Autoregulaatio: treenaamista päivän valmiustilan mukaan. Osa 2 käytäntö – Mäennenä

Autoregulaatio tarkoittaa harjoittelun muuttujien säätämistä päivän valmiustilan mukaan. Tuomalla joustavuutta harjoitteluun, autoregulaatiolla pyritään hyödyntämään korkean valmiustilan tilanteita mahdollisimman hyvin ja vastaavasti keventämään treenikuormaa matalan valmiustilan hetkinä. Ensimmäisessä osassa tutustuttiin teoriaan ja tässä toisessa osassa jatketaan käytännön sovellusten pariin.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, kuntosali, Lihakset, psykologia, voimaharjoittelu | 14 kommenttia

Autoregulaatio: treenaamista päivän valmiustilan mukaan. Osa I teoria – Mäennenä

Monet treenaavat kuormien valinnan suhteen hyvin tarkkojen treeniohjelmien avulla, joissa saattaa olla vähän joustovaraa. Tämä on haaste, koska yksilöiden välillä on suuria eroja esimerkiksi millaisilla suhteellisilla kuormilla tulisi harjoitella. Lisäksi toisaalta yksilöiden sisälläkin vaihtelut ovat suuria muun muassa päivien sisällä ja välillä. Tämän vuoksi erilaiset joustavammat ja päivän kunnon paremmin huomioivat treenimenetelmät ovat nostaneet päätään viime vuosina. Sain vieraskirjoittajaksi useasti aiemminkin blogissa vierailleen voimavalmentajan ja tuoreen voimaharjoitteluopuksen kirjoittajan, DI Jukka Mäennenän. Hän kirjoittaa tässä vieraskirjoituksen ensimmäisessä osassa, mitä teoriassa ja käytännössä tehokkaaksi havaittu joustava treenimetodi autoregulaatio tarkoittaa. Kirjoituksessa vieraillaan lyhyesti myös kuormituksen seurannan puolella ja kerrotaan mitä toistoreservi/toistovara (RIR) tarkoittaa. Kirjoituksen toisessa osassa kerrotaan miten tätä menetelmää voidaan käyttää hyväksi harjoittelun toteutuksessa.

Lue loppuun

Kategoria(t): kuntosali, Lihakset, lihaskasvu, voimaharjoittelu | 6 kommenttia

Maastaveto – osa II: Yksilöllisyys ja sumo vai kapea mave? – Granlund ja Hulmi

Ensimmäisessä osassa kerroimme, mitä oikeaoppisessa vedossa pitää tapahtua. Ruumiinrakenne kuitenkin vaikuttaa merkittävästi vedon mekaniikkaan ja siihen miltä liike näyttää, kuten aiemmin kirjoitettiin jalkakyykystä. Tässä osassa kirjoitamme maastavedon yksilöllisyydestä, sekä vertailemme perinteistä kapeaa maastavetoa sumovetoon.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, kuntosali, Lihakset, voimaharjoittelu | 6 kommenttia

Uusi vaihe – lihas(apulais)professori

Bloggailuun kuuluu yleensä myös hieman persoonaan ja elämään liittyvät avautumiset ja tämä on nyt sellainen kirjoitus. Hain viime vuonna hakuun tullutta liikuntafysiologian apulaisprofessorin pestiä ja onnekseni olin vajaan parinkymmenen alan tohtorihakijan joukosta se, johon valinta osui. Akateeminen urapolku on monilla aloilla hyvin kilpailuhenkinen ja sikäli myös kapean kivinen ja karu. Mutta minua siis on tällä polulla onni potkaissut.

Mitä muutoksia tämä uusi pesti tuo tullessaan?

Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | 8 kommenttia

Maastaveto osa I: Teoria ja mekaniikka – Granlund ja Hulmi

Maastaveto on yksi parhaista liikkeistä, jos haluaa olla vahva ja atleettinen. Sitä kuitenkin näkee valitettavan harvoin tehtävän oikein saleilla, ja sen suoritustekniikkaan liittyy paljon väärinymmärryksiä oikeasta asennosta. Väärin tehtynä maastaveto (kuten moni muukin  asia) voi olla vaarallinen, mutta oikein tehtynä se on turvallinen ja tehokkaasti koko kehoa vahvistava liike toisin kuin viimeaikaisessa keskustelussa on esitetty.

Tässä blogisarjassa käsittelemme maastavetoa perusteellisesti yhdessä voimavalmentaja ja liikuntatieteiden opiskelija Julius Granlundin kanssa. Ensimmäisessä osassa kerromme, mitä maastavedossa pitäisi tapahtua mekaanisella tasolla, ja käymme läpi objektiivisen tavan havainnoida nostoa, jotta ymmärrämme mihin oikeanlainen nostotekniikka pohjautuu.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, kuntosali, Lihakset, voimaharjoittelu | 17 kommenttia

Blogimainokset on nyt ostettu pois

Valitettavasti blogissani kirjoitusten joukossa on välillä ollut jotain typeriä kirjoituksiin kuulumattomia mainoksia. En ole saanut niistä mitään taloudellista korvausta, koska vedin jo alussa sen linjan, että en halua bloggaamisella tienata.  Minä kuitenkin nyt hermostuin mainoksiin sen verran, että maksoin mainokset pois. Kiitos lukijoille vinkeistä!

Joku varmaan ihmettelee, että miksi en sitten ollut aiemmin tehnyt asialle mitään. No koska olen jäärä, vehtaaja ja vatuloija, heh. Otin kuitenkin väliaikaisesti blokkerin pois päältä ja katselin mille mainokset näyttää. Välillä siellä on ihan asiallisia mainoksia, mutta pahimmillaan tällaisia.

Joten päädyin nyt sellaiseen ratkaisuun, että otin mainokset pois ainakin pariksi vuodeksi. Pahoittelut niille, jotka menettävät nyt mahdollisuuden toivoon laihtua vain minuutilla päivässä!

Jos mainokset muualla internetissä häiritsevät, suosittelen asentamaan selaimeen ilmaisen AD-blokkerin. Erilaisia ilmaita blokkereita on monia. Näistä itse käytän uBlock originia, koska se näyttäisi olevan nopein ja vähiten resursseja käyttävä useassa selaimessa toimiva blokkeri. Se on lisäksi avoimen lähdekoodin laajennus, jota ilmeisesti jatkuvasti kehitetään, mikä on plussaa. Jos jostain syystä haluat sallia joillain sivuilla mainokset tai joku esimerkiksi upotettu video tai muu sovellus ei toimi, onnistuu blokkerin sulkeminen kyseisillä sivustoilla helposti.

Juha Hulmi

Kategoria(t): Ei kategoriaa | 10 kommenttia

Ovatko nykylapset liikkumattomia ja huonokuntoisia? – Haapala

Ennen lapset olivat paremmassa kunnossa, olivat liikunnallisesti taitavampia ja ennen kaikkea liikkuivat enemmän ja istuivat vähemmän kuin tämän vuosituhannen puolella syntyneet lapset. Erityisesti liikkumattomuus ja suoranainen laiskuus vaivaa murrosikäisiä. Tällä tavoin meille usein uutisoidaan ja uutisoinnin perusteella on kehitetty jos jonkinlaista liikkumattomuuden hätätilaa. Onko tilanne todella näin huolestuttava? Katsotaan mitä tutkimusnäyttö meille kertoo.  Tällä kertaa sain vieraskirjoittajaksi lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) liikuntaan erikoistuneen liikuntafysiologian dosentin Eero Haapalan vastaamaan näihin paljon puhuttaviin kysymyksiin. Hän kertoo lopuksi myös lasten kehon hallinnan ja voimaharjoittelun merkityksestä.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, kuntosali, terveys, voimaharjoittelu | 4 kommenttia

Miksi asiantuntijoiden tulisi kansanomaistaa tiedettä ja tutkimuksia isolle yleisölle ja miten se tehdään? Hulmi ja Poutanen

Seuraava kirjoitus on kannanotto tieteen kansanomaistamisen puolesta. Tämä on yhteiskirjoitus, jossa toinen kirjoittajista on tieteentekijä, jolla on runsaasti kokemusta tieteen kansanomaistamisesta, ja toinen on viestinnän asiantuntija, asiantuntijaviestinnästä kirjan kirjoittanut tohtori Petro Poutanen. Esittelemme kirjoituksessa viestinnän perusperiaatteita, jotka auttavat asiantuntijoita kansanomaistamaan tietoa. Annamme myös vinkkejä, miten asiantuntijat voivat tehdä yhteistyötä toimittajien kanssa paremman journalismin varmistamiseksi. Mutta aivan aluksi kerromme, miksi tieteen kansanomaistaminen on tärkeää.

Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | 11 kommenttia

Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA II: haittavaikutukset ja riskit – Leskinen ja Askola

Ensimmäisessä osassa tutustuttiin kuntodopingaineiden (erityisesti anabolisten steroidien) käytön motiiveihin, vaikutusmekanismeihin ja suorituskyvyn muutoksiin. Jotta asiasta ei saisi turhan ruusuista kuvaa, Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola perehtyvät artikkelisarjan toisessa osiossa anabolisten steroidien aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja niin sanotuilta pimeiltä markkinoilta hankittujen aineiden mahdollisiin valmistustapoihin ja sen tuomiin riskeihin.  Doping ei ole ainoastaan kilpaurheilun tai rikosoikeuden ongelma, vaan ennen kaikkea kansanterveydellinen asia. Tekstissä käsitellään dopingkäytön lisäksi myös matalan testosteronin ja hormonikorvaushoidon vaikutuksia.

Teksti sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin lääkäreille tuottamasta verkkokurssista.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, Lihakset, lihaskasvu, terveys | 4 kommenttia

Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA I: käyttö ja vaikutusmekanismit – Leskinen ja Askola

Dopingista eli kielletyistä aineista ja menetelmistä urheilussa kirjoitetaan paljon, mutta asiallista ja neutraaleja kirjoituksia anabolisista aineista ja niiden vaikutuksista on vähän saatavilla. Tässä vieraskirjoitussarjan ensimmäisessä osassa mainion ilmaisen Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola käyvät läpi kuntoilijoiden dopingin käytön taustoja, motiiveja ja kertovat syvällisesti näiden aineiden vaikutusmekanismeista ja eduista voimaharjoittelussa ja kehonkoostumuksessa. Kirjoitus keskittyy pääosin kuntoilijoiden anabolisten aineiden käyttöön, mutta näiden aineiden vaikutukset ovat toki urheilijoilla vastaavan kaltaisia. Kirjoitus sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin tuottamasta lääkäreille tarkoitetusta verkkokurssista. Huom! Osa II haittavaikutuksista on myös luettavissa.

Lue loppuun

Kategoria(t): fysiologia, kuntosali, Lihakset, lihaskasvu, voimaharjoittelu | 6 kommenttia