Penkkipunnerrus – osa I: teoria ja perusteet – Tulenheimo ja Hulmi

Melkeinpä jokaisen saliharrastajan treeniohjelmasta löytyy penkkipunnerrus, ja usein kuuleekin kysyttävän ”paljon penkki?”, kun arvioidaan kaverin kokemusta saliharjoittelusta. Penkkipunnerruksen maine ei ole syntynyt tyhjästä, sillä se on todella tehokas ylävartalon voimaa ja lihasmassaa kehittävä ja mittaava liike.  Jokaisen itseään kunnioittavan penkkipunnertajan kannattaa ymmärtää penkkipunnerruksen mekaniikan ja tekniikan ydinkohdat, jotta vältytään loukkaantumisilta ja maksimoidaan kehitys. Tässä penkkipunnerrusartikkelisarjan ensimmäisessä osassa kerromme penkkipunnerrusliikkeen biomekaniiikan perusteet GT Performancen valmentajan ja liikuntatieteiden opiskelijan Tapio Tulenheimon kanssa. Myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa keskitytään tarkemmin penkkipunnerruksen tekniikkaan.

Käsittämättömiä liikunta- ja urheilusuorituksia – osa V

On jälleen luvassa voimalu- ja urheilukulttuurin esiinnostoa. Aiemmat osat huikeista liikunta-/urheilusuorituksista löytyvät täältä: (I, II ja III ja IV). Tällä kertaa luvassa maailmalta ihan kovista kovimpia suorituksia sekä painonnostosta että klassisesta voimanostosta. Lisäksi esittelyssä on muutama kova kotimainen voimanostaja.

Vuosi 2019 ja kohti vuotta 2020

Minulla ei ole tapana pitää päiväkirjaa, mutta on ihan hauska muistella aina loppuvuodesta mitä vuoden aikana on tapahtunut samaan tapaan kuin edellisinä vuosina (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7). Tässä Lihiksen ja Lihis-blogin kuulumiset vuodelta 2019.

Maastaveto – osa III: Tekniikka – Granlund

Ensimmäisessä osassa käsittelimme Julius Granlundin kanssa maastavedon mekaniikkaa ja sitä, mitä oikeaoppisessa vedossa pitää tapahtua. Toisessa osassa tarkastelimme vedon yksilöllisyyttä sekä vertailimme kapeaa ja sumomaastavetoa. Nämä aiemmat osat toimivat teoriapohjana tälle viimeiselle osalle, jossa Julius Granlund antaa käytännölliset ohjeet maastavedon suorittamiseen. Jos et vielä lukenut edellisiä osia, suosittelen lukemaan ne, jotta ymmärrät mihin tämän artikkelin asiat ja ohjeet perustuvat.

Autoregulaatio: treenaamista päivän valmiustilan mukaan. Osa 2 käytäntö – Mäennenä

Autoregulaatio tarkoittaa harjoittelun muuttujien säätämistä päivän valmiustilan mukaan. Tuomalla joustavuutta harjoitteluun, autoregulaatiolla pyritään hyödyntämään korkean valmiustilan tilanteita mahdollisimman hyvin ja vastaavasti keventämään treenikuormaa matalan valmiustilan hetkinä. Ensimmäisessä osassa tutustuttiin teoriaan ja tässä toisessa osassa jatketaan käytännön sovellusten pariin.

Autoregulaatio: treenaamista päivän valmiustilan mukaan. Osa I teoria – Mäennenä

Monet treenaavat kuormien valinnan suhteen hyvin tarkkojen treeniohjelmien avulla, joissa saattaa olla vähän joustovaraa. Tämä on haaste, koska yksilöiden välillä on suuria eroja esimerkiksi millaisilla suhteellisilla kuormilla tulisi harjoitella. Lisäksi toisaalta yksilöiden sisälläkin vaihtelut ovat suuria muun muassa päivien sisällä ja välillä. Tämän vuoksi erilaiset joustavammat ja päivän kunnon paremmin huomioivat treenimenetelmät ovat nostaneet päätään viime vuosina. Sain vieraskirjoittajaksi useasti aiemminkin blogissa vierailleen voimavalmentajan ja tuoreen voimaharjoitteluopuksen kirjoittajan, DI Jukka Mäennenän. Hän kirjoittaa tässä vieraskirjoituksen ensimmäisessä osassa, mitä teoriassa ja käytännössä tehokkaaksi havaittu joustava treenimetodi autoregulaatio tarkoittaa. Kirjoituksessa vieraillaan lyhyesti myös kuormituksen seurannan puolella ja kerrotaan mitä toistoreservi/toistovara (RIR) tarkoittaa. Kirjoituksen toisessa osassa kerrotaan miten tätä menetelmää voidaan käyttää hyväksi harjoittelun toteutuksessa.

Maastaveto – osa II: Yksilöllisyys ja sumo vai kapea mave? – Granlund ja Hulmi

Ensimmäisessä osassa kerroimme, mitä oikeaoppisessa vedossa pitää tapahtua. Ruumiinrakenne kuitenkin vaikuttaa merkittävästi vedon mekaniikkaan ja siihen miltä liike näyttää, kuten aiemmin kirjoitettiin jalkakyykystä. Tässä osassa kirjoitamme maastavedon yksilöllisyydestä, sekä vertailemme perinteistä kapeaa maastavetoa sumovetoon.