Ensimmäisessä osassa käsiteltiin penkkipunnerruksen teoriaa ja mekaniikkaa. Tässä osassa GT Performancen valmentaja Tapio Tulenheimo käsittelee penkkipunnerruksen oikeaoppista tekniikkaa. Häntä sparrasivat kirjoituksessa Lihiksen lisäksi pari kokenutta penkkaajaa. Jos et ole vielä lukenut ensimmäistä osaa, kannattaa käydä lukemassa myös se, jotta ymmärrät mihin penkkipunnerruksen oikea tekniikka perustuu.
Teitkö sinä muutama viikko sitten jonkin uudenvuodenlupauksen? Näin vuoden vaihtuessa monet meistä päättävät jollain tavalla muuttaa elämäänsä paremmaksi, esimerkiksi lisäämällä liikuntaa, syömällä terveellisemmin tai lopettamalla jonkin huonon tavan kuten tupakoinnin tai liiallisen alkoholinkäytön.
Valitettavasti useimpien kohdalla nämä hyvät päätökset kuitenkin kariutuvat muutaman viikon jälkeen ja monien kohdalla syy on se, että hyvän päätöksen toteutustapa on ollut huono. Usein mennään pieleen siinä, että yritetään muuttaa itseään itsekurin ja tahdonvoiman avulla, vaikka itse asiassa kestävien elämäntapamuutosten tekemisen avain on uusien tapojen luominen.
Tässä vieraskirjoituksessa yritysvalmentaja ja tietokirjailija, FT Sampo Sammalisto kertoo vinkkejä lopettaa huonot tavat ja oppia parempia tapoja.
Melkeinpä jokaisen saliharrastajan treeniohjelmasta löytyy penkkipunnerrus, ja usein kuuleekin kysyttävän ”paljon penkki?”, kun arvioidaan kaverin kokemusta saliharjoittelusta. Penkkipunnerruksen maine ei ole syntynyt tyhjästä, sillä se on todella tehokas ylävartalon voimaa ja lihasmassaa kehittävä ja mittaava liike. Jokaisen itseään kunnioittavan penkkipunnertajan kannattaa ymmärtää penkkipunnerruksen mekaniikan ja tekniikan ydinkohdat, jotta vältytään loukkaantumisilta ja maksimoidaan kehitys. Tässä penkkipunnerrusartikkelisarjan ensimmäisessä osassa kerromme penkkipunnerrusliikkeen biomekaniiikan perusteet GT Performancen valmentajan ja liikuntatieteiden opiskelijan Tapio Tulenheimon kanssa. Myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa keskitytään tarkemmin penkkipunnerruksen tekniikkaan.
On jälleen luvassa voimalu- ja urheilukulttuurin esiinnostoa. Aiemmat osat huikeista liikunta-/urheilusuorituksista löytyvät täältä: (I, II, III ja IV). Tällä kertaa luvassa maailmalta ihan kovista kovimpia suorituksia sekä painonnostosta että klassisesta voimanostosta. Lisäksi esittelyssä on muutama kova kotimainen voimanostaja.
Minulla ei ole tapana pitää päiväkirjaa, mutta on ihan hauska muistella aina loppuvuodesta mitä vuoden aikana on tapahtunut samaan tapaan kuin edellisinä vuosina (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7). Tässä Lihiksen ja Lihis-blogin kuulumiset vuodelta 2019.
Ensimmäisessä osassa käsittelimme Julius Granlundin kanssa maastavedon mekaniikkaa ja sitä, mitä oikeaoppisessa vedossa pitää tapahtua. Toisessa osassa tarkastelimme vedon yksilöllisyyttä sekä vertailimme kapeaa ja sumomaastavetoa. Nämä aiemmat osat toimivat teoriapohjana tälle viimeiselle osalle, jossa Julius Granlund antaa käytännölliset ohjeet maastavedon suorittamiseen. Jos et vielä lukenut edellisiä osia, suosittelen lukemaan ne, jotta ymmärrät mihin tämän artikkelin asiat ja ohjeet perustuvat.
Autoregulaatio tarkoittaa harjoittelun muuttujien säätämistä päivän valmiustilan mukaan. Tuomalla joustavuutta harjoitteluun, autoregulaatiolla pyritään hyödyntämään korkean valmiustilan tilanteita mahdollisimman hyvin ja vastaavasti keventämään treenikuormaa matalan valmiustilan hetkinä. Ensimmäisessä osassa tutustuttiin teoriaan ja tässä toisessa osassa jatketaan käytännön sovellusten pariin.
Monet treenaavat kuormien valinnan suhteen hyvin tarkkojen treeniohjelmien avulla, joissa saattaa olla vähän joustovaraa. Tämä on haaste, koska yksilöiden välillä on suuria eroja esimerkiksi millaisilla suhteellisilla kuormilla tulisi harjoitella. Lisäksi toisaalta yksilöiden sisälläkin vaihtelut ovat suuria muun muassa päivien sisällä ja välillä. Tämän vuoksi erilaiset joustavammat ja päivän kunnon paremmin huomioivat treenimenetelmät ovat nostaneet päätään viime vuosina. Sain vieraskirjoittajaksi useasti aiemminkin blogissa vierailleen voimavalmentajan ja tuoreen voimaharjoitteluopuksen kirjoittajan, DI Jukka Mäennenän. Hän kirjoittaa tässä vieraskirjoituksen ensimmäisessä osassa, mitä teoriassa ja käytännössä tehokkaaksi havaittu joustava treenimetodi autoregulaatio tarkoittaa. Kirjoituksessa vieraillaan lyhyesti myös kuormituksen seurannan puolella ja kerrotaan mitä toistoreservi/toistovara (RIR) tarkoittaa. Kirjoituksen toisessa osassa kerrotaan miten tätä menetelmää voidaan käyttää hyväksi harjoittelun toteutuksessa.
Ensimmäisessä osassa kerroimme, mitä oikeaoppisessa vedossa pitää tapahtua. Ruumiinrakenne kuitenkin vaikuttaa merkittävästi vedon mekaniikkaan ja siihen miltä liike näyttää, kuten aiemmin kirjoitettiin jalkakyykystä. Tässä osassa kirjoitamme maastavedon yksilöllisyydestä, sekä vertailemme perinteistä kapeaa maastavetoa sumovetoon.
Bloggailuun kuuluu yleensä myös hieman persoonaan ja elämään liittyvät avautumiset ja tämä on nyt sellainen kirjoitus. Hain viime vuonna hakuun tullutta liikuntafysiologian apulaisprofessorin pestiä ja onnekseni olin vajaan parinkymmenen alan tohtorihakijan joukosta se, johon valinta osui. Akateeminen urapolku on monilla aloilla hyvin kilpailuhenkinen ja sikäli myös kapean kivinen ja karu. Mutta minua siis on tällä polulla onni potkaissut.
Mitä muutoksia tämä uusi pesti tuo tullessaan?
Lihastohtori eli liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi jakaa näyttöön perustuvaa tietoa treenistä, ravinnosta, lihaksista, terveydestä ja fysiologiasta yhdessä vieraskirjoittajien kanssa.
Lihastohtori 