Erilaiset kehon mitat ja muodot ovat optimaalisia eri lajeissa menestymiseen: vertaa vaikkapa telinevoimistelijaa sumopainijaan. Kerron tässä artikkelissa kehon pituuden ja mittasuhteiden merkityksestä urheilussa. Vastaan myös kysymykseen, voiko urheilija pärjätä, vaikka mittasuhteet olisivat teoriassa kaukana optimaalisista tai lajin huippujen keskiarvoista.
Tällä kertaa Lihastohtori-blogin vieraana on DI, lääketieteen kandidaatti ja urheilija Anni Vuohijoki. Anni kertoo tässä kirjoituksessa, kuinka urheilija on kuin rakennustyömaa: perustusten tulee olla kunnossa eikä kanootista kannata ampua tykillä. Huipulle päästään toistamalla yksinkertaisia asioita riittävän usein ja riittävän kauan. Anni kertoo myös rohkeasti oman tarinansa trendiruokailijasta ja ravintofoobikosta monipuolisen ja terveen syömisen pariin. Kirjoituksessa esitetyt suorapuheiset sitaatit ovat myös Annin kirjoittamia.
Lihastohtori 2: Hautaa Humpuuki – Tutkitulla Tiedolla Tavoitteisiin ilmestyy lokakuussa!
Kirja on nyt painossa. Kustannustoimittajan kommentit: ”Erinomainen kokonaisuus. Kappaleet 1 ja 2 tuli suorastaan ahmittua läpi. Kappaleet 3 ja 4 tarjoavat valtavan määrän faktaa ja erittäin toimivia ohjeita.”.
Kirjalle on ilmainen julkkariluento 25.10. Helsingin Yliopistolla, Porthania P1 -salissa klo 18: https://www.facebook.com/events/1891524664236208/
Seuraavassa lisätietoa kirjasta.
Kuva. Kirjan provosoivat kannet. Kuvaaja Marko Simonen ja Fitra.
Jokainen liikuntaa harrastava todennäköisesti tietää, että liikunnan hyödyt eivät rajoitu pelkästään fyysiseen puoleen. Psykologisia hyötyjä on löydetty kaikkien liikuntamuotojen osalta, mutta tässä kirjoituksessa voimaharjoittelun psykologiaa väitöskirjaansa tutkinut Tiia Kekäläinen (TtM) pyrkii avaamaan erityisesti voimaharjoittelun vaikutuksia tutkimustiedon valossa. Hän keskittyy kirjoituksessaan muun muassa elämänlaatuun, mielialaan, elämänhallintaan, itsetuntoon ja mekanismeihin joilla liikunta voi näihin vaikuttaa. Motivaatio ja kognitio on jätetty tämän kirjoituksen ulkopuolelle, sillä niitä on tässä blogissa käsitelty aiemmin.
Me kaikki teemme virheitä. Nobelisti Daniel Kahneman kertoo upeassa kirjassaan Thinking, Fast and Slow hyvin monenlaisia esimerkkejä ja syitä sille, miksi me ihmiset olemme niin tavattoman usein väärässä. Kerron seuraavaksi väärässä olemisesta ja sen myöntämisen taidosta. Yksi tällaisista tyypillisistä virheistä on takertua yksityiskohtiin tajuamatta kokonaisuutta.
Termit core, korsetti, syvät vatsalihakset ja stabiloivat lihakset eivät ole varmasti jääneet vaille huomiota viime vuosien aikana keneltäkään treeniblogeja ja -artikkeleita lukevalta. Tieteellisissä kirjoituksissa ”core stability” esiintyy puolestaan ensimmäisen kerran vuonna 2003 eli silläkin osa-alueella aihe on jo tuttu. Core-lihaksia on treenattu jos jonkinlaisilla härpäkkeillä, tasapainoillen levytanko niskassa jumppapallon päällä tai makuuasennossa napaa rankaa kohti vedellen. Coren merkitystä ovat korostaneet niin urheiluvalmentajat, personal trainerit kuin kuntoutusalan ammattilaiset. Olemme toistelleet core-harjoittelun merkitystä niin kauan, että kukaan ei enää kyseenalaista koko touhua. Fysioterapeutit Sami Tarnanen (TtT), Aleksi Isomäki ja Ilkka Hakala kertovat seuraavaksi hyvin kattavasti mitä tämä mystinen core on. Saat myös vastauksen kysymykseen, tarvitseeko core erityishuomiota suunniteltaessa harjoitusohjelmia vai onko edelleen turvallinen ja järkevästi toteutettu perusharjoittelu kaiken a ja o.
Arvoisat Lihastohtori-blogin lukijat ovat varmasti tietoisia monista voimaharjoittelun hyödyistä. Monet arkielämän hyödyt jäävät kuitenkin kuntosalin voimatulosten ja kehonkoostumuksen muutoksien varjoon. Kerromme tässä kirjoituksessa voimavalmentaja ja DI Jukka Mäennenän kanssa mitä hyötyä voimaharjoittelusta voi olla arkielämään.
Lihastohtori eli akatemiatutkija, dosentti ja liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi jakaa näyttöön perustuvaa tietoa treenistä, ravinnosta, lihaksista, terveydestä ja fysiologiasta yhdessä vieraskirjoittajien kanssa.
