Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA II: haittavaikutukset ja riskit – Leskinen ja Askola

Ensimmäisessä osassa tutustuttiin kuntodopingaineiden (erityisesti anabolisten steroidien) käytön motiiveihin, vaikutusmekanismeihin ja suorituskyvyn muutoksiin. Jotta asiasta ei saisi turhan ruusuista kuvaa, Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola perehtyvät artikkelisarjan toisessa osiossa anabolisten steroidien aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja niin sanotuilta pimeiltä markkinoilta hankittujen aineiden mahdollisiin valmistustapoihin ja sen tuomiin riskeihin.  Doping ei ole ainoastaan kilpaurheilun tai rikosoikeuden ongelma, vaan ennen kaikkea kansanterveydellinen asia. Tekstissä käsitellään dopingkäytön lisäksi myös matalan testosteronin ja hormonikorvaushoidon vaikutuksia.

Teksti sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin lääkäreille tuottamasta verkkokurssista.

Mainokset

Anabolis-androgeeniset steroidit kuntoilussa OSA I: käyttö ja vaikutusmekanismit – Leskinen ja Askola

Dopingista eli kielletyistä aineista ja menetelmistä urheilussa kirjoitetaan paljon, mutta asiallista ja neutraaleja kirjoituksia anabolisista aineista ja niiden vaikutuksista on vähän saatavilla. Tässä vieraskirjoitussarjan ensimmäisessä osassa mainion ilmaisen Dopinglinkki-palvelun asiantuntijat terveystieteiden maisteri Ville Leskinen ja kesällä vastaavan tittelin saava Joni Askola käyvät läpi kuntoilijoiden dopingin käytön taustoja, motiiveja ja kertovat syvällisesti näiden aineiden vaikutusmekanismeista ja eduista voimaharjoittelussa ja kehonkoostumuksessa. Kirjoitus keskittyy pääosin kuntoilijoiden anabolisten aineiden käyttöön, mutta näiden aineiden vaikutukset ovat toki urheilijoilla vastaavan kaltaisia. Kirjoitus sisältää otteita ja kuvia Joni Askolan liikuntalääketieteen pro gradu -työstä (aiheena Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu ja suomalainen kuntodoping) sekä Dopinglinkin tuottamasta lääkäreille tarkoitetusta verkkokurssista.

Vatsalihasten anatomiaa for dummies – Hokkanen

Vatsalihaksista on kirjoitettu tässä blogissa jo useaan kertaan, mutta vatsalihasten anatomiasta eli rakenteesta ei niinkään. Tämän kirjoituksen tarkoituksena onkin perehtyä vatsalihasten rakenteeseen ja toimintaan niin, että siitä ottaa selvää se kuuluisa Erkkikin. Vieraskirjoittajana on yli 10 vuotta anatomiaa opettanut ja anatomiasta kirjan kirjoittanut TtM Matti Hokkanen. Kirjoituksen luettuasi ymmärrät myös paremmin aiempia (Esim. 1, 2, 3, 4) ja tulevia keskikehoon liittyviä kirjoituksia tässä blogissa ja muualla.

Monijakoinen harjoittelu – uhka vai mahdollisuus?

Treenijaolla tarkoitetaan kuntosalilla sitä, kuinka moneen harjoituskertaan kehon lihasryhmät jaetaan (lue lisää Lihastohtori-kirjoista ja blogikirjoituksesta). Esimerkiksi yksijakoisessa treeniohjelmassa koko keho treenataan yhdellä kertaa ja kolmijakoisessa kehon lihasryhmät on jaettu kolmeen osaan. Ennen muinoon tunnetut kehonrakentajat kuten Steve Reeves ja Reg Park vannoivat koko kehon treenaamisen kerralla puolesta. Voimalajien urheilijat treenaavat edelleen lähes poikkeuksetta 1- tai 2-jakoisilla ohjelmilla. Kehonrakentajat ovat sen sijaan viimeisten vuosikymmenien aikana tyypillisesti treenanneet  monijakoisesti, mutta poikkeuksiakin on. Se, miten on ennen treenattu ei kuitenkaan ole hyvä argumentti jonkin treenimetodin hyvyydestä vaikka ”treenievoluutiossa” kaikkein tehottomimmat tavat treenata ovatkin luultavasti huuhtoutuneet pois.

Käsittelen seuraavaksi vähintään kolmijakoisen treeniohjelman uhkia ja mahdollisuuksia.

Liikkuvuus – Osa 1: Mikä venyttelyssä venyy? Hänninen

Monet vannovat venyttelyn nimeen, toiset pelkäävät sitä ja jotkut haluavat korostaa liikkuvuusharjoittelun ja venyttelyn eroa. Venyttelystä ja liikkuvuudesta keskustellaan paljon, mutta tutkittuun tietoon perustuvia kirjoituksia on vähän. Blogissa aiemmin vieraskirjoittajana esiintynyt venyttelyyn syvällisesti opinnoissaan, töissä ja harrastuksissa perehtynyt liikuntatieteiden maisterivaiheen opiskelija Henri Hänninen aloittaa kirjoitussarjan venyttelystä. Tässä ensimmäisessä teoreettisessa osassa hahmotetaan liikkuvuuden eri osa-alueet. Lisäksi käydään läpi liikkuvuuden fysiologiaa ja anatomiaa eli kerrotaan mitkä rakenteet venyttelyssä venyvät. Lopuksi pohditaan hieman jo käytäntöä liittyen seuraavaan osaan.

Pätkäpaastot osana laihdutusta ja urheilua – Hulmi ja Laakso

Nykyään on jos jonkinlaisia dieettejä ja erilaisia tapoja laihduttaa. Tällä kertaa käsittelemme LitM Mia Laakson kanssa erilaisia jaksottaisia paastoja eli pätkäpaastoja osana laihdutusta ja vertaamme niitä tavalliseen vähäkaloriseen ruokavalioon.  Aloitamme kertomalla, mitä erilaiset pätkäpaastot ensinnäkin tarkoittavat. Jatkamme tästä paljastamalla, tarjoavatko ne tutkimusten mukaan jotain mullistavaa laihdutuksen saralla verrattuna tasaisempaan energiansaantiin. Kerromme myös, onko aamiaisen väliin jättäminen myös pätkäpaastoilua ja onko siinä kenellekään mitään hyötyä laihduttamisessa tai painonhallinnassa. Otamme lopuksi kantaa siihen, onko urheilijalle pätkäpaasto järkevä valinta.

Vaihtelua treeniin: 1,5- ja 1,25-sarjat – Hulmi ja Rytkönen

Uudet treeniärsykkeet ovat hyödyllisiä kehittymisen kannalta, mutta myös tarjoten vaihtelua puuduttavaan perustekemiseen. Erilaisia liikesovelluksia on olemassa lukuisia. Kerromme nyt voimavalmentaja, voimavalmentajakouluttaja, LitM, Tuomas Rytkösen  kanssa mielenkiintoisesta treenin vaihtelusta, 1,25-1,5 toistoista ja miksi niiden käyttö voi olla hyödyllistä hermolihasjärjestelmän voimantuoton ja lihasten koon kasvussa.