Blogimainokset

Valitettavasti blogissani kirjoitusten joukossa on välillä jotain typeriä kirjoituksiin kuulumattomia mainoksia. Pahoittelut siitä. En saa niistä mitään taloudellista korvausta, koska vedin jo alussa sen linjan, että en halua bloggaamisella tienata.  Jos mainokset internetissä häiritsevät, suosittelen asentamaan selaimeen ilmaisen AD-blokkerin. Erilaisia ilmaita blokkereita on monia. Näistä itse käytän uBlock originia, koska se näyttäisi olevan nopein ja vähiten resursseja käyttävä useassa selaimessa toimiva blokkeri. Se on lisäksi avoimen lähdekoodin laajennus, jota ilmeisesti jatkuvasti kehitetään, mikä on plussaa. Jos jostain syystä haluat sallia joillain sivuilla mainokset tai joku esimerkiksi upotettu video ei toimi, onnistuu blokkerin sulkeminen kyseisillä sivustoilla helposti.

Joku varmaan ihmettelee, että miksi en sitten tee asialle mitään. Olen tykästynyt WordPressin kätevään ja toimivaan ilmaiseen sovellukseen, enkä ole aikeissa siirtää sivustoa uuteen domainiin ajoittaisista typeristäkin höpöhöpömainoksista huolimatta. Sivuillani on jo lähes 200 kirjoitusta ja niissä tosi paljon linkkejä kirjoituksesta toiseen. Minulla ei ole aikaa perata kaikkia kirjoituksia läpi niin, että kaikki linkit varmasti toimisivat sivujen siirron ja mahdollisten uudelleenohjausten jälkeenkin. Yksi vaihtoehto olisi myös ajaa alas koko blogi ja aloittaa alusta tai jopa lopettaa bloggaaminen, mutta en minä sitä tee, ainakaan vielä. Seuraavan noin puolen vuoden aikana on tulossa kirjoituksia muun muassa maastavedosta, penkkipunnerruksesta jne.

Mainokset
Kategoria(t): Ei kategoriaa | 6 kommenttia

Ovatko nykylapset liikkumattomia ja huonokuntoisia? – Haapala

Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset. Erityisesti liikkumattomuus ja suoranainen laiskuus vaivaa murrosikäisiä. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on kehitetty jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. Onko tilanne todella näin huolestuttava? Katsotaan mitä tutkimusnäyttö meille kertoo.  Tällä kertaa sain vieraskirjoittajaksi lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) liikuntaan erikoistuneen liikuntafysiologian dosentin Eero Haapalan vastaamaan näihin paljon puhuttaviin kysymyksiin. Hän kertoo lopuksi myös lasten kehon hallinnan ja voimaharjoittelun merkityksestä.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, kuntosali, terveys, voimaharjoittelu | Yksi kommentti

Miksi asiantuntijoiden tulisi kansanomaistaa tiedettä ja tutkimuksia isolle yleisölle ja miten se tehdään? Hulmi ja Poutanen

Seuraava kirjoitus on kannanotto tieteen kansanomaistamisen puolesta. Tämä on yhteiskirjoitus, jossa toinen kirjoittajista on tieteentekijä, jolla on runsaasti kokemusta tieteen kansanomaistamisesta, ja toinen on viestinnän asiantuntija, asiantuntijaviestinnästä kirjan kirjoittanut tohtori Petro Poutanen. Esittelemme kirjoituksessa viestinnän perusperiaatteita, jotka auttavat asiantuntijoita kansanomaistamaan tietoa. Annamme myös vinkkejä, miten asiantuntijat voivat tehdä yhteistyötä toimittajien kanssa paremman journalismin varmistamiseksi. Mutta aivan aluksi kerromme, miksi tieteen kansanomaistaminen on tärkeää.

Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | 11 kommenttia

Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA II: haittavaikutukset ja riskit – Leskinen ja Askola

Ensimmäisessä osassa tutustuttiin kuntodopingaineiden (erityisesti anabolisten steroidien) käytön motiiveihin, vaikutusmekanismeihin ja suorituskyvyn muutoksiin. Jotta asiasta ei saisi turhan ruusuista kuvaa, Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola perehtyvät artikkelisarjan toisessa osiossa anabolisten steroidien aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja niin sanotuilta pimeiltä markkinoilta hankittujen aineiden mahdollisiin valmistustapoihin ja sen tuomiin riskeihin.  Doping ei ole ainoastaan kilpaurheilun tai rikosoikeuden ongelma, vaan ennen kaikkea kansanterveydellinen asia. Tekstissä käsitellään dopingkäytön lisäksi myös matalan testosteronin ja hormonikorvaushoidon vaikutuksia.

Teksti sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin lääkäreille tuottamasta verkkokurssista.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, Lihakset, lihaskasvu, terveys | 2 kommenttia

Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA I: käyttö ja vaikutusmekanismit – Leskinen ja Askola

Dopingista eli kielletyistä aineista ja menetelmistä urheilussa kirjoitetaan paljon, mutta asiallista ja neutraaleja kirjoituksia anabolisista aineista ja niiden vaikutuksista on vähän saatavilla. Tässä vieraskirjoitussarjan ensimmäisessä osassa mainion ilmaisen Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola käyvät läpi kuntoilijoiden dopingin käytön taustoja, motiiveja ja kertovat syvällisesti näiden aineiden vaikutusmekanismeista ja eduista voimaharjoittelussa ja kehonkoostumuksessa. Kirjoitus keskittyy pääosin kuntoilijoiden anabolisten aineiden käyttöön, mutta näiden aineiden vaikutukset ovat toki urheilijoilla vastaavan kaltaisia. Kirjoitus sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin tuottamasta lääkäreille tarkoitetusta verkkokurssista.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, kuntosali, Lihakset, lihaskasvu, voimaharjoittelu | 4 kommenttia

Vatsalihasten anatomiaa for dummies – Hokkanen

Vatsalihaksista on kirjoitettu tässä blogissa jo useaan kertaan, mutta vatsalihasten anatomiasta eli rakenteesta ei niinkään. Tämän kirjoituksen tarkoituksena onkin perehtyä vatsalihasten rakenteeseen ja toimintaan niin, että siitä ottaa selvää se kuuluisa Erkkikin. Vieraskirjoittajana on yli 10 vuotta anatomiaa opettanut ja anatomiasta kirjan kirjoittanut TtM Matti Hokkanen. Kirjoituksen luettuasi ymmärrät myös paremmin aiempia (Esim. 1, 2, 3, 4) ja tulevia keskikehoon liittyviä kirjoituksia tässä blogissa ja muualla.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, kuntosali, Lihakset, terveys, voimaharjoittelu | 3 kommenttia

Monijakoinen harjoittelu – uhka vai mahdollisuus?

Treenijaolla tarkoitetaan kuntosalilla sitä, kuinka moneen harjoituskertaan kehon lihasryhmät jaetaan (lue lisää Lihastohtori-kirjoista ja blogikirjoituksesta). Esimerkiksi yksijakoisessa treeniohjelmassa koko keho treenataan yhdellä kertaa ja kolmijakoisessa kehon lihasryhmät on jaettu kolmeen osaan. Ennen muinoon tunnetut kehonrakentajat kuten Steve Reeves ja Reg Park vannoivat koko kehon treenaamisen kerralla puolesta. Voimalajien urheilijat treenaavat edelleen lähes poikkeuksetta 1- tai 2-jakoisilla ohjelmilla. Kehonrakentajat ovat sen sijaan viimeisten vuosikymmenien aikana tyypillisesti treenanneet  monijakoisesti, mutta poikkeuksiakin on. Se, miten on ennen treenattu ei kuitenkaan ole hyvä argumentti jonkin treenimetodin hyvyydestä vaikka ”treenievoluutiossa” kaikkein tehottomimmat tavat treenata ovatkin luultavasti huuhtoutuneet pois.

Käsittelen seuraavaksi vähintään kolmijakoisen treeniohjelman uhkia ja mahdollisuuksia.

Lue loppuun

Kategoria(t): kuntosali, Lihakset, lihaskasvu, voimaharjoittelu | 13 kommenttia