Vuosi 2018 ja kohti vuotta 2019

Minulla ei ole tapana pitää päiväkirjaa, mutta on ihan hauska muistella aina joulu”lomalla” mitä vuoden aikana on tapahtunut samaan tapaan kuin edellisinä vuosina (1, 2, 3, 4, 5, 6). Kerron seuraavassa muun muassa mitkä olivat vuoden klikatuimmat kirjoitukset ja postaukset ja muutamia muita vuoden aikana tapahtuneita asioita sekä ennustan tulevaa. Luvassa on paljon kuvia ja videoita.

Vuoden 2018 suurimmista jutuista omalla kohdallani oli uuden Lihastohtori-kirjan julkaisu. Olinkin kirjan takia loppuvuonna melko paljon esillä julkisuudessa. Pahoittelut kaikille niille, joita ärsyttivät lukuisat kirjan suorat tai epäsuorat mainokset.

Kuva. Lihis oli mm. Ylen etusivulla hyvässä haastattelussa.

Suositut blogikirjoitukset

Se, kuinka paljon juttuihin klikataan, ei ole sama asia kuin kirjoituksen laatu. Osa kirjoituksista on myös ehtinyt kerätä klikkauksia lähes koko vuoden ja osa vain hyvin lyhyen aikaa. Elämä ei kuitenkaan aina ole reilua. Tässä siis klikkauksilla/näyttökerroilla mitattuna viimeisen vuoden (25.12.2017-25.12.2018) suosituimmat uudet kirjoitukset.

Kirjoitus Näytöt
Core-treeni – Osa I: Saliharjoittelun ydintä vai ajanhukkaa?  16 591
Luomuliikunnasta helppo keino painonhallintaan ja terveyden edistämiseen?  13 278
Urheilija rakennustyömaana: perusteet kuntoon 12 784
Tosibodarin nyrkkisäännöt 10 447
Rintalihakset kasvuun treenaamalla 10 188
Luotettavia tutkittuun tietoon perustuvia lähteitä ja sivustoja 9 907
Voimaharjoittelun hyödyt arkielämässä 8 487
Pitkä tai pätkä, onko sen niin väliä urheilussa? 7 283
Urheilijoiden ja liikunnan harrastajien vatsavaivat osa II 6 824
Urheilijoiden ja liikunnan harrastajien vatsavaivat osa I  6 789
Ravinnon merkitys terveyden edistämisessä: sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy – Laatikainen 6 758
Lihastohtori 2 – Kirjan lyhyt esittely 6 412
Olemme usein väärässä – yksityiskohtiin ja hifistelyyn takertuminen kokonaisuuden ja perusteiden hallitsemisen sijaan 6 352
Hyvä treeni, parempi mieli – Voimaharjoittelun psykologiset hyödyt – Kekäläinen 5 737
Blokkiperiodisaatio erinomaisena ohjelmointimallina moniin urheilulajeihin – Rytkönen 5 288

 

Lihastohtorin Facebook-sivusto

Lihastorin FB:ssä blogipostausten lisäksi suosittuja olivat mm.

  • Huumorivideo. Uraauurtava treeni osa IV: vanhan hylätyn treenilaitteen uusiokäyttö.
  • Tein kuvan helpottamaan asiantuntijan ja valeasiantuntijan erottamisessa. Ensimmäinen kuva oli mahdollisuus tulkita väärin, joten myönsin virheeni/epätarkkuuteni ja tein ja julkaisin vielä uudenkin, paremman kuvan:

Luennot ja muut esiintymiset

Kirjan julkkariluennolle saapui täysi tupa Helsingin yliopiston Porthaniaan. Yleisöllä vaikutti olevan luennolla hauskaa. Tosin tämä kuva on otettu ennen luennon alkua.

Esiinnyin myös yliopistolla muutamissa tilaisuuksissa ja julkkariluennon lisäksi parissa muussa julkisessa tilaisuudessa.

Urheilupuolella luennoin jyväskyläläisille valmentajille sekä Tampereella Ilveksen edustusjoukkueelle sekä junioreille. Olen myös mentoroinut muutamaa pelaajaa. Olen ollut puhumassa monissa paikoissa, mutta kyllähän luento Hakametsän jäähallissa nousee ylivoimaiseksi ykköseksi 🙂

Yksi vuoden esiintymisistäni on edelleen ilmaiseksi saatavilla. Olin vieraana mainiossa Oona Tolppasen podcastissa.

 

Tutkimus

Minulla on erinomainen tutkimusryhmä sekä loistavia tutkijakollegoita ja opiskelijoita, joiden kanssa työn tekeminen on mukavaa ja innostavaa.

Järjestimme vuonna 2017 syksyllä liikuntafysiologian symposiumin. Yksi puhujista Henning Wackerhage mailasi minulle, että mitäpä jos tehtäisiin lihaskasvun käynnistysmekanismeista katsaus. Useiden kuukausien kirjoitustyön sekä intensiivisten ja korkeavolyymisten sähköpostiviestittelyjen jälkeen saimme artikkelin julkaistua tiedelehdessä. Julkaisussa mukana ollut Brad Schoenfeld on muuten tammikuun alussa Suomessa. Kannattaa tulla kuuntelemaan!

Kirjoitimme myös työkaverini Juha Ahtiaisen kanssa yksinkertaistun kirjoituksen voimaharjoittelun aiheuttaman lihaskasvun mekanismeista. Uunituore kirjoitus on vapaasti luettavissa L&T-lehdessä.

Julkaisimme tutkimusryhmäni kanssa muutaman muunkin artikkelin jonka haluan tuoda esiin. Tohtorikoulutettava Tuuli Nissisen kanssa osoitimme, että jatkamalla lihasten surkastumista estävää hoitoa riittävän pitkään, hiiret selviytyivät rankasta syövästä pidempään. Julkaisu, josta FB:ssä tulkitsin, on vapaasti luettavissa täällä. Lihashoito saattaa olla siis keino antaa lisäaikaa varsinaisille syöpähoidoille tulevaisuudessa. Aika näyttää soveltuvatko tällaiset hoidot ihmisille.

Tohtorikoulutettava Jaakko Hentilän kanssa olemme tutkineet trendikästä biologian ilmiötä autofagiaa eli solujen kierrätysjärjestelmää eli ikään kuin lihasdetoxia. Raportoimme, että voimaharjoittelu näyttää ainakin nuorilla miehillä tehostavan kapasiteettia autofagialle lihaksissa. Tästä lisää Lihiksen FB:ssä.

Kuva. Normipäivä tutkimusryhmä MassA:lla. Vasemmalta väitöskirjaa puurtavat Tuuli Nissinen, Jaakko Hentilä, Juulia Lautaoja ja meikäläinen.

 

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä meidän tutkimuksemme fitness-dieetin vaikutuksesta immuunijärjestelmään palkittiin vuoden liikuntalääketieteellisenä tutkimuksena. Tämä pian arvioitavaksi lähetettävä tutkimus, jonka pääkirjoittajana on Heikki Sarin, on mahdollistunut yhteistyössä THL:n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

Muut ohjaamani tohtori-koulutettavat ovat myös olleet aktiivisia ja tutkimuksia varmasti seuraa lähivuosina runsaasti mm. lihasten aineenvaihdunnasta sekä kasvu- ja surkastumismekanismeista (Juulia Lautaoja) ja fitness-urheilun ja laihdutuksen vaikutuksista (Ville Isola).

 

Elämä ei ole aina vain pelkkää ruusuilla tanssimista

97-vuotias pappani lähti viimeiselle matkalle haudan lepoon kesällä. Hän oli yksi harvoista ryhmänjohtajana jatkosodassa olleista, jotka näkivät Suomen 100-vuotispäivän. Minulla on suuri kunnioitusta ja kiitollisuus kaikille heille, jotka uhrasivat terveytensä sille, että saamme elää niinkin hienossa maassa kuin Suomi. Pappani oli ennen haavoittumista sodassa liikunnallinen ja vanhempana armoton penkkiurheilun ystävä. Häneltä olen tainnut periä geenejä loputtomaan uteliaisuuteen. Sekä kuten alla oleva kuva jostain oletettavasti 1930-1940 vaihteesta pää alaspäin olevasta nuoresta miehestä näyttää, myös jonkin sortin kehollapelleilygeenejä on saattanut tarttua matkaan 🙂

Suomen ehkäpä ensimmäisellä lihastohtorilla Professori Paavo Komilla on iso rooli siinä, että Suomessa ja nimenomaan Jyväskylässä liikuntabiologinen tutkimus ja tutkimusfasiliteetit ovat maailman huippuja. Hän oli tutkijana ja näyttöön perustuvan valmennuksen puolestapuhujana minulle yksi esikuvista. Paavo kuoli juuri ennen järjestämäämme valmannus- ja testausopin symposiumia, jota hän oli aikanaan ollut perustamassa parisenkymmentä vuotta sitten. RIP Paavo Komi.

 

Omat treenit

Tosiseikka on, että elämässä olisi monia syitä joskus kokeilla muutakin kuin tehdä töitä joka päivä. Vaikkapa GAINSSIT! Tämä epäsäännöllinen elämä syö kaikki vähäisetkin gainssit. En olekaan oikeastaan edes yrittänyt tehdä kehittävää harjoittelua, vaan enemmänkin minimoida lihaskatoa ja nauttia liikunnasta. Tosin jos John Cleese on oikeassa työn määritelmässään: ”asia joka täytyy tehdä, mutta jonka mieluummin jättäisi tekemättä”, teen itse asiassa yllättävän vähän töitä. No, teen kuitenkin liikaa asioita, jotka pilaa gainssit. Jos kuitenkin jotain positiivista omasta kondiksesta pitäisi sanoa, sain edellisvuosia tavoitteellisemmalla nopeusvoimajaksolla mukavasti kadonnutta räjähtävyyttä takaisin. Tästä esimerkkinä kevennyshyppyyn noin 10 prosentin nousu vajaassa kuukaudessa.

Tässä muutamia vuoden 2018 omaan liikuntaan liittyviä postauksia Instagramiin.

Kuva. Rantalentis on mukavaa kesäurheilua.

Videoita kuulanheitosta esimerkkinä loistavasta nopeusvoimaharjoittelusta. Tällaisissa liikkeissä olennaista on, että toisin kuin perusliikkeissä salilla, liike jatkuu loppuun asti eikä hidastu merkittävästi kun lähestytään nivelen ääriasentoa. Minun tekniikastani ei kannata ottaa liikaa oppia, koska en tee liikkeitä riittävän suurella liikelaajuudella enkä varsinkaan tehokkaasti ”kaatuen” loppuun asti, pelkuri kun olen.

Huumorivideo vanhan ja haudatun treenilaitteen hyötykäytöstä.

Kuva. Harvoin onnistuu ”hankikantohiihtely” huhtikuun puolivälissä, mutta kun onnistuu, niin vapise Iivo!

 

Muuta vuonna 2018

Liikuntabiologian Twitter. Tutkimusyhteisöllemme eli liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntabiologeille perustettiin Twitter-tili. Jaamme siellä mm. kiinnostavia tutkimuksia.  Tsekkaa myös lähinnä tutkijatohtorimme Eero Haapalan  päivittämä Instagram-tilimme.

Muutto. Olen asunnut työpaikan naapurissa reilu 10 vuotta. Nyt koimme loppuvuodesta, että on aika vaihtaa hieman maisemaa. Nykyinen asunto on kauempana töistä, mutta eiköhän sitä polkupyörällä jaksa polkea pidempäänkin kuin puoli kilometriä yhteen suuntaan.

Kuva. Näitä ”kotimaisemia” ei tarvitse ikävöidä, koska olen edelleen töissä näillä ”hoodeilla”.

 

Kiitokset

Kiitän kuluneesta vuodesta läheisiäni, kavereita ja kaikkia yhteistyökumppaneita, kuten blogin vieraskirjoittajia. Kiitos myös kaikille blogin lukijoille uskollisuudesta ja siitä, että keskustelu on ollut pääosin asiallista.

2019

Vuosi 2019 on minulle erittäin aktiivinen vuosi tutkimuksessa. Akatemiatutkijan pesti loppuu 31.8. ja sen jälkeen en vielä tiedä jatkosta enempää. Olen hakenut erästä pestiä, mutta katsotaan kuinka käy. Mutta kyllähän meillä liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja erityisesti liikuntabiologeilla on mahtava porukka ja meininki eli Jyväskylässä haluaisin jatkaa 🙂

Kuva. Työporukkamme pikkujoulukuva liikuntabiologien Instagram-tililtä. Ihan kaikki liikuntabiologit eivät päässeet pikkujouluihimme, joten heitä ei kuvassa näy. Mutta hekin olivat ”hengessä” mukana.

Blogirjoituksiakin on edelleen tulossa ja muutamia varmasti erittäin paljon lukijoita kiinnostavia kirjoituksia on jo jonossa. Läski on katoavaista, mutta Lihis on ikuista (kunnes se maatuu)! Bloggaamisesta saa nopeasti palautetta, kuten tieteenpopularisoijakollega professori Juhani Knuuti osuvasti kirjoitti. Tämä on koukuttavaa, enkä kiellä etteikö jonkinlaista riippuvuutta olisi syntynyt.

Keväällä 2019 yritän treenata kuntosalilla hieman tavoitteellisemmin ja syödä enemmän. Yksi kevään tavoitteistani on, että koipeni eivät olisi niin kapeat, että minua pyydetään joku päivä kesäteatteriin esittämään flamingoa.

 

Lopuksi

Toivon kaikille lukijoille onnellista vuotta 2019! Olkoon maksimaalinen voima, kaikki muu suorituskyky, kehonkoostumus, hyvinvointi ja terveys kanssanne, rauta kevyttä, ruoka hyvää, unet riittäviä ja elämä mukavaa!

Juha Hulmi

 

 

Mainokset

Tietoja jhulmi

PhD, docent and associate professor in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti ja apulaisprofessori). https://staff.jyu.fi/Members/jjhulmi/main
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Vuosi 2018 ja kohti vuotta 2019

  1. Nella sanoo:

    Hyvää alkanutta vuotta 2019 Juha! Kiitos huikean asiallisista kirjoituksistasi, haastatteluista, luennoista ja yhteistyöstä muiden tutkijoiden kanssa. On mukavaa, että menestys ei ole kihahtanut hattuun ja jaksat vastailla meille tavallisille tallaajille. Ja onhan se aika mukavaa, että täältä Jyväskylästäkin löytyy rautaisia ammattilaisia. Oli muuten hyvä pikku kirjoitus uusimmassa Suur-Jyväskylä lehdessäkin. 😉
    Onnea ja menestystä vuoteesi!
    P.s. Onko mitään syytä hifistellä makroista tai rajoittaa energiansaantia lepopäivinä salitreenistä, jos ei ole tarkoitusta pudottaa painoa vaan pikemminkin saada vähän lisää, mieluiten lihasten muodossa. Treeniä tulee 3-4 x vko+ jumppa + jooga ja lepopäiviä näinollen 2 kpl. Olen siis 31 v vegaani-nainen. 🙂

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos!

      En hifistelisi tapauksessasi lepopäivinä. Lihas kasvaa levossa ja riittävä energiansaanti on hyvin tärkeää lepopäivänäkin. En siis rajoittaisi energiansaantia ja hifistelisi makroilla, vaan söisin hyvin samankaltaisesti kuin treenipäivinäkin ottaen huomioon vegaaniruokavalion haasteet (riittävän energiansaannin, proteiinin, mahdollisesti kreatiini-lisä, b12 vitamiini jne).

      • Nella sanoo:

        Kiitos ripeästä vastauksesta!
        Kun jokaisessa löytämässäni artikkelissä tuntuu aina fokus olevan painon pudottamisessa tai oikean ”hiilari/proteiini/päläpälä”-suhteen optimoinnissa, niin olen vähän vähemmän syönyt, vaikka olisi ollut kiljuva nälkä. Sitä vain yrittää syödä oikein. :/ No, enpä tee sitä virhettä enää! 😀 Turhaa ajatustyötä!

      • jhulmi sanoo:

        Olen oppinut itse kantapään kautta, että jos haluaa lihasmassaa, myös lepopäivinä pitää syödä riittävän paljon. Hoikalle ihmiselle kuten minulle riittävä syömisen määrä vaatii työtä.

  2. Nella sanoo:

    Veit sanat suustani! Nyt vain ruokaa naamaan. 😉

Vastaa käyttäjälle Nella Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s