Maastaveto osa I: Teoria ja mekaniikka – Granlund ja Hulmi

Maastaveto on yksi parhaista liikkeistä, jos haluaa olla vahva ja atleettinen. Sitä kuitenkin näkee valitettavan harvoin tehtävän oikein saleilla, ja sen suoritustekniikkaan liittyy paljon väärinymmärryksiä oikeasta asennosta. Väärin tehtynä maastaveto (kuten moni muukin  asia) voi olla vaarallinen, mutta oikein tehtynä se on turvallinen ja tehokkaasti koko kehoa vahvistava liike toisin kuin viimeaikaisessa keskustelussa on esitetty.

Tässä blogisarjassa käsittelemme maastavetoa perusteellisesti yhdessä voimavalmentaja ja liikuntatieteiden opiskelija Julius Granlundin kanssa. Ensimmäisessä osassa kerromme, mitä maastavedossa pitäisi tapahtua mekaanisella tasolla, ja käymme läpi objektiivisen tavan havainnoida nostoa, jotta ymmärrämme mihin oikeanlainen nostotekniikka pohjautuu.

Blogimainokset on nyt ostettu pois

Valitettavasti blogissani kirjoitusten joukossa on välillä ollut jotain typeriä kirjoituksiin kuulumattomia mainoksia. En ole saanut niistä mitään taloudellista korvausta, koska vedin jo alussa sen linjan, että en halua bloggaamisella tienata.  Minä kuitenkin nyt hermostuin mainoksiin sen verran, että maksoin mainokset pois. Kiitos lukijoille vinkeistä!

Joku varmaan ihmettelee, että miksi en sitten ollut aiemmin tehnyt asialle mitään. No koska olen jäärä, vehtaaja ja vatuloija, heh. Otin kuitenkin väliaikaisesti blokkerin pois päältä ja katselin mille mainokset näyttää. Välillä siellä on ihan asiallisia mainoksia, mutta pahimmillaan tällaisia.

Joten päädyin nyt sellaiseen ratkaisuun, että otin mainokset pois ainakin pariksi vuodeksi. Pahoittelut niille, jotka menettävät nyt mahdollisuuden toivoon laihtua vain minuutilla päivässä!

Jos mainokset muualla internetissä häiritsevät, suosittelen asentamaan selaimeen ilmaisen AD-blokkerin. Erilaisia ilmaita blokkereita on monia. Näistä itse käytän uBlock originia, koska se näyttäisi olevan nopein ja vähiten resursseja käyttävä useassa selaimessa toimiva blokkeri. Se on lisäksi avoimen lähdekoodin laajennus, jota ilmeisesti jatkuvasti kehitetään, mikä on plussaa. Jos jostain syystä haluat sallia joillain sivuilla mainokset tai joku esimerkiksi upotettu video tai muu sovellus ei toimi, onnistuu blokkerin sulkeminen kyseisillä sivustoilla helposti.

Juha Hulmi

Ovatko nykylapset liikkumattomia ja huonokuntoisia? – Haapala

Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset. Erityisesti liikkumattomuus ja suoranainen laiskuus vaivaa murrosikäisiä. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on kehitetty jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. Onko tilanne todella näin huolestuttava? Katsotaan mitä tutkimusnäyttö meille kertoo.  Tällä kertaa sain vieraskirjoittajaksi lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) liikuntaan erikoistuneen liikuntafysiologian dosentin Eero Haapalan vastaamaan näihin paljon puhuttaviin kysymyksiin. Hän kertoo lopuksi myös lasten kehon hallinnan ja voimaharjoittelun merkityksestä.

Miksi asiantuntijoiden tulisi kansanomaistaa tiedettä ja tutkimuksia isolle yleisölle ja miten se tehdään? Hulmi ja Poutanen

Seuraava kirjoitus on kannanotto tieteen kansanomaistamisen puolesta. Tämä on yhteiskirjoitus, jossa toinen kirjoittajista on tieteentekijä, jolla on runsaasti kokemusta tieteen kansanomaistamisesta, ja toinen on viestinnän asiantuntija, asiantuntijaviestinnästä kirjan kirjoittanut tohtori Petro Poutanen. Esittelemme kirjoituksessa viestinnän perusperiaatteita, jotka auttavat asiantuntijoita kansanomaistamaan tietoa. Annamme myös vinkkejä, miten asiantuntijat voivat tehdä yhteistyötä toimittajien kanssa paremman journalismin varmistamiseksi. Mutta aivan aluksi kerromme, miksi tieteen kansanomaistaminen on tärkeää.

Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA II: haittavaikutukset ja riskit – Leskinen ja Askola

Ensimmäisessä osassa tutustuttiin kuntodopingaineiden (erityisesti anabolisten steroidien) käytön motiiveihin, vaikutusmekanismeihin ja suorituskyvyn muutoksiin. Jotta asiasta ei saisi turhan ruusuista kuvaa, Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola perehtyvät artikkelisarjan toisessa osiossa anabolisten steroidien aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja niin sanotuilta pimeiltä markkinoilta hankittujen aineiden mahdollisiin valmistustapoihin ja sen tuomiin riskeihin.  Doping ei ole ainoastaan kilpaurheilun tai rikosoikeuden ongelma, vaan ennen kaikkea kansanterveydellinen asia. Tekstissä käsitellään dopingkäytön lisäksi myös matalan testosteronin ja hormonikorvaushoidon vaikutuksia.

Teksti sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin lääkäreille tuottamasta verkkokurssista.

Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA I: käyttö ja vaikutusmekanismit – Leskinen ja Askola

Dopingista eli kielletyistä aineista ja menetelmistä urheilussa kirjoitetaan paljon, mutta asiallista ja neutraaleja kirjoituksia anabolisista aineista ja niiden vaikutuksista on vähän saatavilla. Tässä vieraskirjoitussarjan ensimmäisessä osassa mainion ilmaisen Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola käyvät läpi kuntoilijoiden dopingin käytön taustoja, motiiveja ja kertovat syvällisesti näiden aineiden vaikutusmekanismeista ja eduista voimaharjoittelussa ja kehonkoostumuksessa. Kirjoitus keskittyy pääosin kuntoilijoiden anabolisten aineiden käyttöön, mutta näiden aineiden vaikutukset ovat toki urheilijoilla vastaavan kaltaisia. Kirjoitus sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin tuottamasta lääkäreille tarkoitetusta verkkokurssista.

Vatsalihasten anatomiaa for dummies – Hokkanen

Vatsalihaksista on kirjoitettu tässä blogissa jo useaan kertaan, mutta vatsalihasten anatomiasta eli rakenteesta ei niinkään. Tämän kirjoituksen tarkoituksena onkin perehtyä vatsalihasten rakenteeseen ja toimintaan niin, että siitä ottaa selvää se kuuluisa Erkkikin. Vieraskirjoittajana on yli 10 vuotta anatomiaa opettanut ja anatomiasta kirjan kirjoittanut TtM Matti Hokkanen. Kirjoituksen luettuasi ymmärrät myös paremmin aiempia (Esim. 1, 2, 3, 4) ja tulevia keskikehoon liittyviä kirjoituksia tässä blogissa ja muualla.