Tieteellinen maailmankuva – mitä se on ja onko siitä hyötyä?

Maailmankuva tarkoittaa käsitystä maailmasta ja maailmankuvia voi olla hyvin monenlaisia. Mitä sitten tarkoittaa tiede ja tieteellinen maailmankuva/maailmankatsomus? Tarkoittaako se sovellettuna arkielämään sitä, että katsoo aina treeni- ja ravintovinkit tieteellisten artikkelien hakupalvelusta kuten vaikkapa PubMedista? Entäs onko vastaavasti epätieteellisen maailmankuvan toteuttaminen sitä, että treenaa ihan päinvastoin kuin uusimmassa tutkimuksessa sanotaan, jää 13. päivä perjantaina sängyn alle piiloon ja uskoo homeopatiaan ja astrologiaan? Pohdin mm. näitä kysymyksiä tässä kirjoituksessa.

Vuosi 2016 ja kohti vuotta 2017

On jälleen vuosikatsauksen aika. Kerron tässä kirjoituksessa vuoden kohokohdista blogissa, mitä tutkimuksilleni kuuluu ja ennustan tulevaa.

Suhteellinen energiansaatavuus kunto- ja huippu-urheilussa: terveys ja suorituskyky – Heikura

Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, jotka syövät liikaa (suhteessa energiankulutukseensa) ja tämä on riski terveyden ja toimintakyvyn kannalta. Toisaalta varsinkin paljon liikkuvista erittäin moni syö turhan vähän ja liian rajoittavasti (ks. mm. aiemmat blogikirjoitukset 1, 2). Tällä kertaa sain blogivieraakseni entisen opiskelijani, nykyään väitöskirjaa urheilijan ravitsemuksesta ja energiansaatavuudesta Australiassa tekevän Ida Heikuran (LitM). Tämän tekstin ensisijainen tavoite on kertoa blogin lukijoille energiansaatavuudesta sekä alhaisen energiansaatavuuden vaikutuksista kaiken tasoisten ja ikäisten liikkujien terveyteen, hormonipitoisuuksiin ja suorituskykyyn. Joten olet sitten nuori tai vanha, mies tai nainen, kestävyysurheilija tai painonnostaja, kannattaa jatkaa lukemista – tämä aihe koskettaa lähes kaikkia! Lukemisen jälkeen ymmärrät mm. miksi energiansaatavuus on eri asia kuin energiansaanti ja miksi nämä kaksi on tärkeää osata erottaa toisistaan.

Miten saada heikosti kehittyvän treeni tehokkaammaksi: näin aukaiset yleisimmät kehityksen lukot – Haikarainen

Osa ihmisistä kehittyy salilla varsinkin alussa erittäin nopeasti. Vähintään yhtä suurelle osalle kuitenkin näin ei käy. Teet kovaa työtä salilla. Vaaka ei liiku mihinkään eikä peilikuva muutu lihaksikkaammaksi. Treeniraudat eivät kasva ja turhauttava ja pitkä tasannevaihe pitää paikallaan. Olet jo lyömässä hanskat tiskiin.  Saatat olla niin kutsuttu heikosti kehittyvä eli ”low-responder”. Peli ei kuitenkaan välttämättä ole pelattu. Jatka siis lukemista, koska tässä artikkelissa tuore tietokirjailija LitM ja PT Timo Haikarainen kertoo mitä kaikkea on vielä tehtävissä, jotta kehitys lähtee nousu-uralle.

Kuntosaliharrastajan alaselkävaivat – ohjeet ongelmien ehkäisyyn ja ongelmista eroon pääsemiseen – Tarnanen ja Hakala

Alaselkäkivut vaivaavat monia, jotka joutuvat istumaan paljon. Alaselkä ei kuitenkaan ole aktiivisille liikunnan harrastajillakaan immuuni kivuille. Tässä artikkelissa keski-kehon ekspertit Sami Tarnanen (fysioterapeutti, TtT) ja Ilkka Hakala (fysioterapeutti, OMT) kirjoittavat kattavasti saliharjoitteluun, mutta myös muuhun liikuntaan usein liittyvien alaselkäongelmien syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi kirjoitus antaa kuvin ja videoin höystettynä erinomaisia vinkkejä siitä kuinka ongelmia voidaan välttää tai vähentää. Lue ja opi!

Kyykkysyvyyden merkitys urheilijan harjoittelussa osa 2: Suorituskyky – Tapio, Lahti ja Hulmi

Edellisessä osassa Jari Tapio kertoi kyykkysyvyyden merkityksestä turvallisuudelle. Nyt vaihdamme sujuvasti näkökulmaa turvallisuudesta suorituskykyyn. Pyysin tähän osaan Jarin lisäksi jalkakyykystä graduaan tekevän fysiikkavalmentaja Johan Lahden. Ja koska aihe on itsellenikin läheinen, tulin itse myös mukaan kirjoittajaksi. Käymme läpi laajasti ja objektiivisesti, millainen merkitys eri kyykkysyvyyksillä on suorituskykyyn emmekä kokonaan unohda myöskään lihasmassaa.  Vaikka kirjoitus on tehty jalkakyykystä, voi sitä soveltaa myös muihin liikkeisiin, joissa on vaihtelua liikkeen laajuuden suhteen.

Kestävyysliikunta ja fitness on vaarallista ja muita ravinto- ja treenikeskustelun mustavalkoisia ajatuksia

Opiskelin yliopistossa parina ensimmäisenä vuonna liikunnan ja biologian ohella hieman mm. tietotekniikkaa. Tietotekniikassa käytetään yleisesti binäärilukujärjestelmää, jossa totuusarvo on joko 1 tai 0. Vaikka meillä ihmisillä asiat eivät ole näin mustavalkoisia, silti tällainen dikotominen ajattelu on edelleen voimissaan. Tällöin esimerkiksi ruokavalioita tai treenitapoja ajatellaan yksinkertaisesti oikeina tai väärinä eikä osata ajatella, että näiden ääripäiden välilläkin on elämää. Tässä kirjoituksessa annan muutamia esimerkkejä tällaisen ajattelun ongelmista. Kerron myös onko fitness ja kestävyysharjoittelu vaarallista kuten väitetään ja ihmettelen miksi liikuntasuosituksia ei arvostella kuten ravintosuosituksia.