairauksiin. Näitä aiheita me ei tässä artikkelissa käsitelty, osin juurikin pitkäaikaisen ihmistutkimuksen puutteen vuoksi.

      Oma käytännön kokemukseni karppauksesta on se, että pirteys lisääntyi ja ruokahalu väheni. Nämä vaikutukset voivat olla monille eduksi painonhallintaan. Omalla kohdallani nämä taas olivat varmaan osasyitä burnoutin taustalla noin 5v sitten.

      Uskoisin kyllä että monet muutkin paastokikkailut tai vähemmän energiatiheät ruokavaliot (esim paleo) voivat tuottaa samanlaisia pirteys- ja kylläisyysvaikutuksia. Olisi mukavaa nähdä enemmän keskustelua tästä aiheesta.

  38. Samppa sanoo:

    Ruokahalu ja väsymys pysyy kurissa stressihormonien takia. Matalahiilihydraatinen ruokavalio ajaa kehon stressitilaan, josta seuraa sairauksia pidemmän päälle. Tässä ehkä aiheesta paras video ja puhujana on arvostettu tutkija, jolla on todellakin kokemusta asiasta. Kannattaa kuunnella ajatuksella, jos englantia ymmärtää. Video on kahdessa osassa. Katsokaa ainakin osa 2. Löysin myös näistä videoista paljon vastauksia itselleni, kun meinasin saada sokeritaudin aikoinaan karppaamalla.Ymmärrätte ainakin jatkossa mitä teette kropallenne kun diettailette tai rajoitatte hiilaria.

  39. Henna sanoo:

    Hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus!
    Jäin miettimään, millä tasolla hiilihydraattien nauttimisessa vaikuttaa yksilölliset tekijät. Ainakin monilla insuliini/hiilarikammoisilla tuppaa ne unohtumaan.

  40. Jos joku nyt jaksaa kahlata kommenttiosion loppuun asti niin seuraa epätieteellinen yksilöstä kertova lyhyt stoori:

    Reilun kahden viikon epsanjan reissu nyt takana ja painoa lähti ilman puntaria (aamulla oli tosin mittanauha navan ympärillä) noin 1,5kg.

    Kertaakaan ei ollut reissulla nälkä. Toki tavallaan keski- ja iltapäivällä oli lievä tyhjyyden tunne vatsassa, mutta kuumuus vei ruokahalut ja keskipäivän ravinto oli lähes pelkkää vesimelonia ja reilusti.

    Aamupala: kaurapuuroa (kyllä, hiutaleita saa sieltäkin marketista kun osaa hakea), kaksi…kolme kananmunaa ja hunajaa. Toinen lautanen noin 2dl kreikkalaista jugurttia johon lohkottu herkullista mangoa, ananasta ja banaania (reilusti). Kaffia tietty.

    Päivällä etupäässä vesimelonia, silloin tällöin jokin kevyt ateria, esim. mustekalaa, kun sitä ei kotosuomessa kovin usein valikoimassa ole…

    Illalla sitten grillibileet ja reilusti paikallista ja edullista lihaa, possua, nautaa, pupua ja kanaa. Runsaasti salaattia ja lisää hedelmiä. Syödään niin paljon ettei enää jaksa.

    Hemmetti että rakastuin tuoreisiin hedelmiin. Ihan päällikköruokaa kuumuudessa.

  41. entäs ne statiinit sanoo:

    Ongelmana taitaa olla myös tarinatalot, jotka keksivät uusia teorioita, kuten insuliini tai muut. Muuten onkohan Heikkilää kyseenalaistettu siitä, että on joutunut hoitamaan ruotsalaisen karppauksen syystä henkilöitä, jotka ovat saaneet aineenvaihduntansa sekaisin, niitähän ei voi olla. Niin insuliini, normaalistihan sen tehtävänä ollee varmistaa ettei veressä pyöri aterian jälkeen ylenmäärin rasvahappoja. Tietenkin jos sisäelimien ympärillä on häiritsevästi rasvaa, niin toiminta vaikeutuu.

    Kaloriteoria, olisko vaikeutena laskea saatu kalorimäärä, niin kun ei syödä pelkästään jauhoa tai muita kuivattuja hiilihydraattijauhoja, proteiinijauhoja tai öljyä tai voita. Tai kulutusta, onko esim perusaineenvaihdunta suurempaa enemmän lihaspainon ja/tai treenaamisen johdosta. Tai vähempää kun elellään jauhoperunana eikun sohvaperunana. Toki joku guru voi sanoa että kun lihaksisto alka rappeutua ja treenaaminen/ liikkuminen vähentyä, ja aineenvaihdunta pienentyä, että syynä on ettei ruumis enää pysty käyttämään hilareita niin hyvin kuin nuorempana.

    • jhulmi sanoo:

      Mä en tiedä mitä haita takaa, mutta kyllä, monille lääkäreille, psykologeille ja ravitsemusterapeuteille on tullut ex-karppaajia ja hiilaripelkoisia asiakkaiksi, joilla on mennyt kroppa ja mieli sekaisin. Potilassalaisuuden takia nämä asiantuntijat eivät kuitenkaan näistä asioista puhu julkisesti ja esim. urheilijatkin vain harvoin. Ravitsemussuosituksia syytetään tiukkuudesta, mutta todellisuudessa monet näiden arvostelijoiden ruokavaliot ovat paljon tiukemmat ja se ei kaikille ihmisille sovi.

      • Entäs ne statiinit sanoo:

        edellinen kirjoitus piti tulla tuonne hiilarifoopikkojen vastaukseksi. Eli kun puhutaan mustavalkoisesta ajattelusta, vaikeuksia tuottaa ’tarinatalot’ vaiko horinatalot, jotka keksivät uutta auringon alle, kuten esim karppaajilta ei voi mitata nykyisillä mittareilla energiankulutusta, koska mittaavat hengityksen hiiltä, väitti eräs palstansa eräänlainen aiantuntija. Kuulemma kun karppaaja syö niin vähän hiilihydraatteja niin mittarit eivät pysty mittaamään henkilön rasvankulutusta. Taisi jotkut alkaa ihmettelemään sitä, ettei tuon perusteella pystyisi sitten mittaamaan ollenkaan ihmisen energiankulutusta, koska rasvan osuus taitaa olla suht suuri kulutuksrssa koko ajan, ja itse asiassa, jos kemiaa vähän tuntea niin esim rasvassa taitaa olla lähes tuplamäärä hiiliatomeja kuin hiilihydraateissa. Siksiköhän se tuottaa energiaa lähes tuplaten kuin hiilihydraatit tai proteiinit.

      • jhulmi sanoo:

        Ok🙂

    • jhulmi sanoo:

      Taas yksipuolisesti margariiniteollisuudesta. Ei tällä ole mitään tekemistä kirjoituksemme kanssa. Onhan esim. lihateollisuus vastaavasti lobannut USA:ssa ja ravintolisäteollisuus lobbaa myös. Nyt vain syyllistetään vilja- ja margariiniteollisuustta yksipuolisesti, vaikka teollisuutta on myös vaihtoehtopuolella ja suosituksia vastaan taistelemassa.

      • Pentti H sanoo:

        No öhöm. Taitaa olla lihastohtorilla vähän liipasin herkässä…kirja kertoo kyllä lääketeollisuuden ihanasta maailmasta🙂

      • jhulmi sanoo:

        Otsikko siis outo… Tässä kommenttejani aiheeseen: https://lihastohtori.wordpress.com/2015/10/19/kannanottoja-ajankohtaisiin-terveysaiheisiin/

        Lääketeollisuuden kritiikki on osittain aiheellista, osittain aiheetonta.

      • Pentti H sanoo:

        Ihan vaan hyvä esimerkki mitä näiden ”tieteellisten tutkimusten” taustalla silloin tällöin voi tapahtua. Aina vähän alkaa hymyilyttää kun vedotaan ns. oikeeseen tieteeseen.

      • jhulmi sanoo:

        Tajuathan, että vain hyvin pieni osa tutkimuksista on teollisuuden rahoittamia. Koko tiedettä ei voi syyttää vanhoista (ja nykyisistä) virheistä. Mikään ala ei ole virheetön, ei edes tiede. Siltikin, tiede on ylivoimaisesti paras metodi ymmärtää todellisuutta.

    • Pentti H sanoo:

      Ei tarvitse edes puhua rahoituksista. Suurin rajoite on tutkijoiden/vaikuttajien egot ja kiveen hakatut näkökulmat jotka ehkäisevät todellisen tieteellisen tutkimisen ja hienosti sanottuna totuuden etsimisen
      Hyvä esimerkki tästä on kolesteroliteoria ja teorian ”päälle” tehdyt tieteelliset tutkimukset, joiden tulokset otetaan tieteellisinä totuuksina. Unohdetaan vain, että tulokset ovat tosia vain jos sen alla oleva teoria on validi ja todistettu. Siitä syystä Benecoliakaan ei voida mainostaa sv-tauteja vähentävänä vaan vain kolesterolia laskevana tuotteena

      • jhulmi sanoo:

        Minä en yli 10 vuoden täyspäiväisen tutkijankokemuksen omaavana ole noin kyyninen. Maailmassa on kohtuullisen hyvä tieteenvapaus edelleen, varsinkin enemmän perustutkimuksen suunnassa, jota voi tehdä lähes puhtaasti julkisella rahalla (kuten minä olen tehnyt koko lyhyen urani lähes pelkästään julkisella rahalla). Itsekin olen mm. tutkinut ja julkaissut nykyisten tai tulevaisuuden lääkekandidaattien haittavaikutuksia (kemoterapia ja muu farmakologia) eikä kukaan kiellä tällaisen tutkimuksen tekemistä. Itse asiassa kaksi uusinta tulossa olevaa julkaisua em. haitoista (ja niiden hoidosta) on menossa mahdollisesti nyt hyvin arvostettuihin tiedelehtiin. Tiedeyhteisö on hyvin avoin uusillekin jutuille. Viittaat nyt vain joihinkin jämähtäneisiin yksittäisiin tahoihin. Varsinkin nuoret katsovat tieteessä hyvin avoimin silmin missä mennään ja muuttavat kantojaan kun on sille aihetta. Toki yhteisö voisi olla paljon vieläkin avoimempi ja ongelmia tietysti on. Mutta niin on kaikkialla. Tieteessä laiva kääntyy hitaasti (jos on aihetta tälle), mutta niin sen pitääkin. Ei kuulu olla tuuliviiri.

  42. Kommentoin artikkelin alussa olevaa Esko Koskisen väitöskirjan taulukkoa Suomen ravintokulutuksesta. Vuosina 1942-43 oli Suomessa ravintopula, jonka yhteydessä ihmisiä kuoli jopa nälkään. Tämä ei näy taulukossa, koska siinä kerrotaan vain eri ravintoaineiden prosenttiosuuksia. Painonhallinnan kannalta kokonaiskilokalorimäärät ovat ratkaisevia. Hiilihydraatit ovat sikäli ongelmallisia, että niitä on helposti saatavilla, ne ovat suhteelisen halpoja ja säilyvät hyvin. Elintarviketeollisuus kauppaa niitä houkuttelevissa pakkauksissa.
    Tämän seurauksena ylipainoisuuteen taipuvainen tulee houkutelluksi nauttimaan hiilihydraatteja vaikkei olisi nälkäkään. Hiilihydraatti tulee nautituksi makunautinnon vuoksi. Joillakin henkilöillä on addiktio hiilihydraatteihin ja niistä erityisesti leivonnaisiin ja makeisiin, suklaa mukaanlukien.
    Turha on keskustelijoiden väitellä kuka on tällä kertaa kukkulan kuningas. Palstanpitäjän heitot lääkäreiden ja lääketieteen heikkoihin ravitsemustietoihin ovat epäasiallisia eivätkä pitdä paikkaansa. Toki yksittäisten lääkäreiden välillä on eroja heidän ravitsemustiedoissaan.

    • jhulmi sanoo:

      Hei, on totta, että tällaisia tuotteita on houkutus syödä, mutta samoin rasvaisiakin ”herkkuja” kuten suklaata jne.

      ”Palstanpitäjän heitot lääkäreiden ja lääketieteen heikkoihin ravitsemustietoihin ovat epäasiallisia eivätkä pitdä paikkaansa. Toki yksittäisten lääkäreiden välillä on eroja heidän ravitsemustiedoissaan.”

      Tämän nyt ymmärsit aivan väärin… Luehan teksti ja kirjoituksiani uudestaan. Minulla on suuri kunnioitus lääkäreitä kohtaan ja olen itsekin affilioituneena myös lääkikseen ja opetan siellä medisiinareille lihasfysiologiaa. Tämäkin lause johon viittaat oli seuraava: ”Tämä kertoo jälleen siitä, ettei tohtorin koulutus ravitsemuksesta tai lääkärin paperit tee kenestäkään vielä automaattisesti ravitsemuksen kattavaa asiantuntijaa.” Viittasin tällä tekstissä ylläolleeseen ortopedin kommenttiin insuliinista ja hiilihydraateista. Ainakin hänelle ravitsemustieteen opintojen ja insuliinin fysiologian kertaus voisi tehdä hyvää. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että lääkärin koulutuksessa voisi monet ottaa enemmän valinnaisena liikunnan ja ravitsemuksen opintoja jos haluavat ”erikoistua” elämäntapoihin erikoistuneiksi lääkäreiksi. Ainakin Helsingissä on tulossa yksi valinnainen kurssi em. aiheeseen. Maailma muuttuu.

      • Helsingin lääkiksen prekliinisellä jaksolla (kaksi ekaa opintovuotta) ei ollut ainakaan juuri yhtään ravitsemustieteen opetusta.

        Yksi opintojakso nimeltä ’Ruoansulatus ja ravitsemus’ siellä oli, mutta ravitsemustieteen osuus oli luokkaa 5%. Aihetta käsittelevät luennot pidettiin yhden päivän aikana, ja nekin olivat vapaaehtoisia.

        En tiedä, onko kliinisellä jaksolla sitten kunnollista ravitsemustieteen opetusta. Kuudentena opintovuonna on kurssi ”Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys”, jossa saatetaan käsitellä aihetta lyhyesti.

      • Entäs ne statiinit sanoo:

        Voisko olla mahdollista että ravitsemusasiat käsitellään Suomen ’terveyshallinnossa’ muuta kautta kuin suoraan lääkärin peruskoulutuksessa. On terveydenhoitajaa, terapeutteja ym. Esimerkkinä vanhusten lääkäri (olisko gerientologi) lähettää toivottavasti vanhuksen fysioterapeutin kautta, jotta saadaan henkilön lihaskunto pysymään kunnossa, eikä ala itse opettamaan, vaikka pystyisikin.

        Tiedä sitten tuoko uudistuva sote ratkaisua, ilmeisesti jossain päin Suomea on olemassa tiimejä, jotka hoitavat samaa potilasta.

      • Pekka Nykänen sanoo:

        Mennään ammattiyhdistyspolitiikan puolelle. Ei ravitsemusoppu tai fysiotetapia ole mitään avaruustiedettä. Kyllä niiden peristeiden hallinta kuuluu sekä lääkäreiden että sairaanhoitajien toimenkuvaan. Fysioterapeutteja ja liikunnanohjasjia on terv. Huollossa.

      • jhulmi sanoo:

        Tämä menee nyt ihan kirjoituksen ohi, mutta etkö nyt vähän vähättele akateemisesti koulutettuja ravitsemus-, fysioterapia- ja liikunnan ammattilaisia? Huomautan, että liikuntaakin voi lukea maisteriksi ja tohtoriksi asti. Tosiseikka on, että ortopediaan erikoistuneella lääkärillä ei esimerkiksi ole riittävää koulutusta (eikä usein myöskään osaamista, viittaan itse tekstiin yllä) ravitsemuksen tai liikunnan ammattilaiseksi ihan samalla tavalla kuin ravitsemusterapeutista, fysioterapeutista tai liikuntafysiologista ei ole lääkäriksi.

      • Pekka Nykänen sanoo:

        En tietenkään halua aliarvioida mitään ammattiryhmää. Tervetdenhuollon ongelmat ovat niin isoja että kaikille riittää töitä jos vaan palkanmaksajia löytyy.

      • jhulmi sanoo:

        Hyvä, juuri näin.

      • entäs ne statiinit sanoo:

        No jaah, toivottavasti arvauskeskuksen lääkäri osaa osoittaa potilaansa oikeaan paikkaan, nivelleikkauksen jälkeen, tai siis sairaalan väki, sairaanhoitajat kulettaa vanhusta portaikossa muutaman kerran eestaas, ja lähetetään terveyskeskukseen fysion hoitamana, no potilashan tietää mitä mitä tietää, no ehkä muistihäiriöihen,,, ja … onhan sitä opastettu, pistetään yöksi vöihin.

  43. Pekka Nykänen sanoo:

    Prekliininen on nimensä mukaan prekliinistä opetusta. Ravinto-oppi ja ravitsemustiede yhistettynä sairauksiin on jatkuvassa kehityksessä.

  44. Vuonna 2008 kirjoitin artikkelin raskudoksesta ja ylipainosta. En ole sitä ehtinyt päivittää.
    Tässä linkki: https://docs.google.com/document/d/17YWnfscJkKvkYuhX5btdwN4TQPH7rCG4GVas3a6uhd8/edit

    • jhulmi sanoo:

      Hienoa kun lääkärinä olet perehtynyt ravitsemustutkimuksiin. En ehdi sitä nyt lukea kokonaan, mutta:


      Krilanovich (2007) kirjoitti voimaperäisesti Atkinsin dieetin puolesta.

      Kommenttini: Itse en Atkinsin dieettiä sen perusmuodossa ylipainoisille potilailleni määrää.

      Suosittelen kuitenkin ylipainoisia lopettamaan kokonaan seuraavien hiilihydraattien käytön:
      pulla
      keksit
      vaalea leipä
      peruna
      pasta
      sokeri
      suklaa
      makeiset

      Suositeltavia ruoka-aineita ovat:
      liha
      kala
      hedelmät
      vihannekset
      marjat
      tumma leipä (kohtuudella)
      juusto
      rasvaton maito

      Periaatteessa melko hyvä lista, mutta puuttuisin tuohon ”lopettamaan kokonaan”. Mikä on näyttö siitä, että näin raju rajoitus ja kielto johtaa mihinkään pysyvään? Kuten me kirjoitimme, hiilihydraattien liian yksipuolinen syyllistäminen on turhaa. Elämäntavat edellä pitäisi asiat hoitaa ja sallien joustoa jos haluaa pysyviä tuloksia kuten Petteri Lindblad kirjoitti aiemmin.

  45. Pekka Nykänen sanoo:

    ”Lopettamaan kokonaan”. Tämä kehoitus koskee siis selvästi ylipainoisia henkilöitä, joille ylipaino on todellinen ongelma. Jos on addiktio sokeriin ja hiilihydraatteihin, on ohjeiden oltava jämäköitä.
    En tietenkään tätä ohjetta suosittele yleisluonteiseksi. Lievän ylipainon osalta voidaan tyytyä hoitotulokseen, missä saadaan painon nousu pysäytettyä esimerkiksi tasolle 26 kg/m2.
    Sivukommentti: Ravitsemusterapeuttien pitää olla tarkkana, etteivät ajaudu elintarviketeollisuuden talutusnuoraan. Kun elintarviketeollisuus myy kuluttajille sakkaroosia ja tärkkelystä erilaisina tuotteina kauniissa pakkauksissa, on se heille kannattavaa bisnestä raaka-ainekustannusten ollessa matalat.
    Graavisti ylipainoisen henkilön kannattaa suosia hyvälaatuisia, jopa kalliita, elintarvikkeita halpojen hiilihydraattimössöjen sijaan. Kalliden ruoka-aineiden hyvä puoli on, ettei niitä taloudellisista syistä johtuen raski syödä ylettömästi.
    Hyvää kesää toivottaen ja jatketaan keskustelua rakentavassa hengessä.
    Pekka Nykänen
    Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri

    • jhulmi sanoo:

      Jeps, hienoa kun olet perehtynyt näin paljon ravitsemukseen, on varmasti reumatologiassakin tärkeää. Arvostan suuresti!

      Mutta yksi kommentti silti vielä tähän:
      ”on ohjeiden oltava jämäköitä”.

      Tämä on periaatteessa totta, mutta vuosia kestävää elämänmuutosta hakiessa lähes aina pieni jousto on hyväksi. Tässä pitää olla myös ”psykologin silmää” ja nähdä miten asian tuo esiin. Laihdutustutkimuksissa lähes poikkeuksetta tulokset ovat olleet erittäin huonoja kun interventio on ollut vähintään 2 vuotta, myös VHH:lla. Samoin jämäköillä ohjeilla tehdyt superdieetit eivät ole yleensä johtaneet oikein mihinkään hyvään keskiarvotasolla kun ihmisiä on seurattu vuosien jälkeen: http://www.pronutritionist.net/2016/05/suurin-pudottaja-ohjelman-tieteelliset-opetukset/

      Ihmisen itsekuri on valitettavasti hyvin rajallinen. Kannattaa lukea tästä aiheesta yhden Suomen parhaan ekspertin Patrik Borgin blogia: http://patrikborg.blogspot.fi/ … ja viime aikaistaulostuloa HSTV:ssä: http://www.hs.fi/tiede/a1465785323110?jako=dadc652c7ce8d53546477528e8a0b2d2&ref=tw-share

      Mukavaa kesää ja kiitos osallistumisesta keskusteluun!

  46. Tero K sanoo:

    Artikkelista jäi kyllä vähän jännä maku suuhun. Toki, insuliini ei ihan väijy nurkan takana veitsi kädessään ja ”kalori on about kalori”, mutta soppaan liittyy paljon muutakin. En ole tutkija, enkä edes asiantuntija, mutta en silti jättäisi ilmaan näin neutraalia mielikuvaa hiilihydraateista. En ole kovin tarkkaan seurannut karppausilmiötä, mutta onkohan lopulta kovin monella paljoakaan hedelmiä tai kaurapuuroa vastaan, jotka edustavat enemmän sitä terveellistä laatuosastoa? Someilmasto taitaa vähän vääristää tosiasiallista asetelmaa, ihan noiden kommenttienkin valossa. Koitan olla mahdollisimman selkeä ja välttää pahimpia ylilyöntejä.

    Mielestäni sokerin demonisointi on käytännön elämässä suht perusteltu asenne. Ehkä joku kestävyysurheilija voi nauttia perustellusti runsaammin ripeämpiä hiilareita, mutta mikäköhän kansan jakauma mahtaa olla akselilla löhöävä toimistotyöläinen – vähän liikkuva perusjamppa – aktiivinen kestävyysurheilija? Inaktiiviset toimistohenkilöt ei varmaan kaipaa kovin suuria hiilaripiikkejä päiväänsä, ellei sitten nauti niitä seuraavasta koomasta. Toki on myös osasto, jonka aineenvaihdunta käy vähän vilkkaammin ja kaipaa ehkä enemmän hiilareita yms. Onko tuollaisia ihmisiä sitten paljonkin, en tiedä.

    Sokerin kulutus on itseasiassa vähentynyt – kohdasta tuli itselle mieleen, että hiihtomonot on samaan aikaan tainnut vaihtua pleikkariohjaimiin, ja samalla ennen hyötykäyttöön menneet sokerit kenties päässeet vaikuttamaan negatiivisesti nykypäivän liikkumattomien ihmisten terveyteen? Asia taidettiin huomioita kyllä jutussakin. Energiatarpeet laskenevat varmaan tulevaisuudessakin, kun loputkin fyysisesti vaativat asiat siirretään koneille ja roboteille työmatkailun ohella, kukapa sitä rattia nyt enää jaksaakaan vääntää.

    ”Kehomme on usein hyvin looginen. Insuliinin nousu kertoo aivoille, että nyt voisi vähän rajoittaa syömistä (Niswender&Schwartz 2007). ”

    Mekanistisesti looginen, mutta tietääkseni on melko selkeitä viitteitä opiaattien, kuten kokaiinin ja sokerin vaikutusten samankaltaisuudesta. En sitten tiedä onko nuo linkkieni tutkijat myös pähkähulluja, mutta kummassakaan ei Taubes ainakaan taida olla mukana. Olen huono ihminen, enkä lukenut kun vain abstraktit, enkä muuta olisi varmaan ymmärtänytkään. Mutta jos kerran ns. neutraaleihin hiilihydraatteihin kuuluva sokeri muuttaa nauttijansa käyttäytymistä addiktion suuntaan, ei varmaankaan ole ihan sama mistä lähteestä ne kalorit tulee? En ainakaan ole kuullut saako vastaavista määristä rasvaa tai proteiinia samanlaista käyttäytymistä aikaan tai selkeitä muutoksia aivokemiallisissa vasteissa.

    Ja juu, jutussa on kyllä mainittu ettei höttöä mainosteta, mutta välillä taas huomautetaan että pelkkä kalorivaje riittää ja muuten on ihan sama mitä teet. Kyllä asia teknisesti on näin, mutta jos otetaan huomioon mm. yhteiskunnallinen mediailmasto tai ehkä tarkemmin mainontailmasto, jossa tyyliin joka bussipysäkillä on lähes alaston nainen Coca-Colaa peittonaan ja oman kokemukseni mukaan sokeria lisätään nykyään lähes kaikkeen mahdolliseen, jopa niin kovin fitneksiin proteiinipatukoihin, jotka tulisi faktisesti uudelleennimetä oikeastaan sokeripatukoiksi (pöydälläni on tälläkin hetkellä ”proteiinipatukka”, jossa sokeria 47g, 10g rasvaa ja proteiinia 23g per 100g tuotetta – sokerista 188kcal ja rasvasta 90kcal). Muuten tuostakin tuotteesta nauttija saa suuremman läskimäärän sokerista ja todennäköisesti kuvittelee olevansa vielä aika fitness. Elintarviketuottajia ei varmaankaan haittaa sokerin addiktoiva vaikutus, muiden lisättyjen aineiden vaikutusten ohella. Eikä tuossakaan ole kyse mistään salaliitosta, vaan vanhoista kunnon kylmistä bisneslaskelmista ja trendi-ilmiön hyödyntämisestä kassavirran luomiseksi. Ihmiset ovat keskimäärin vielä aika hyväuskoisia ja varsinkin jatkuvalle vaikuteärsytykselle alttiita.

    Sugar addiction: pushing the drug-sugar analogy to the limit.
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23719144

    Evidence for sugar addiction: Behavioral and neurochemical effects of intermittent, excessive sugar intake
    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0149763407000589

    • jhulmi sanoo:

      Moi,

      hyviä pointteja toki.

      Mutta jutun pointti oli siis että energiansaantiylimäärä on se lihottava tekijä, sokerissakin. Moni syö liikaa, koska syö asioita, jotka mm. ovat maukkaita ja sokeri on sellainen. Ja siis petollinen.

      Sokerin addiktoivasta ja riippuvuutta aiheuttavasta vaikutuksesta kokonaisnäyttö on, että ei ole addiktoivaa. Sitä ei siis voi rinnastaa huumeisiin:
      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27372453

      Sitä ei voi myöskään rinnastaa myrkyksi kohtuullisilla annoksilla:
      ”Data from many randomized control trials (RCTs) do not support linkages between sugar consumption at normal levels within the human diet and various adverse metabolic and health-related effects”  http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27418186?dopt=Abstract

      Tutkimuksia ei saa poimia kuin kirsikoita, vaan tulee valita kokonaisnäyttö.

      Itse vältän edelleen lisättyä sokeria, sokerijuomia leivonnaisia jne. siksi, että ne tarjoavat ravinneköyhää energiaa ja niitä syö/juo helposti liikaa, jolloin a) lihoo ja/tai b) syö terveellistä liian vähän.

      • Tero K sanoo:

        Aika mielenkiintoista. Cherrypikkasin nuo viitteet melko hätäisesti toki. Mutta arkielämän havainnot ihmisten käyttäytymisestä kertoo kyllä toista sokerin vaikutuksesta. Ehkäpä sitten osalla ihmisistä on jokin taipumus tai sopivat olosuhteet riippuvuuksien muodostamiseen ja täten sokeri on saatu yhtälöstä pois. Tai sitten sitä ei lueta teknisesti riippuvaisuudeksi, jos sitä himoaa vaan suht usein ja touhu pysyy jotenkuten hallinnassa, eli olisi vain ”pahe”. Aika vähän itsekin sokeria käytän ja miedoissa määrin mielestäni onkin ihan ookoo. Noh, ei siitä sen enempää.

        Hesarilta muuten jännä juttu eilen (linkki alla), vaikka asia taitaa olla melko tunnettu, mutta aihepiiristä julkaisu JAMA:ssa on uunituore (linkki alla). Kommentteihin ei vissiin saanut laittaa salaliitoista mitään, mutta koetan vähän onneani🙂

        The New York Times: Amerikkalaistutkijat paljastivat sokeriteollisuuden salaliiton – vaikutukset näkyvät vielä 50 vuotta myöhemmin
        http://www.hs.fi/ruoka/a1473740658674?ref=hs-etusivub-luetuimmat-#2

        Jutussa oleva linkki:

        Sugar Industry and Coronary Heart Disease Research
        – A Historical Analysis of Internal Industry Documents
        http://archinte.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2548255

        Teknisesti ei taida olla kyse niinkään salaliitosta, vaan on aika tavanomaista lobbaustoimintaa sekä hyödyllistä edunvalvontaa:

        ”We examined Sugar Research Foundation (SRF) internal documents, historical reports, and statements relevant to early debates about the dietary causes of CHD and assembled findings chronologically into a narrative case study. The SRF sponsored its first CHD research project in 1965, a literature review published in the New England Journal of Medicine, which singled out fat and cholesterol as the dietary causes of CHD and downplayed evidence that sucrose consumption was also a risk factor. The SRF set the review’s objective, contributed articles for inclusion, and received drafts… ”

        Katsausartikkeleitakin on siis varmasti moneen lähtöön ja laatuun. Tällä en tietenkään viittaa antamiisi lähteisiin.

        Hyviä juttuja ollut taas blogissasi. Keep it up!

      • jhulmi sanoo:

        Moi,

        tottahan se on, kyllä moneen makeaan tulee himo ja kun näiden saantia sopivasti välttää, himon voi poisoppia. Itsekin olen näin tehnyt ja suosittelen muillekin. Eihän vaikka pikkulapset söisi ja joisi sokerilimuja yms. niin paljon ellei heille näitä annettaisi. En ole aiheen ekspertti, mutta ehkä kyseessä ei ole sokerinhimo tai -addiktio varsinaisesti, vaan juuri makean tai maukkaan himo.

        Jeps, hemmetin surullista tuollaiset tarinat korruptiosta ja lobbauksesta. Ei toki mitään uutta, suuruusluokka vain tälle ehkä tuli yllätyksenä. Nyt vain täytyy pitää maltti. Marjat ja hedelmät ovat edelleen terveellisiäja pieni määrä sokeria auttaa meitä makeusfaikutuksella nauttimaan näitä terveellisiä ruokia. Muutenhan ne maistuisivat usein erittäin pahalle. Ja jäätelöä, suklaata yms. voi edelleen syödä, kohtuudella. Kokonaisuus ratkaisee.

  47. Temppu sanoo:

    En usko että mikään mu lihottaa kuin stressihormonin liiaallinen pitkäaikainen nousu ja ehkä tuossa insuliinin vaikutuksesta lihaskireyteen diabeteksen kautta on jotain perää. Pitäisi itsekin mittauttaa verensokerit ja tutkituttaa onko diabetesta kun on tuo lihaskireys niin pirunmoista.
    Väsykin meinaa tulla, voisi liittyä siihen että normaalista vähensin sokerinkäyttöä ja josko se insuliinin eritys olisi liian alhaista käyttämättömyyden takia pitkän aikaa. Uskon että puhdas sokerikin on ok esim. jollakin kerran päivässä kaksi palaa kahvissa tai aamupuuron päällä rakeina tms. Suola on mielestäni ehkä pahempaa.

    Liian vähäisen syönnin yhdistäisin itsellä lihavuuteen. Ja siihen liittyen sen että mitä syö. Eli onko ruoka prosessoitua. Tästä on omakohtaista kokemusta puhtaasti prosessoimattomasta ruoasta ja prosessoidusta. Ensimmäinen voitti 100-0 ihan kaikessa. Kunto oli hirmuinen ja voimat nousi pitkästä aikaa kunnes lakkasin jaksamasta ja tiputtiin maan kamaralle. En usko mihinkään tieteelliseen selostukseen vaan puhtaaseen ruokaan ja stressin vaikutukseen. Stressi vaikuttaa myös epäsuorasti eli lamaannuttaa pahimmillaan joten sitä kautta seuraukset on mitä ne on. Ihminen voi olla stressin vanki vuosikymmenet tajuamatta sitä itse laisinkaan. Siinä lamaannuksessa ei jaksa kontrolloida mielihalujaan kuten ahmimista ja sekin tapahtuu prosessoidulla ruoalla joka on kertaalleen paistettua ja keitettyä…loput langat voi parsia jokainen itse. Pakko mainita prosessoiduista ruoista esim. täysrasvainen maito on itsellä ihan ok kun muut maidot aiheuttaa vatsanväänteitä. Kaikki paska ei meinaa sulata enää.

    Nämä seikat korostuvat varmaan kun ajatellaan että eri kehotyypeillä on erilaiset perusaineenvaihdunnat synnynnäisesti. Ja onko moni ajatellut että kun syvät kireät vatsalihakset on huonossa kunnossa ja kehon ryhti persiistä niin vatsa pullottaa kuin olisi täysi ihramaha, kuten mulla. Mutta hoksasin ongelman jota olen alkamassa korjailemaan kun muistin nuoruudessa kerran saaneeni kireät vatsalihakset täysin litteet pariksi päiväksi kunnes ne taas katosi. Näinhän ei tapahdu koska rasva ei häviä päivässä vaan kyse on syvien lihasten kontrollista tms. Minua kuitenkin huomautetaan monestikin siittä että kannattaisi laihduttaa mutta mittauksetkin kertoo että saan viskeraalin rasvan liki katoamaan, siinä oli mittaajalla ihmettelemistä kun katsoi meikäläisen pötsiä🙂. Joo ei ole kasvainta koska ultrassa se olisi varmaan näkynyt.

    viisi tärppiä:

    – illuusio
    – ravinteet
    – tapa syödä
    – stressi
    – Todelliset ja näkyvät sairaudet

  48. Martti Syväniemi sanoo:

    Hömppälähteitä ja virallisia tahoja seuranneena olen tullut seuraaviin johtopäätöksiin:

    Fakta 1: Läskiytymisen ehdoton edellytys on, että elimistöön imeytynyt energia > kulutettu energia (energian säilymislaki).
    Fakta 2: Läskiytymisen ehdoton edellytys on, että ruoansulatuksen yhteydessä esiintyy insuliiniannos (Jos ei, niin käy kuten tyypin 1 diabeetikoille ilman inskaa).

    Faktasta 1 voidaan päätellä, että läskiytymisen riskitekijöitä ovat fyysinen passiivisuus ja kaikki syödyt kilokalorit.
    Faktasta 2 voidaan päätellä, että riskitekijöitä ovat hiilarit (lisäävät insuliiniannosta) sekä lievästi proteiini.

    Jos tavoitteena olisi lisätä läskiä vartalossa, niin paras neuvo kuuluisi: Syö paljon, eritoten hiilareita.

    Eli hiilarit ovat merkittävin riskitekijä läskiytymisessä ja insuliini on tärkeässä roolissa, kuten tämän jutun otsikossakin jo uumoiltiin.

    • jhulmi sanoo:

      Olet n. 66,6 %:n oikeassa. Insuliini on tärkeä läskiä kerryttävä hormoni ja HH sitä tehokkaasti kohottaa ja monille ihmisille hiilareita on helppo syödä yli kulutuksen. Kuitenkin kuten kirjoitimme (ja linkkasimme moniin muihin kirjoituksiin ja tutkimuksiin), tämä on liiallista yleistystä ja siksi olet n. 33,3 %:sti väärässä eli älähän nyt ihan noin paljon syyyllistä hiilareita ja insuliinia😉

  49. Juuso sanoo:

    Usko ihmisiin karisee kyllä tätä lukiessa😉

    Eli Juhan tekstin pointti oli, että ”älkää yleistäkö HH->insu->lihavuus”.

    Sen jälkeen porukka on lukenut tämän tekstin esim
    -Karppaus on väärin
    -Teollisuus on absoluutisesti ihmisen asialla.
    -Lääkärit ei tiedä mistään mitään
    -Ruoan makrojakaumalla ei ole mitään merkitystä

    Itse teksti oli hyvä ja asiallinen.
    Insuliini tuskin aiheuttaa ongelmia kun ei syödä puolen tunnin välein ja pidetään kalorimäärät
    oikeina tavoitteeseen nähden

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos Juuso, ytimekkäästi vedetty yhteen kirjoituksemme pointti ja miten se ymmärrettiin väärin.

  50. Juha 1932 sanoo:

    Hyvin kirjoitettu. Itse uskon vain ”virallisen” valtiollisen puolen suosituksiin, koska he näyttävät ainakin itse elävän kauan ja terveenä. Uskon myös että presidentit ym. noudattavat virallisen puolen suosituksia, tiedänkin heidän ruokailuista.

    Kokki Kolmonen on viimeinen oman tiensä kulkija josta on tietoa, ei päässyt edes miesten elinajan keskimääräiseen ikään. Aina ihmettelin kun Kokki kolmonen söi ”sianniskaa” ja halpoja lihan osia. Lisäksi söi ruisleppää (300 gr päivässä), siinähän uunin ylä-lämpö paistaa/polttaa leipää 200 asteen lämmössä ja DNA muuttu. Tuohan on tiedetty jo yli 50 vuotta, esim. näkkileipä kohdalla.

    Itse en ole syönyt kymmeniin vuosiin makkaraa 200 gr vuodessa, en muuta kuin broilerin pihvejä mikrossa tehden, joo siitä voisi kirjoittaa lisää ylihuomenna, tuli kiire>

    • jhulmi sanoo:

      Hyvä.

      Surullinen uutinen oli Kokki-Kolmosen kuolema. En ota kantaa hänen sovelluksiinsa, mutta piti hyvin esillä suomalaista ruokakulttuuria, josta voimme olla monista asioista ylpeitä. Vaikkapa karjalan piirakoista ja muikuista😉

  51. General Lee sanoo:

    Ohhoh… Dojolaiset kuulemma suunnittelevat hyökkäystä jyväskylän yliopistolle . Toveri ortopedillä on kovat rasvat piipussa, ja niillä lähtee vääräuskoisilta henki, dojolaisille ne sen sijaan antavat ikuisen elämän (vitsi, ei oikeasti tarvitse ilmoittaa viranomaisille).

    Hyvä kirjoitus, luin kuvatekstit huolella, ja olen kanssasi samaa mieltä. Fanatismi ja populismi ovat in, ja näiden parissa saan itsekin päiväni viettää, kyllä kyrsii.

    Kiitos kuitenkin kun jaksat näitä järkeviä kirjoituksia ja pohdintoja julkaista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s