Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA II: haittavaikutukset ja riskit – Leskinen ja Askola

Ensimmäisessä osassa tutustuttiin kuntodopingaineiden (erityisesti anabolisten steroidien) käytön motiiveihin, vaikutusmekanismeihin ja suorituskyvyn muutoksiin. Jotta asiasta ei saisi turhan ruusuista kuvaa, Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola perehtyvät artikkelisarjan toisessa osiossa anabolisten steroidien aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja niin sanotuilta pimeiltä markkinoilta hankittujen aineiden mahdollisiin valmistustapoihin ja sen tuomiin riskeihin.  Doping ei ole ainoastaan kilpaurheilun tai rikosoikeuden ongelma, vaan ennen kaikkea kansanterveydellinen asia. Tekstissä käsitellään dopingkäytön lisäksi myös matalan testosteronin ja hormonikorvaushoidon vaikutuksia.

Teksti sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin lääkäreille tuottamasta verkkokurssista.

Kuva. Elimistön oma testosteronin tuotanto lamaantuu usein anabolisten steroidien käytön seurauksena.

 

Anabolis-androgeenisten steroidien mahdolliset haittavaikutukset

Dopingkäytössä on kyse tyypillisesti kehon anabolisten aineiden normaalipitoisuuksien nostaminen luonnottoman korkealle ja tässä haittavaikutusten riski on kohonnut. Aloitamme kirjoituksen käsittelemällä tätä ns. doping-käyttöä. Kirjoituksessa käsitellään myöhemmin väärinymmärrysten välttämiseksi hormonikorvaushoitoa ja sen vaikutuksia.

Dopingaineiden käyttöön liittyy useita mahdollisia terveyshaittoja ja lieveilmiöitä. Pohjoismaissa ja Suomessa on tehty ansiokasta dopingaineisiin liittyvää tutkimusta jo vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi anabolisten steroidien väärinkäytön HDL-kolesterolia (”hyvä kolesteroli”) laskeva vaikutus ja tästä johtuva sepelvaltimotaudin riskin kasvu havaittiin jo Alénin ym. 1985 Jyväskylän yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa. Tutkimusta tulisi kuitenkin tehdä kotimaassa ja kansainvälisesti vielä huomattavasti enemmän, jotta media toisi aihetta enemmän esiin ja näyttö vahvistuisi myös käyttäjien keskuudessa.

Tällä hetkellä usean käyttäjän ajatuksena on, että dopingaineiden käyttö on turvallista, ja haittavaikutuksia voi hoitaa (Pope ym. 2014). Lähes kaikki dopingaineita käyttävät kokevat joitakin haittavaikutuksia, mutta suurin osa haittavaikutuksista ei välttämättä ole kovin vakavia, kuten akne, vähentynyt libido ja gynekomastia (rintojen kasvu miehillä) (Smith ja de Ronde 2018). Haittavaikutukset ovat hyvin yksilökohtaisia ja niiden vakavuus voi vaihdella huomattavasti henkilöiden kesken. Koska useimmat dopingaineiden käyttäjät ovat vielä alle 50-vuotiaita, ovat aineiden pitkäaikaisvaikutukset vasta selviämässä (Kanayama ym. 2018). Tätä voi verrata esimerkiksi tupakointiin, jonka pitkäaikaisvaikutukset selvisivät vasta vuosikymmenten kuluttua.

Dopingaineisiin ei pääsääntöisesti liity huumeiden käytön kaltaista akuuttia yliannostusriskiä. Varsinkin vakavat muutokset tapahtuvat usein pikkuhiljaa käytön pitkittyessä. Muutaman aineen kohdalla on olemassa kuitenkin akuutti hengenvaarallinen riski. Insuliinin ja DNP:n (2,4-dinitrofenoli) käyttöön liittyy jopa äkillinen kuoleman riski. DNP, jota käytetään rasvan polttoon, on aiheuttanut useita kuolemantapauksia. Siedettävän ja tappavan annoksen ero on pieni. Käyttäjä voi käyttää DNP:tä kuukausia ilman oireita, mutta kuolla yhtäkkiä DNP-myrkytykseen, selviää Ruokaviraston sivuilta.

Kaikki dopingaineiden käyttöön liittyvät haittavaikutukset eivät ole fyysiseen terveyteen liittyviä haittoja, sillä myös sosiaalisia haittoja ilmenee. Eräässä tutkimuksessa esimerkiksi 12 % koki parisuhteen ongelmia dopingaineiden käytön takia (Parkinson ja Evans 2006). Myös Dopinglinkin terveysneuvontapalveluun lähetetyissä kysymyksissä esiintyy usein läheisen (tyypillisesti puoliso) huoli dopingaineiden käytöstä. Käytöstä ei usein välttämättä puhuta edes puolisolle.

Seuraavaksi käsitellään ensin hieman tutkimusten haasteita, sitten siirrytään näiden aineiden melko hyvin dokumentoituihin haittavaikutuksiin, kun kyseessä ei ole lääketieteellinen hormonikorvaushoito. Lopuksi käydään vielä läpi väärinymmärrysten välttämiseksi läpi näyttöä hormonikorvaushoidosta.

 

Tutkimusten haasteet

Anabolis-androgeenisten steroidien haittavaikutukset riippuvat käytetyistä aineista ja määristä. Varsinkin pimeiltä markkinoilta (muualta kuin lääkärin reseptillä apteekista) ostetut aineet suprafysiologisilla (moninkertaiset annokset lääketieteellisiin annoksiin verrattuna) annoksilla käytettyinä muodostavat suuren terveysriskin (Sarikaya ym. 2007). Anabolis-androgeenisten steroidien haittavaikutusten tutkimista ja tieteellisen näytön saamista vaikeuttavat useat asiat. Ensinnäkin anabolis-androgeenisten steroidien käyttö on laitonta useissa maissa (ei Suomessa), jolloin henkilö ei todennäköisesti kerro käytöstään. Henkilö ei myöskään välttämättä tiedä kuinka paljon ja mitä aineita käyttää, koska pimeiltä markkinoilta hankittujen aineiden sisällöstä ei ole varmuutta. Eettisistä syistä suprafysiologisten annosten haittavaikutuksia ei voida tutkia satunnaistetuin plasebo-kontrolloiduilla ihmiskokeilla, koska niistä saattaisi aiheutua tutkittaville vakavia terveysriskejä. Lisäksi eläinlääkintään tarkoitettuja aineita väärinkäytetään, eikä näiden aineiden vaikutuksesta ihmisiin ole tutkimustietoa. Siksi tutkimustieto on laajalti spekulatiivista perustuen usein tapaustutkimuksiin ja tutkimuksiin, joissa on käytetty maltillisia lääkinnällisiä annoksia (Hall ja Hall 2005).

Kuva. Usean aineen yhtäaikainen käyttö on yleistä. Tämä lisää haittavaikutusten riskiä ja vaikeuttaa haittavaikutusten tutkimista. (Kuva pixabay.com)

 

Yksi iso haittavaikutuksia sekoittava tekijä ovat pimeät lääkemarkkinat sekä useiden aineiden samanaikainen käyttö, eli polyfarmasia. Koska useita eri aineita käytetään samaan aikaan, on vaikea tietää yhden aineen vaikutusta esimerkiksi sydänterveyteen. Suuri osa käytetyistä anabolisista steroideista tai niiden raaka-aineista hankitaan pimeiltä markkinoilta, tyypillisesti Aasiasta. Aineet saattavat sisältää epäpuhtauksia, todellinen sisältö voi olla mitä vain ja vaikuttavan aineen pitoisuudet voivat vaihdella huomattavasti. Myös ”kotilabrat” ovat yleistyneet, jolloin hygieniapassi saattaa tarkoittaa tätä:

Kuva. Dopingaineita valmistava kotilaboratorio Ruotsissa. (Kuva Ruotsin Tulli)

 

Mahdollisia haittavaikutuksia

Anabolis-androgeenisten steroidien haittavaikutuksia on tutkittu eniten dopingaineista. Pärssisen ja kumppaneiden (2000) tekemän tutkimuksen mukaan anabolis-androgeenisten steroidien ja testosteronin käyttäjien riski kuolla ennenaikaisesti oli 4,6-kertainen verrokkiryhmään verrattuna. Horwitzin ja kumppaneiden (2019) tutkimuksessa anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjien kuolleisuus oli kolminkertaista kontrolliryhmään verrattuna. Käyttäjillä oli myös huomattavasti enemmän sairaalakäyntejä.

Anabolis-androgeeniset steroidit mahdollisine epäpuhtauksineen aiheuttavat haittavaikutuksia lähes kaikkiin elimiin (Sarikaya ym. 2007). Tyypillisiä anabolis-androgeenisiin steroideihin ja niiden muuhun kuin lääketieteellisiin korvaushoitoihin liitettyjä terveyshaittoja ovat muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, maksatoksisuus, munuaisten vajaatoiminta, mielialahäiriöt sekä seksuaalitoimintojen häiriöt (Büttner ja Thieme 2010; Nieschlag ja Vorona 2015a; Nieschlag ja Vorona 2015b). Myös entisen kreikkalais-roomalaisen painin arvokisamitalistin ja nykyisen lääkärin Tuomo Karilan (2003) väitöskirjassa anabolisten steroidien käytön todettiin aiheuttavan monenlaisia muutoksia elimistön aineenvaihduntaan sekä sydämen toimintaan ja rakenteeseen. Tutkimusaineiston perusteella voidaan olettaa anabolisten steroidien käytön johtavan lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen sekä edistävän etenkin sydänperäisen äkkikuoleman riskiä.

Muita riskejä ja lieveilmiöitä, jotka liittyvät kuntodopingin käyttöön, ovat muun muassa pistämiseen liittyvät infektioriskit (Friedman ym. 2016), aineiden alkuperän tuntemattomuus ja mahdolliset epäpuhtaudet (Kimergård ym. 2014; Coomber ym. 2015) sekä käyttöön liittyvä stigma, eli häpeäleima (Griffiths ym. 2016). Briteissä anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjien hiv:n esiintyvyys on samaa luokkaa kuin suonensisäisiä huumeita käyttävillä. Myös B- ja C-hepatiittien esiintyvyys on korkeampi steroidien käyttäjien keskuudessa kuin väestössä keskimäärin (Hope ym. 2016).

Naisilla käytön riskit ovat suurilta osin samankaltaisia kuin miehillä. Maskulinisaatio on naisilla kuitenkin korostunutta. Koska naisilla on luontaisesti huomattavasti vähemmän testosteronia elimistössään, aiheuttavat suuret annokset anabolisia steroideja miesmäisiä piirteitä ja muita muutoksia. Ensimmäisten viikkojen aikana käytöstä tulee usein aknea, libidon vähentymistä ja äänen madaltumista. Käytön jatkuessa kuukautishäiriöt, klitoriksen kasvu ja rintojen pienentyminen ovat tyypillisiä muutoksia. Äänen madaltuminen on usein pysyvä muutos (Büttner ja Thieme 2010).

Sydän- ja verenkiertoelimistö. Dopingaineilla on useita mahdollisia haittavaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön. Yksittäisten aineiden ja muiden tekijöiden yhteisvaikutusta sydänterveyteen on kuitenkin melko vaikea tietää, koska monia dopingaineita käytetään yhtäaikaisesti isoilla annoksilla pitkiä ajanjaksoja (Sarikaya ym. 2007). Yksi vahvimmista tutkimusnäytöistä liittyy anabolis-androgeenisten steroidien aiheuttamista riskeistä sydän- ja verenkiertoelimistöön. Anabolis-androgeeniset steroidit voivat aiheuttaa haittoja usean eri mekanismin kautta. Tyypillisimpiä yhdistettyjä riskejä ovat kolesterolimuutosten aiheuttama hyvän kolesterolin (HDL) pitoisuuden lasku, sepelvaltimotauti, verisuonitukokset, sidekudoksen muodostuminen sydänlihakseen, rytmihäiriöt, sydämen koon kasvu ja varsinkin vasemman kammion seinämän kasvu, sydänlihasrappeuma sekä korkea verenpaine. Anabolis-androgeeniset steroidit saattavat aiheuttaa myös kudostuhoa, jolloin muutokset eivät ole palautuvia, vaikka niin usein ajatellaan (Sarikaya ym. 2007; Far ym. 2012; Pope ym. 2014; Lusetti ym. 2015; Chang ym. 2018; Kahal ym. 2018). Anabolis-androgeeniset steroidit saattavatkin aiheuttaa sydänperäisen äkkikuoleman ilman kroonisia muutoksia, kuten valtimonkovettumatautia tai tukoksia. Tällöin syynä ovat todennäköisesti anabolis-androgeenisten steroidien ja kovan harjoittelun yhdessä aiheuttama sydänlihaksen solukuolema apoptoosin kautta. Tämä mekanismi saattaa selittää varsinkin nuoren käyttäjän äkkikuoleman (Cecchi ym. 2017). Piristeet saattavat toimia sydänkohtauksen laukaisevana tekijänä, kun niitä käytetään anabolisten aineiden lisäksi.

Hormonaaliset häiriöt. Terveen ihmisen käyttäessä hormoneja aiheutuu tästä usein hormonaalisia häiriöitä ja sen seurauksena useita haitallisia vaikutuksia. Tyypillisimmät hormonaaliset häiriöt johtavat usein seksuaaliterveyden, mielenterveyden ja verensokerin häiriöihin (Sarikaya ym. 2007).

Koska testosteroni voi aromatisoitua estradioliksi, joka on estrogeenihormoni, saattaa sivuvaikutuksina miehille ilmetä naismaisia piirteitä (Kuhn 2002). Anabolis-androgeenisten steroidien estrogeeniset haittavaikutukset vaihtelevat paljon steroidikohtaisesti. Esimerkiksi oksimetolonilla on selkeitä estrogeenisiä sivuvaikutuksia (Büttner ja Thieme 2010). Sarikayan ja kumppaneiden (2007) artikkelin mukaan ”testosteronitankkauksella” olevien miesten plasman estradiolitasot saattavat nousta seitsemän kertaa suuremmaksi kuin mitä ne normaalisti ovat naisilla ovulaation aikana.

Anabolis-androgeenisten steroidien käyttö vähentää hypotalamus-aivolisäke-kives -akselin toimintaa miehillä, aiheuttaen oman testosteronintuotannon lamaantumisen. Tätä tilaa kutsutaan hypogonadotrooppiseksi hypogonadismiksi. Tilaa kuvaavat veren pienet pitoisuudet luteinisoivaa hormonia (LH) ja follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH), matala elimistön testosteronin tuotto, vähentynyt spermatogeneesi (siittiöiden tuotanto) ja kivesten surkastuminen.  Kivesten sisällä tulee olla korkea testosteronipitoisuus, jotta spermatogeneesi on mahdollista, eikä tätä ole mahdollista korjata oraalisesti (suun kautta lääkitsemällä) tai injektoimalla testosteronia (Sarikaya ym. 2007). Huhtaniemi tutkimusryhmineen (Oduwole ym. 2018, Duodecimin lyhennelmä artikkelista  suomeksi 2018) kuitenkin kyseenalaistivat tuoreessa tutkimuksessaan testosteronin välttämättömyyden siittiötuotannolle. He selvittivät hiirikokeissaan, että spermatogeneesi oli mahdollista pelkän FSH:n stimuloimana ilman testosteronia. Löytö on mullistava, mutta saattaa myös selittää sen, miksi jotkut anabolis-androgeenisia steroideja väärinkäyttävistä miehistä kykenevät lasten saamiseen. Toki tämä vaatii sen, että FSH-tasot ovat palautuneet.

 

Kuva. Anabolis-androgeenisten steroidien vaikutus hormonisäätelyyn (Mukaillen Perheentupa ja Rönkä 2009).

 

Eräs toinen yleinen kuntodopingaineiden aiheuttama hormonaalinen häiriö liittyy insuliiniin ja insuliiniresistenssiin. Diabetesriski kasvaa varsinkin kasvuhormonin (kasvuhormoni ei ole steroidirakenteinen mieshormoni, eli androgeeni, vaan peptidihormoni) käyttäjillä. Myös anabolis-androgeeniset steroidit saattavat lisätä insuliiniresistenssiä ja heikentää glukoosin sietoa (Sarikaya ym. 2007; Holt ja Sönksen 2008). Kasvuhormoni toimii insuliinin vastavaikuttajana heikentäen sen tehoa. Kasvuhormoni on siis diabetogeeninen hormoni, jolla on insuliinia vastustavia vaikutuksia. Se muun muassa vähentää glukoosin ottoa lihakseen ja lisää haiman glukoosin tuotantoa aiheuttaen näin veren glukoosipitoisuuden nousua ja insuliinin tuotantoa. Hyvä esimerkki kasvuhormonin liikatuotannosta on akromegalia, jota sairastavilla on tyypillisesti insuliiniresistenssi, huonontunut glukoosinsieto sekä diabetes (Sarikaya ym. 2007).

Vieroitusoireet. Anabolis-androgeenisten steroidien käytön lopettaminen voi saada aikaan vieroitusoireiden kaltaisen tilan, koska suurten annosten käytön loputtua saattaa ilmetä seksuaalisia häiriöitä, väsymystä, masentuneisuutta ja jopa itsetuhoisuutta. Käytön lopettamisen jälkeen gonadotropiinitasot (hormonit, jotka säätelevät sukupuolirauhasten toimintaa) palautuvat yleensä 13–24 viikossa. Hormonitoiminnan palautuminen saattaa kestää kuitenkin kuukausista vuosiin. Pienellä osalla henkilöistä hormonitoiminta ei välttämättä koskaan palaudu entiselleen ja he tarvitsevat testosteronikorvaushoitoa. Vieroitusoireet voivatkin ajaa käyttäjät hormonien käytön kierteeseen (Christou ym. 2017; Bhasin ym. 2018). On arvioitu, että noin 30 % käyttäjistä kokee riippuvuutta (Kanayama ym. 2009). Eläinkokeissa on huomattu, että kun eläimet saavat itse annostella anabolis-androgeenisten steroidien annostuksensa, ottavat eläimet hormonia sen haittavaikutuksista huolimatta. Anabolis-androgeenisilla steroideilla saattaa siis olla myös palkitseva vaikutus (Onakomaiya ja Henderson 2016).

Kuva. Eläinkokeissa on huomattu, että anabolisilla steroideilla saattaa olla palkitseva vaikutus. (Kuva pixabay.com)

 

Vaikutus aivoihin, mielialaan ja aggressiivisuuteen. On melko yleistä, että anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjiin liitetään aggressiivinen ja impulsiivinen käytös, niin sanottu ”roid rage”. Anabolis-androgeenisten steroidien käytöllä saattaa olla yhteyttä aggressiiviseen käytökseen ja rikollisuuteen, mutta tätä ei ole pystytty kiistatta näyttämään toteen. Eräs syy mahdolliseen aggression kasvuun saattaa olla anabolis-androgeenisten steroidien vaikutus aivojen serotoniinitasoihin. Selkeimmät tulokset on saatu aikaan eläinkokeilla, ja ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat olleet usein tapaustutkimuksia, joten merkittäviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Myöskään syy-seuraus -suhde ei ole selvä. On todennäköisempää, että jo valmiiksi aggressiivinen ihminen aloittaa anabolis-androgeenisten steroidien käytön kuin että pelkkä aineiden käyttö saisi aggressiivisen käytöksen aikaan. Saattaa kuitenkin olla, että erityisesti päihteiden ja anabolis-androgeenisten steroidien yhteiskäyttö laukaisee tai lisää riskiä jo olemassa olevaan aggressiiviseen käytökseen. Aggressiivisen käytöksen laukaisee todennäköisemmin sekakäyttö kuin pelkkä anabolis-androgeenisten steroidien käyttö (Lundholm ym. 2010; Lood ym. 2012; Lundholm ym. 2015; Onakomaiya ja Henderson 2016).

Kuva. Anabolisten steroidien käyttö ei tee kaikista raivohulluja.

 

Anabolis-androgeeniset steroidit ohittavat aivojen veri-aivoesteen ja vaikuttavat keskushermostoon. Testosteronin päävaikutus aivoihin tapahtuu sitoutumalla solun sisäisiin androgeenireseptoreihin (joista enemmän Osassa I), joita on laajalti aivoissa. Suuret annokset anabolis-androgeenisia steroideja saattavat aiheuttaa eri solutyyppien, kuten hermosolujen apoptoosia (solukuolema). Anabolis-androgeeniset steroidit voivat aiheuttaa aivoihin neurokemikaalisia ja rakenteellisia muutoksia ja tätä kautta muun muassa kognition heikentymistä. Anabolis-androgeeniset steroidit aiheuttavat myös epäsuorasti haitallisia vaikutuksia aivojen toimintaan aiemmin kerrottujen sydän- ja verisuonisairauksien lisääntymisen kautta. Anabolis-androgeenisten steroidien käytön haittavaikutuksiksi on liitetty myös useita psyykkisiä oireita ja häiriöitä (Kaufman ym. 2015; Bjørnebekk ym. 2017).

Anabolis-androgeenisten steroidien käytön on raportoitu aiheuttavan psyykkisiä vaikutuksia erityisesti henkilöillä, jotka ovat käyttäneet suuria annoksia, yleensä yli 1000 mg viikossa (Hall ja Hall 2005). Yleisimpiä näiden aineiden suurkäyttäjillä havaittuja psyykkisiä oireita ovat manian kaltaiset oireet, ärtyvyys, aggressiivisuus (suora vaikutus epävarma), ahdistuneisuus, euforia, hyperaktiivisuus ja holtiton vaarallinen käyttäytyminen. Myös psykoosit, masennus ja harhaiset tilat ovat mahdollisia (Hall ym. 2005; Onakomaiya ja Henderson 2016).

 

Haittavaikutusten itselääkintä

Usean käyttäjän lääkekokonaisuuteen kuuluvat niin sanotut post cycle therapy -aineet (PCT). Näitä ovat tyypillisesti antiestrogeenit (myös: SERM, selektiivinen estrogeenireseptorin modulaattori) ja istukkahormoni. Näitä aineita käytetään usein kuurien välissä, eli silloin kun anabolisten steroidien käyttö lopetetaan tai annoskokoa vähennetään. Näiden aineiden tarkoituksena on elvyttää omaa hormonituotantoa. Istukkahormoni stimuloi miehillä testosteronin tuotantoa kiveksissä. Istukkahormonia erittyy naisen elimistöön ainoastaan raskauden aikana. Koska testosteroni ja osa anabolisista steroideista voivat metabolisoitua estrogeeniksi, pyritään antiestrogeeneillä lisäksi hillitsemään näitä muutoksia (Stenman ym. 2008; Karavolos ym. 2015).

PCT-aineet saattavat elvyttää omaa hormonitoimintaa ja siittiöiden tuotantoa sekä vähentää joitakin haittoja, kuten gynekomastiaa, eli rintojen kasvua miehillä. Niiden käyttö sisältää kuitenkin samankaltaisia riskejä kuin muidenkin dopingaineiden käyttö. Esimerkiksi pimeiltä markkinoilta hankitun PCT-aineen sisältöä on lähes mahdotonta tietää.

PCT-aineiden hyöty kuurin jälkeisten oireiden lievittämisessä ei ole kiistatonta. Muun muassa Griffiths kumppaneineen (2016) tulevat tutkimuksessaan tulokseen, että PCT olisi hyvä haittoja vähentävä keino. PCT:n avulla käyttäjät voisivat vähentää tai lopettaa steroidien käyttönsä hallitummin, varsinkin jos lopettamiseen liittyy mielenterveyden ongelmia, kuten masentuneisuutta. Artikkelista ei kuitenkaan ilmene, mitä kautta käyttäjien tulisi PCT-aineensa hankkia. Wenkerin ja kumppaneiden (2015) tutkimuksessa huomattiin, että istukkahormonia ja antiestrogeenejä anabolis-androgeenisten steroidikuurien jälkeen saaneiden miesten siittiöiden ja sperman tuotanto palautui lähes täysin noin viidessä kuukaudessa, eikä haittavaikutuksia raportoitu. Hoidettavat olivat hedelmättömyysklinikan asiakkaita, mutta tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää.

Suomessa terveydenhuollossa ei ole olemassa virallisia suosituksia pitkään jatkuneen dopingaineiden käytön vieroittautumiseen ja PCT-aineiden käyttöön.

 

Testosteronin korvaushoito vs. testosteronin dopingkäyttö

Koska testosteronin korvaushoito ja testosteronin dopingkäyttö sekoitetaan usein, on selkeyden vuoksi hyvä tuoda esiin näiden eroavaisuuksia. Testosteronin korvaushoidossa on kyse lääketieteellisesti diagnosoidusta tilasta, jossa elimistö tuottaa liian vähän testosteronia (hypogonadismi) ja siitä seuraa useita oireita, kuten väsymystä, masentuneisuutta ja seksuaalista haluttomuutta. Korvaushoidolla pyritään normalisoimaan luonnolliset pitoisuudet testosteronia. Oikein kriteerein tehtynä tämä on täysin hyväksyttävää ja joitain hyvin alhaisesta testosteronista johtuvia oireita helpottavaa tai jopa joitain terveysriskejä korjaavaa (Elliot ym. 2017; Ponce ym. 2018; Corona ym. 2019). Testosteronihoidolla saattaa esimerkiksi olla muun muassa antidepressiivisia vaikutuksia (Walther ym. 2019). Satunnaistetuissa plasebo-kontrolloiduissa tutkimuksissa testosteronikorvaushoito on todettu turvalliseksi, kun annosmäärät ovat olleet suositusten mukaisia (Elliot ym. 2017; Ponce ym. 2018;Corona ym. 2019). Korvaushoitoon liittyy kuitenkin riskejä, eikä sitä voida aloittaa kaikille. Endocrine Societyn (kansainvälinen endokrinologiyhdistys) suosituksena on muun muassa, että lapsen hankintaa harkitsevilla, hoitamatonta uniapneaa sairastavalla, syöpäriskin (tietyt syövät) tai korkean veren hematokriitin omaavilla ja aikaisemman kuuden kuukauden aikana sydänkohtauksen saaneilla lääkitystä ei aloitettaisi. Tulisi myös selvittää onko hypogonadismi kives- vai aivoperäistä. Aivoperäistä hypogonadismia tutkittaessa tulisi mitata luteinisoivan ja follikkelia stimuloivan hormonin pitoisuudet (Bhasin ym. 2018). Tästä Harvardin lääketieteellisen koulun (Harvard Medical School) hyvästä ja selkeästä lyhyestä jutusta selviää hyvin testosteronikorvaushoidon pääpointit.

Muun muassa Duodecimin Lääkärin tietokannassa (Vehkavaara 2018) kirjoitetaan hypogonadismista ja hormonikorvaushoidosta seuraavanlaisesti: Jos kokonaistestosteroni on alle 8 nmol/l, (miesten viitearvot 10–38 nmol/l) hypogonadismi on ilmeinen ja syy täytyy selvittää. Testosteronipitoisuus 8–10 nmol/l on harmaa alue, josta löytyy todellista hypogonadismia sairastavia, mutta osalla saattaa syynä olla jokin väliaikainen syy tai SHBG (sukupuolihormoneja sitova globuliini) on matala. Tämän vuoksi testosteroni tulee mitata useamman kerran ennen hoitopäätöksiä tai laajempia selvityksiä. Ylipaino ja metabolinen oireyhtymä ovat tavallisia syitä lievästi alentuneeseen pitoisuuteen. Laihdutus nostaa testosteronipitoisuutta. Muitakin elintapoihin liittyviä tekijöitä on, jotka vaikuttavat testosteronin pitoisuuteen laskevasti ja näistä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Kerromme näistä myöhemmin lisää.

Testosteronin dopingkäytön tarkoituksena on harvemmin matalien arvojen nostaminen normaalipitoisuuksiin, vaan ennemminkin normaalipitoisuuksien nostaminen luonnottoman korkealle. Keinotekoisesti hyvin korkealle nostetut testosteroniarvot ovat huomattavasti suurempi riksi terveydelle kuin matalien arvojen normalisoiminen. Tyypillinen aloitusannos testosteronia korvaushoidossa on 150–200 mg lihakseen pistäen kahden viikon välein tai 75–100 mg viikossa (Bhasin ym. 2018). Tyypilliset määrät dopingtarkoituksessa ovat 1000–1500 mg viikossa (Brennan ym. 2017).

 

Matala vs. korkea testosteroni

Ei voi sanoa, että testosteroni olisi terveydelle haitaksi tai hyödyksi. Nämä väittämät ovat vajaita. Testosteronin terveyshyödyt ja -haitat riippuvat siitä, kuinka paljon elimistössä on testosteronia. Liian pienet mutta toisaalta myös liian suuret pitoisuudet testosteronia näyttäisivät lisäävän terveysriskejä. Niin sanottu kultainen keskitie näyttäisi olevan myös testosteronipitoisuuksissa oikea tie.

Matalat testosteroniarvot ovat olleet useissa tutkimuksissa yhteydessä sairastavuuteen. Ei ole kuitenkaan selvää, johtuuko tämä nimenomaan testosteronista, vai onko matala testosteroniarvo enemmänkin huonon terveydentilan indikaattori (Luo ym. 2019). Entä elimistön oma luonnollinen korkea testosteronipitoisuus, onko se riski terveydelle? Tuoreessa tutkimuksessa käytiin läpi, onko elimistön itse tuottama korkea testosteroni yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin. Huomattiin, että miehillä, joilla oli geenimuoto, joka altisti korkealle testosteronille, oli enemmän verisuonitukoksia ja sydämen vajaatoimintaa kuin miehillä, joilla ei ollut tätä geeniä. Tämä laaja ja laadukas tutkimus heittää lisää kysymysmerkkejä testosteronin terveysvaikutuksiin. Tutkimuksesta voit lukea uutisjutun tästä tai sitten itse alkuperäinen artikkelin tästä.

Joka tapauksessa testosteronin puutoksen syy tulisi selvittää ja tarpeen mukaan hoitaa. Hypogonadismin diagnostiikka on kuitenkin ongelmallista, sillä testosteronipitoisuuden vaihtelu on normaalia. Terveelläkin ihmisellä voimakas ja runsas liikunta (varsinkin yhdistettynä energianrajoitukseen), paasto, korkea proteiinin- ja alhainen rasvan ja hiilihydraatin saanti (esim. Volek ym. 1997) ja erilaiset stressitekijät pienentävät testosteronipitoisuutta väliaikaisesti. Myös masennuksessa testosteronipitoisuus pienenee.

On hyvä muistaa, että omaa luonnollista testosteronipitoisuutta voi kohottaa ja ylläpitää elintavoilla. Päihteiden (varsinkin alkoholi, bentsot), ylipainon, stressin, univajeen ja liian kovan jatkuvan treenaamisen (eli huonosti suunniteltu ja toteutettu liikunta) välttäminen ovat ehkä tärkeimpiä elintapoja, joihin pystymme vaikuttamaan. Jos asia ei ole vielä tullut selväksi, on vielä hyvä muistuttaa, että luonnollisesti testosteroniarvoja ei voi mitenkään nostaa yhtä korkealle kuin testosteronivalmisteita käyttämällä.

Testosteronikorvaushoidon turvallisuudesta on juuri meneillään uusi TRAVERSE-niminen tutkimus (6000 ihmisen otos). Menee kuitenkin vuosia ennen kuin tämän tutkimuksen tulokset julkaistaan. Ehkä olemme tulevaisuudessa hieman viisaampia tästä aiheesta, koska testosteronikorvaushoidon terveyshyödyistä on tällä hetkellä vieläkin hieman ristiriitaista tietoa saatavilla.

 

Yhteenveto

– Kaksoissokkotutkimusten puutteen takia suurin osa anabolisia aineita käsittävistä tutkimuksista on ollut havainnoivia. Anabolis-androgeenisia steroideja käyttävillä on tutkimuksissa havaittu kohonnut riski huomattavan moneen terveysongelmaan. Ennenaikaisen kuoleman riskin on todettu olevan moninkertainen. Osa vaikutuksista saattaa johtua myös tuotteiden sisältämistä epäpuhtauksista tai käytöstä yhdessä muiden lääkkeiden kanssa (esim. piristeet, diureetit jne.).

– Haittavaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Yksi saattaa kokea käytetyistä aineista enemmän hyötyä ja selvitä pienillä haittavaikutuksilla. Toisella haittavaikutukset voivat olla huomattavankin suuret. Tämän takia kokemusten vertailu ja neuvojen jakaminen käytöstä on riskialtista.

– Elimistö palautuu usein hormonikuureista, mutta peruuttamattomat muutokset ovat mahdollisia.

– Usean eri aineen käyttö vaikeuttaa haittavaikutusten tutkimista, mutta näyttää lisäävän terveysriskejä.

– Lääkinnälliset annokset (korvaushoito) ovat huomattavasti pienempiä kuin doping-tarkoituksessa käytetyt annokset. Korvaushoitoa ei tule aloittaa omin päin, vaan asiantuntijalääkärin vastaanotolla.

– Testosteronilla lukuisia hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Liian matalat ja korkeat arvot kuitenkin riski terveydelle. Tutkimustietoa kaivataan lisää.

– Doping ei ole ainoastaan kilpaurheilun tai rikosoikeudellinen ongelma, vaan myös kansanterveydellinen asia.

 

Lähteet, joissa ei linkkiä:

Sarikaya H, Peters C, Schulz T, Schönfelder, Michna H. 2007. Biomedical Side Effects of Doping. International Symposium Munich, Germany. “Harmonising the Knowledge About Biomedical Side Effects of Doping” -Project of the European Union

Vehkavaara S. 2018. Miehen hypogonadismi ja hormonikorvaus. Lääkärin käsikirja. Duodecim.

 

Leskinen ja Askola

 

Tietoa Dopinglinkistä

Dopinglinkki – tietoa ja terveysneuvontaa kuntodopingista

Dopinglinkki on terveysneuvontapalvelu, joka tarjoaa tietoa kuntodopingista eli kilpa- ja huippu-urheilun ulkopuolisesta dopingkäytöstä. Olemme Suomen ainoa kuntodopingiin keskittynyt asiantuntijapalvelu, jota ylläpitää A-klinikkasäätiö.

Dopinglinkki kouluttaa ja luennoi esimerkiksi kuntoilun dopingaineista ja ravintolisiin liittyvistä dopingaineiden riskeistä. Dopinglinkki on suunnattu dopingaineita käyttäville kuntoilijoille, heidän läheisilleen, dopingkäyttäjiä työssään kohtaaville eri alojen ammattilaisille ja kaikille muille dopingaineiden vaikutuksista kiinnostuneille.

 

Dopinglinkki tarjoaa muun muassa seuraavia maksuttomia palveluja:

 

Kansainvälinen toiminta

Dopinglinkin koordinoima Erasmus+ Sport -hanke – Towards quality anti-doping education in recreational sports (2018–2020). Dopinglinkin tuottamia verkkokoulutuksia pilotoidaan Euroopan maissa. https://deltsproject.eu/

Lisäksi Dopinglinkki on partnerina toisessa Erasmus+ Sport -hankkeessa, Developing communities of practice to maximize the usability and impact of clean sport education in Europe/ IMPACT (2019–2021).

 

Kirjoittajien esittely

Ville Leskinen ja Joni Askola ovat A-klinikkasäätiön Dopinglinkin asiantuntijoita.  Ville on valmistunut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta terveystieteiden maisteriksi. Joni on valmistumassa kesällä terveystieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta liikuntalääketieteen pääaineesta.

Kirjoittajilla on kuntoilun antidopingtyön lisäksi intohimo treenaamista ja harrastevoimailua kohtaan. Ville on nostanut maastavedosta 200 kg ja juoksee rutiinilla yli 20 km lenkkejä. Jonilta löytyy harraste- ja kilpaurheilutaustaa palloilulajeista sekä kamppailulajeista. Joni veti jo ensimmäisellä luokalla 14 leukaa. Tästä eteenpäin kehitys on ollut tasaisen…noh…tasaista, eikä leukaennätys ole parantunut muutamaa toistoa enempää.

 

 

Tietoja jhulmi

PhD, docent and associate professor in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti ja apulaisprofessori). https://staff.jyu.fi/Members/jjhulmi/main
Kategoria(t): fysiologia, Lihakset, lihaskasvu, terveys. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA II: haittavaikutukset ja riskit – Leskinen ja Askola

  1. Kananmunan pelkääjät! sanoo:

    Vieläkin tuntuu olevan kovassa luulo että kananmunan keltuaiset ovat epäterveellisiä? Miksi hulmi vieläkin vältellään niitä? Monet bodarit syövät pelkät valkuaiset pääosin MIKSI?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s