Hyvä treeni, parempi mieli – Voimaharjoittelun psykologiset hyödyt – Kekäläinen

Jokainen liikuntaa harrastava todennäköisesti tietää, että liikunnan hyödyt eivät rajoitu pelkästään fyysiseen puoleen. Psykologisia hyötyjä on löydetty kaikkien liikuntamuotojen osalta, mutta tässä kirjoituksessa voimaharjoittelun psykologiaa väitöskirjaansa tutkinut Tiia Kekäläinen (TtM) pyrkii avaamaan erityisesti voimaharjoittelun vaikutuksia tutkimustiedon valossa. Hän keskittyy kirjoituksessaan muun muassa elämänlaatuun, mielialaan, elämänhallintaan, itsetuntoon ja mekanismeihin joilla liikunta voi näihin vaikuttaa. Motivaatio ja kognitio on jätetty tämän kirjoituksen ulkopuolelle, sillä niitä on tässä blogissa käsitelty aiemmin.

Kuva 1.

Voimaharjoittelu parantaa elämänlaatua ja mielialaa

Aloitetaan käsitteen määrittelyllä. Voimaharjoittelulla tarkoitetaan tässä kirjoituksessa psyykettä selvittävissä tutkimuksissa käytettyä ohjattua, progressiivista vastusharjoittelua, jonka tavoitteena on lihasvoiman ja -massan kasvu.  Näitä vaikutuksia on yleensä tutkittu interventioasetelmalla, jossa verrataan voimaharjoitteluryhmää harjoittelemattomaan kontrolliryhmään. Voimaharjoittelun on osoitettu parantavan elämänlaatua eli yleistä tyytyväisyyttä elämää ja sen eri osa-alueita kohtaan. Samankaltaisia tuloksia on saatu sekä terveillä aikuisilla ja ikääntyneillä (1-4) että erilaisilla potilasryhmillä, kuten syöpää (5) tai sydänsairauksia sairastavilla (6). Arkipäivässä kohentunut elämänlaatu voi näkyä esimerkiksi energisempänä olona ja väsymyksen vähenemisenä. Lisäksi voimaharjoittelun on todettu kohentavan mielialaa ja vähentävän masennusoireita sekä terveillä henkilöillä että masennusta sairastavilla (7,8).

Ei ole kuitenkaan ehdoton fakta, että voimaharjoittelu parantaisi kaikkien elämänlaatua, sillä löytyy myös tutkimuksia, joissa hyötyjä ei ole havaittu (4). Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että toisilla elämänlaatu on jo valmiiksi sen verran korkea, ettei salitreenin ottaminen osaksi elämää sitä juuri hetkauta. Toisaalta erot voivat johtua myös tutkimukseen osallistuneiden kiinnostuksen kohteista: eräässä tutkimuksessa voimaharjoittelun huomattiin parantavan elämänlaatua lähinnä niillä henkilöillä, jotka halusivat ennemmin osallistua voima- kuin kestävyysharjoitteluun (9).  Myös eri ihmisryhmien välillä on havaittu eroja: lähtötilanteessa fyysisesti passiivisilla ikääntyneillä elämänlaatu parani enemmän kuin aktiivisemmilla (10) ja runsaasti metabolisia riskitekijöitä (esim. ylipaino, diabetes, korkea verenpaine) omaavilla keski-ikäisillä elämänlaatu koheni enemmän kuin henkilöillä, joilla näitä riskitekijöitä oli vähemmän (11).

Yleisesti ottaen voimaharjoittelun on todettu edistävän elämänlaatua esimerkiksi harjoittelun intensiteetistä, kestosta tai tiheydestä riippumatta. Parissa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu nopeampi tempoisen voimaharjoittelun (eksentrinen vaihe 2-3 s, konsentrinen mahdollisimman nopeasti) olevan vielä tehokkaampi elämänlaadun edistäjä kuin rauhallisen voimaharjoittelun (sekä eksentrinen että konsentrinen vaihe 2-3 s) (1,3), mutta syitä tälle havainnolle ei tiedetä. Voimaharjoittelukerran keston merkitystä psykologisille hyödyille ei ole tutkittu, mutta yleisemmin liikuntaa koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että mielialan suhteen yli 45 minuutin harjoitukset ovat tehokkaampia verrattuna lyhyempiin. Parhaiten toimii kuitenkin itse valittu harjoitusten kesto (8). Verrattaessa voimaharjoittelua kahdesta neljään kertaan viikossa, elämänlaadun on todettu parantuvan kaikilla (12,13). Omat tutkimustuloksemme ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että voimaharjoittelu kerran viikkoon ei olisi riittävä tiheys psykologisten hyötyjen saamiseksi (14).

Keskeisintä elämänlaadun ja mielialan kohentamiseksi on kuitenkin voimaharjoittelun säännöllisyys. Seurantatutkimuksissa on todettu, että voimaharjoittelun myötä saadut hyödyt palautuvat yleensä lähtöpisteeseen, jos voimaharjoittelu loppuu (15,16). Kuukausia sitten tapahtunut harjoittelu ei siis paljoa mieltä lämmitä.

Vaikka tutkimuksissa on yleensä keskitytty säännöllisen harjoittelun pidempiaikaisiin vaikutuksiin, moni salikävijä varmasti kokee, että salilta lähdetään paremmalla tuulella kuin sinne tultiin. Yksittäisen liikuntakerran on todettu parantavan mielialaa ja vähentävän stressiä (17). Voimaharjoittelun osalta tätä on tutkittu vähemmän, mutta eräässä tutkimuksessa yksittäisen voimaharjoittelukerran todettiin lisäävän myönteisiä tuntemuksia naisilla, kun taas miesten kohdalla vain väsymyksen tunne lisääntyi Myös käsitysten omasta kehonkuvasta on todettu muuttuvan myönteisimmiksi jo yksittäisen voimaharjoituskerran jälkeen, mutta vuorokauden kuluessa harjoituksen vaikutus häviää (19).

Kuva 2. Lähde

Parhaimmillaan liikunta, myös voimaharjoittelu, voi viedä flow-tilaan. Flow-tilaa on tutkittu erityisesti huippu-urheilijoilla (20), mutta myös tavalliset kuntoilijat voivat saavuttaa sen eri liikuntamuodoissa (21). Flow-tila tarkoittaa optimaalista kokemusta, jossa taidot ja haaste ovat tasapainossa sekä keskittyminen ja motivaatio huippuluokkaa: tällöin ihminen on täysin keskittynyt tekemäänsä asiaan ja myös onnellisimmillaan. Flow-kokemuksilla on sekä lyhyt- että pitkäaikaisia vaikutuksia: mieliala kohentuu välittömästi, mutta pitkän ajan kuluessa flow-kokemukset lisäävät myös motivaatiota ja liikunta-aktiivisuutta (21). Flow-tilan saavuttamista edistävät muun muassa keskittyminen, itseluottamus, optimaalinen vireystila ja motivaatio, myönteiset ajatukset sekä itseltä tai toisilta saatu positiivinen palaute (20).

 

Voimaharjoittelu ja elämänhallinta

Elämänlaadun lisäksi voimaharjoittelu voi lisätä koherenssin tunnetta eli yleistä elämänhallintaa, kykyä vastaanottaa elämässä vastaantulevia koettelemuksia ja elämän kokemista merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Käytännön esimerkki aiheesta löytyy täältä. Tutkimuksista saadut tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia: Pakkalan ym. (22) ja Ericsonin ym. (23) tutkimuksissa voimaharjoitteluinterventiolla ei ollut vaikutusta koherenssin tunteeseen, kun taas Kohut ym. (24) ja me omassa tutkimuksessamme (14)  havaitsimme voimaharjoittelun parantavan ikääntyneiden koherenssin tunnetta. Selitys saattaa löytyä voimaharjoittelujaksojen pituuksista: lyhyemmillä (≤6 kk) interventioilla ei ollut vaikutusta koherenssin tunteeseen, kun taas pidemmillä (≥9 kk) oli. Omassa tutkimuksessamme havaitsimme, että koherenssin tunne ei ollut parantunut vielä kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen, mutta yhdeksän kuukauden harjoittelun aikana kehitystä oli tapahtunut. Voimaharjoittelun on siis todennäköisesti oltava riittävän pitkäkestoista ja säännöllistä hyödyttääkseen koherenssin tunteen kaltaisia, melko pysyviä ominaisuuksia.

Riittävä elämänhallinnan taso voi olla myös edellytys harjoitushyötyjen saamiselle. Portegijs ym. (25) havaitsivat ikääntyneitä lonkkamurtumapotilaita käsittelevässä tutkimuksessa, että ne tutkittavat, joilla oli matala koherenssin tunne, eivät hyötyneet harjoittelusta yhtä paljon kuin he, joilla oli lähtötilanteessa korkeampi koherenssin tunne.

 

Paraneeko itsetunto bodaamalla?

Sekä liikunta yleisesti ottaen että voimaharjoittelu kohentavat niin itsetuntoa, käsityksiä omista kyvyistä eli minäpystyvyyttä kuin käsitystä omasta kehonkuvasta (4,26,27). Omien käsitysten lisäksi voimaharjoittelu voi vaikuttaa myös toisten käsityksiin. Munroe-Chandler ym. (28) tutkivat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä voimaharjoittelua harrastavista miehistä. Sekä tyypillinen voimaharjoittelija (kuntosalitreeniä 3-5 krt/vko) että ylenpalttinen voimaharjoittelija (aamu- ja iltatreeni 7pvä/vko) nähtiin psykologisilta ja fyysisiltä piirteiltään parempana kuin voimaharjoittelua harrastamaton mies. Voimaharjoittelijoihin liitettyjä ominaisuuksia olivat esimerkiksi ahkeruus, rohkeus, hyvä itsetunto, terveys ja hyvä ulkonäkö. Toisaalta joillakin lihaksikkaan ulkonäön tavoittelu voi mennä liialliseksikin ja aiheuttaa lihastyytymättömyyttä tai vakavimmillaan lihasdysmorfiaa.

 

Millä mekanismeilla voimaharjoittelu voi aiheuttaa psykologisia hyötyjä?

Voimaharjoittelu, kuten liikunta yleisemminkin, voi yksinkertaisesti olla hauskaa ja kivaa. Myös vähemmän yksinkertaiset psykologiset, sosiaaliset ja fysiologiset voivat selittää tätä yhteyttä. Alla listattuna muutamia keskeisimpiä tekijöitä.

1) Fyysiset muutokset, kuten voiman ja lihasmassan kehittyminen, tuntuvat myös pääkopassa. Useissa tutkimuksissa fyysisten hyötyjen onkin todettu olevan yhteydessä psykologisiin muutoksiin. Kuten tässä blogissa on aiemmin todettu, voimaharjoittelun hyödyt näkyvät myös arkielämässä, joten ei ole ihme, että myös elämänlaatu kohenee.

2) Liikunnan psykologisia hyötyjä on pyritty selittämään monien fysiologisiin vaikutuksiin perustuvien teorioiden kautta (29). Esimerkiksi endorfiiniteorian mukaan liikunnan psykologiset vaikutukset pohjautuvat liikunnan vapauttamiin hormoneihin ja välittäjäaineisiin, kuten endorfiiniin ja dopamiiniin. Liikunnan on huomattu aktivoivan aivojen opioidijärjestelmää, joka osallistuu mielihyvän tuottamiseen ja kivun lievittämiseen (30). Jos aihe kiinnostaa enemmän, näistä voi lukea suomeksi täältä. Selityksiä psykologisille hyödyille on haettu myös esimerkiksi kehon lämpenemisen aiheuttamasta rentoutumisesta (thermogenic hypothesis) ja liikunnan tulehduksia lievittävästä vaikutuksesta sekä erilaisista muista fysiologisista vaikutuksista (31).

3) Voimaharjoittelu on usein myös sosiaalinen tapahtuma, jossa kanssatreenaajien seuralla voi olla keskeinen merkitys. Sosiaalisen tapahtuman merkitystä korosti eräs tutkimus, jossa havaittiin, että huolimatta lihasvoiman kohentumisesta, voimaharjoittelu ei parantanut elämänlaatua keski-ikäisillä ja ikääntyneillä naisilla verrattuna naisiin, jotka osallistuivat harjoituskerroille sarjojen/toistojen laskijoina eli sosiaalinen puoli oli kontrolloitu. Yksittäisen ryhmäliikuntakerran osalta on todettu, että liikunnasta nauttii eniten, kun sekä ohjaaja että ryhmä ovat kannustavia verrattuna latteaan ohjaukseen ja ryhmään (32). Jos siis haluat maksimoida salikäyntisi myönteiset vaikutukset, valitse PT:si ja salikaverisi huolella.

4) Liikunta vie ajatukset muualle arkisista tai ikävistä asioista (distraction hypothesis) (29). Treeni antaa hengähdystauon muusta elämästä ja esimerkiksi työpäivän päätteeksi tarjoaa mahdollisuuden irtautua työstä ja rentoutua.

5) Liikunta voi myös auttaa täyttämään perustarpeita, kuten kyvykkyyden, omaehtoisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Näitä on pohdittu aiemmin Poletin ja Lintusen kirjoituksessa. Esimerkiksi kyvykkyyden osalta voimaharjoittelu vaatii hieman erilaisia kykyjä kuin muut liikuntamuodot, kuten rohkeutta käsitellä raskaitakin painoja (33). Toisaalta juuri tämä vaativuus voi lisätä harjoittelusta saatavaa nautintoa ja onnistumisen kokemuksia, jotka myötävaikuttavat minäpystyvyyteen ja itsetuntoon, ja sitä kautta myös mielialaan (29).

Kuva 3.  Salilta voi saada sekä apuja arkielämään että uusia kavereita.

 

Yhteenveto

Parhaimmillaan voimaharjoittelu, kuten moni muukin liikunta, edistää elämänlaatua ja elämänhallintaa, kohentaa mielialaa ja parantaa minäkuvaa. Jo yksittäisestä treenikerrasta voi olla hetkellistä hyötyä, mutta pidempikestoisten hyötyjen saamiseksi harjoittelun on oltava säännöllistä ja toistuvaa. Suurimmalle osalle ihmisistä ei ole psykologisten hyötyjen saavuttamisen kannalta juurikaan väliä, millaista voimaharjoittelua tekee, kunhan sitä tekee säännöllisesti ja turvallisesti.

Vaikka tässä kirjoituksessa keskityttiin voimaharjoittelun psykologisiin hyötyihin, on syytä huomioida, että homma toimii myös toisinpäin. Psykologiset tekijät, kuten minäpystyvyyden tunne, myös ennustavat voimaharjoittelun harrastamista

 

Tiia Kekäläinen, TtM

Työskentelen väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Olen ollut mukana myös Liikuntabiologian tieteenalaryhmän tutkimusprojektissa, jossa vertailtiin eri voimaharjoittelutiheyksien (1, 2 tai 3 kertaa viikossa) vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen ja psykologiseen toimintakykyyn. Tuloksia psykologisen toimintakyvyn osalta voi lukea täältä. Omat tutkimusaiheeni käsittelevät sekä voimaharjoittelun psykologisia vaikutuksia että yleisemmin liikunnan ja psykologisen puolen yhteyksiä. Seuraavaksi selvitämme uudessa tutkimusprojektissa persoonallisuuden yhteyksiä liikunnalliseen elämäntapaan. Vapaa-ajalla edistän elämänlaatuani esimerkiksi kuntosalilla, hiihtolenkillä tai kissa kainalossa penkkiurheillen.

 

Lähteet

  1. Ramirez-Campillo, R., Castillo, A., de la Fuente, C I, Campos-Jara, C., Andrade, D.C., Alvarez, C. et al. (2014). High-speed resistance training is more effective than low-speed resistance training to increase functional capacity and muscle performance in older women. Experimental Gerontology, 5851-57.
  2. Wanderley, F.A.C., Oliveira, N.L., Marques, E., Moreira, P., Oliveira, J. & Carvalho, J. (2013). Aerobic versus resistance training effects on health-related quality of life, body composition, and function of older adults. Journal of Applied Gerontology, 34(3), 143-165.
  3. Katula, J.A., Rejeski, W.J. & Marsh, A.P. (2008). Enhancing quality of life in older adults: A comparison of muscular strength and power training. Health and Quality of Life Outcomes, 6(1), 45-52.
  4. Ten Hoor, G.A., Kok, G., Peters, G.Y., Frissen, T., Schols, Annemie M W J & Plasqui, G. (2017). The psychological effects of strength exercises in people who are overweight or obese: A systematic review. Sports Medicine, 47(10), 2069-2081.
  5. Hagstrom, A.D., Marshall, P.W.M., Lonsdale, C., Cheema, B.S., Fiatarone Singh, M.A. & Green, S. (2016). Resistance training improves fatigue and quality of life in previously sedentary breast cancer survivors: A randomised controlled trial. European Journal of Cancer Care, 25(5), 784-794.
  6. Beniamini, Y., Rubenstein, J.J., Zaichkowsky, L.D. & Crim, M.C. (1997). Effects of high-intensity strength training on quality-of-life parameters in cardiac rehabilitation patients. The American Journal of Cardiology, 80(7), 841-846.
  7. O’Connor, P.J., Herring, M.P. & Caravalho, A. (2010). Mental health benefits of strength training in adults. American Journal of Lifestyle Medicine, 4(5), 377-396.
  8. Arent, S.M., Landers, D.M. & Etnier, J.L. (2000). The effects of exercise on mood in older adults: A meta-analytic review. Journal of Aging and Physical Activity, 8(4), 407-430.
  9. Courneya, K.S., Reid, R.D., Friedenreich, C.M., Gelmon, K., Proulx, C., Vallance, J.K. et al. (2008). Understanding breast cancer patients’ preference for two types of exercise training during chemotherapy in an unblinded randomized controlled trial. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 5(1), 52.
  10. Geirsdottir, O.G., Arnarson, A., Ramel, A., Briem, K., Jonsson, P.V. & Thorsdottir, I. (2015). Muscular strength and physical function in elderly adults 6–18 months after a 12-week resistance exercise program. Scandinavian Journal of Public Health, 43(1), 76-82.
  11. Levinger, I., Goodman, C., Hare, D.L., Jerums, G. & Selig, S. (2007). The effect of resistance training on functional capacity and quality of life in individuals with high and low numbers of metabolic risk factors. Diabetes Care, 30(9), 2205-2210.
  12. Ramirez-Campillo, R., Diaz, D., Martinez-Salazar, C., Valdés-Badilla, P., Delgado-Floody, P., Méndez-Rebolledo, G. et al. (2016). Effects of different doses of high-speed resistance training on physical performance and quality of life in older women: A randomized controlled trial. Clinical Interventions in Aging, 111797-1804.
  13. Benton, M.J., Schlairet, M.C. (2012). Improvements in quality of life in women after resistance training are not associated with age. Journal of Women & Aging, 24(1), 59-69.
  14. Kekäläinen, T., Kokko, K., Sipilä, S. & Walker, S. (2018). Effects of a 9-month resistance training intervention on quality of life, sense of coherence, and depressive symptoms in older adults: Randomized controlled trial. Quality of Life Research, 27(2), 455-465.
  15. Inaba, Y., Obuchi, S., Arai, T., Satake, K. & Takahira, N. (2008). The long-term effects of progressive resistance training on health-related quality in older adults. Journal of Physiological Anthropology, 27(2), 57-61.
  16. de Backer, I C F, Vreugdenhil, G., Nijziel, M.R., Kester, A.D., van Breda, E. & Schep, G. (2008). Long-term follow-up after cancer rehabilitation using high-intensity resistance training: Persistent improvement of physical performance and quality of life. British Journal of Cancer, 99(1), 30-6.
  17. Elkington, T.J., Cassar, S., Nelson, A. & Levinger, I. (2017). Psychological responses to acute aerobic, resistance, or combined exercise in healthy and overweight individuals: A systematic review. Clinical Medicine Insights: Cardiology, doi: 10.1177/1179546817701725.
  18. Levinger, I., Goodman, C., Hare, D., Jerums, G., Morris, T. & Selig, S. (2009). Psychological responses to acute resistance exercise in men and women who are obese. Journal of Strength and Conditioning Research, 23(5), 1548-1552.
  19. Waldorf, M., Erkens, N., Vocks, S., McCreary, D.R. & Cordes, M. (2017). A single bout of resistance training improves state body image in male weight-trainers. Sport, Exercise, and Performance Psychology, 6(1), 53-69.
  20. Swann, C., Keegan, R.J., Piggott, D. & Crust, L. (2012). A systematic review of the experience, occurrence, and controllability of flow states in elite sport. Psychology of Sport and Exercise, 13(6), 807-819.
  21. Elbe, A., Strahler, K., Krustrup, P., Wikman, J. & Stelter, R. (2010). Experiencing flow in different types of physical activity intervention programs: Three randomized studies. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 20 Suppl 1(s1), 111.
  22. Pakkala, I., Read, S., Sipila, S., Portegijs, E., Kallinen, M., Heinonen, A. et al. (2012). Effects of intensive strength-power training on sense of coherence among 60-85-year-old people with hip fracture: A randomized controlled trial. Aging Clinical and Experimental Research, 24(3), 295-299.
  23. Ericson, H., Skoog, T., Johansson, M. & Wåhlin-Larsson, B. (2017). Resistance training is linked to heightened positive motivational state and lower negative affect among healthy women aged 65–70. Journal of Women & Aging, doi: 10.1080/08952841.2017.1301720.
  24. Kohut, M.L., McCann, D.A., Russell, D.W., Konopka, D.N., Cunnick, J.E., Franke, W.D. et al. (2006). Aerobic exercise, but not flexibility/resistance exercise, reduces serum IL-18, CRP, and IL-6 independent of β-blockers, BMI, and psychosocial factors in older adults. Brain, Behavior, and Immunity, 20(3), 201-209.
  25. Portegijs, E., Read, S., Pakkala, I., Kallinen, M., Heinonen, A., Rantanen, T. et al. (2014). Sense of coherence: Effect on adherence and response to resistance training in older people with hip fracture history. Journal of Aging and Physical Activity, 22(1), 138-145.
  26. LeCheminant, J.D., Hinman, T., Pratt, K.B., Earl, N., Bailey, B.W., Thackeray, R. et al. (2014). Effect of resistance training on body composition, self-efficacy, depression, and activity in postpartum women. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 24(2), 414-421.
  27. Campbell, A., Hausenblas, H.A. (2009). Effects of exercise interventions on body image. Journal of Health Psychology, 14(6), 780-793.
  28. Munroe-Chandler, K.J., Loughead, T.M. & Kossert, A.L. (2012). Pumping iron: The social advantages of weight training. Journal of Applied Biobehavioral Research, 17(3), 157-175.
  29. Mikkelsen, K., Stojanovska, L., Polenakovic, M., Bosevski, M. & Apostolopoulos, V. (2017). Exercise and mental health. Maturitas, 10648-56.
  30. Saanijoki, T., Tuominen, L., Tuulari, J.J., Nummenmaa, L., Arponen, E., Kalliokoski, K. et al. (2018). Opioid release after high-intensity interval training in healthy human subjects. Neuropsychopharmacology, 43(2), 246.
  31. Agudelo, L., Femenía, T., Orhan, F., Porsmyr-Palmertz, M., Goiny, M., Martinez-Redondo, V. et al. (2015). Skeletal muscle PGC-1α1 modulates kynurenine metabolism and mediates resilience to stress-induced depression. Cell, 160(1-2), 351.
  32. Fox, L.D., Rejeski, W.J. & Gauvin, L. (2000). Effects of leadership style and group dynamics on enjoyment of physical activity. American Journal of Health Promotion, 14(5), 277-283.
  33. Winett, R.A., Williams, D.M. & Davy, B.M. (2009). Initiating and maintaining resistance training in older adults: A social cognitive theory-based approach. British Journal of Sports Medicine, 43(2), 114-119.
  34. Rhodes, R.E., Lubans, D.R., Karunamuni, N., Kennedy, S. & Plotnikoff, R. (2017). Factors associated with participation in resistance training: A systematic review. British Journal of Sports Medicine, 51(20), 1466-1472.

 

 

 

 

Mainokset

Tietoja jhulmi

PhD and docent in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti). https://staff.jyu.fi/Members/jjhulmi/main
Kategoria(t): kuntosali, Lihakset, psykologia, terveys, voimaharjoittelu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Hyvä treeni, parempi mieli – Voimaharjoittelun psykologiset hyödyt – Kekäläinen

  1. Onpas kiehtovia tuloksia! Voin allekirjoittaa johtopäätökset erityisesti voimaharjoittelun vaikutuksesta kehonkuvaan. Tulipas heti hinku salille, kun luki tätä…!
    Kuule Juha, laitoin sinulle viime viikolla meiliä liittyen asiakkaani hyvinvointiaiheiseen tapahtumaan, joka on Tampereella ensi viikon loppupuolella.
    Oletko ehtinyt kurkata kalenteriisi, satutko olemaan tuolloin Tampereella? Ehtisitkö kenties piipahtaa tapahtumassa? Olisi huippua saada sinut mukaan =)
    Aurinkoa päivääsi!
    Ystävällisin terveisin,
    Aino Riannosta

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      Kiitos.

      Laitatko mailin uudestaan ja tarkista että osoite on oikein. Ehkä se on mennyt spämmiin tms. Tuskin tosin pääsen keväällä mihinkään kun työt puskee päälle, sori 😦

      • Moikka Juha ja kiitos vastauksesta!
        Olen laittanut sinulle Jyväskylän yliopiston osoitteeseesi pari meiliä osoitteesta aino.pajukangas(at)rianno.fi
        Ehkä ne tosiaan ovat menneet roskapostikansioon…. Ehtisitkö tarkistaa kansion?
        Ystävällisin terveisin,
        Aino

      • jhulmi sanoo:

        Moi, olen vastannut mailiisi: perjantai 13. huhtikuuta 2018 15.48

      • Hei taas!
        Kiitos, kun ehdit vastata! 👍 Tsekkasin roskapostikansion ja tällä kertaa sinun vastauksesi oli mennyt sinne….
        Aurinkoista kevään jatkoa ja kiitos vielä kerran hyvästä blogista! Kirjoituksesi vaikuttivat siihen, että innostuin salitreeneistä kuutisen vuotta sitten.

      • jhulmi sanoo:

        Kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s