Kohti nuoruuden lähdettä uusien teknologioiden avulla – totta vai katteetonta hypeä? – Karvinen

Ihminen on aina halunnut etsiä nuoruuden lähdettä ja viime vuosina myös terveydenhuollossa on kiinnostuttu sairauksien lisäksi mahdollisuudesta hoitaa tai jopa hidastaa vanhenemista tai ainakin sen oireita. Aivan viime vuosina on tullut mahdolliseksi arvioida biologista ikää, mikä on luonut myös uuden kentän monenlaisille 2020-luvun visionääreille aina ylioptimistisista tutkijoista innokkaisiin biohakkereihin ja kaupallisiin toimijoihin. Vanhenemisen biologiaan erikoistunut molekyylifysiologian dosentti ja IkäKRIISI-blogin pitäjä Sira Karvinen kertoo tässä kattavassa blogikirjoituksessa mahdollistavatko uudet teknologiat vanhenemisen pysäyttämisen tai jopa estämisen. Sira kertoo myös lopuksi muutamia vinkkejä terveisiin elinvuosiin ja sen, pitääkö usein esitetty väite ”liikunnalla lisää elinvuosia” paikkaansa.

Jääkiekon voimaharjoittelu –suorituskyvyn parantaja vai loukkaantumisten lisääjä? – Barisik

Keskustelu urheilussa on aika-ajoin hieman mustavalkoista. Välillä tiettyjä asioita ylikorostetaan ja toisia taas vähätellään. Suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa on aika ajoin kyseenalaistettu voimaharjoittelun ja sitä kautta myös lihasmassan kasvatuksen tärkeyttä. Joidenkin fiksujenkin lätkäjätkien mukaan esimerkiksi lihasmassan hankinta on vaarallista – se tuottaa kankeita, hitaita ja helposti piiputtavia pelaajia sekä pahimmillaan rikkoo paikat. Sain tällä kertaa vieraskirjoittajaksi jääkiekkoilijoiden voimavalmennusta vuosia tehneen ja aiheesta mainion kirjankin kirjoittaneen Yunus Barisikin. Hän kertoo löytyykö kritiikille perusteita tässä kattavassa kirjoituksessa. Kuuluuko raskaan raudan nostaminen enää 2020-luvulla jääkiekkoilijan oheisharjoitteluun vai kannattaako se suosiolla jättää pois ohjelmasta?

Kuva: Ilari Näckel

Mitä on tiede ja mikä tekee siitä ylivertaisen? – Hulmi ja Ohukainen

Tieteentekijät pyrkivät etsimään ja julkaisemaan mahdollisimman puolueetonta ja perusteltua tietoa. Onkin vaikea ymmärtää, kuka tietoisesti haluaisi puolueellista ja perusteetonta tietoa. Kerroinkin viimeksi kuinka tunnistaa humpuuki. Tällä kertaa minulla oli kunnia saada kirjoituspartneriksi Tervettä Skeptisyyttä -sivuista tuttu FT Pauli Ohukainen. Kerromme tässä kirjoituksessa mitä tiede on ja mikä tekee siitä niin ylivertaisen tavan tuottaa luotettavaa tietoa (lue lisää esim. Niiniluoto 2021) ja siten ihmiskunnan yhden tärkeimmistä keksinnöistä.

Painonnosto osa III: Painonnostajan harjoittelu ja painonnostoliikkeet oheisharjoittelussa – Säynäjäkangas, Häkkinen ja Hulmi

Aiemmissa osissa käytiin läpi painonnoston perusteita ja teoriaa. Ensimmäinen osa keskittyi tempaukseen (Painonnosto osa I) ja toinen osa rinnallevetoon ja työntöön (Painonnosto osa II). Tällä kertaa pureudutaan painonnostajan harjoitteluun ja painonnostoliikkeisiin oheisharjoittelussa. Lopuksi kerromme myös lyhyesti lajin vammariskistä.

Kuva 1. Raaka rinnalleveto ja rinnalleveto kyykkyyn (Parry 2021).

Painonnosto Osa II: Rinnalleveto ja ylöstyöntö – Säynäjäkangas ja Häkkinen

Painonnosto on voima- ja teholaji, jossa kilpaillaan tempauksessa ja työnnössä. Painonnostossa kilpailua ja tempauksen tekniikkaa on käsitelty aiemmassa tekstissä (Painonnosto osa I). Tässä tekstissä LitM Pihla Säynäjäkangas ja LitK Ella Häkkinen keskittyvät rinnallevedon ja ylöstyönnön biomekaniikkaan ja oikeanlaiseen tekniikkaan. Kirjoitus on kattava, eli varaathan siihen aikaa tai lue tarvittaessa osissa.

Kuva 1. Antonino Pizzolato 217 kg työntö painoluokkaan 89 kg ja Hsing-Chun Kuo 140 kg työntö painoluokkaan 59kg (Kuvat: All Things Gym).

Painonnosto osa I: kilpailu ja tempaus – Häkkinen ja Säynäjäkangas

Olympialaisten tärkein maksimivoimaa mittaava laji painonnosto on nostanut viime vuosina roimasti suosiotaan. Yhtenä syynä tähän saattaa olla CrossFit, jossa painonnoston osa-alueet ovat tyypillisesti tärkeässä osassa harjoittelua ja kilpailua. Sain vieraskirjoittajaksi kaksi painonnostoa kilpatasolla harrastavaa ja painonnostoon myös teoriatasolla perehtynyttä liikuntatieteilijää: Ella Häkkinen (LitK) ja Pihla Säynäjäkangas (LitM). Tässä kaksiosaisen kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa Ella ja Pihla kertovat ensin painonnostosta lajina ja siinä kilpailemisesta. Tämän jälkeen he pureutuvat syvällisesti tempauksen teoriaan ja käytäntöön. Kirjoitus on kattava, joten varaathan sille aikaa.

Kuva 1.  Lasha Talakhadze 225kg tempaus painoluokassa +109kg ja Lu Xiaojun 177kg tempaus painoluokassa 77kg (Smith 2021; Winter 2017).

Alkoholi – nollatoleranssi vai kohtuudella: terveys, kehonkoostumus ja suorituskyky – Kontro ja Hulmi

Alkoholi on etenkin viime aikoina herättänyt kiivasta keskustelua mediassa puolesta ja vastaan. Vaikka Euroopassa olisi meneillään sota ja kulkutauti, media repii edelleen jopa suurimpia otsikoita poliitikkojen alkoholinkäytöstä. Juuri mikään ei ole oikeastaan muuttunut sadassa vuodessa. Faktoja sen sijaan harvemmin näkee missään aiheeseen liittyen. Sain mukaan kirjoittajaksi alkoholinkäytöstä väitöskirjan tehneen terveystieteiden tohtorin Titta Kontron. Vastaamme kirjoituksessa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tällä hetkellä tiedetään alkoholin vaikutuksista terveyteen? Onko esimerkiksi pieni määrä alkoholia päivässä terveyttä edistävää, kuten on joskus väitetty? Jos haluat urheilla kovaa ja tähtäät sporttiseen kuntoon ja kehoon, onko alkoholista tai alkoholijuomista haittaa? Mikä on urheilijoiden suhde alkoholinkäyttöön? Voiko yksi kaatokänni tuhota koko treeniviikon hyödyt? Tämä on laajennettu ja päivitetty versio aiemmasta blogikirjoituksesta (2016) ja Lihastohtori –kirjasta (2018).

Humpuukin tunnistamisen nyrkkisäännöt

Kukaan ei pysty välttymään humpuukilta, mutta me kaikki voimme oppia paremmin tunnistamaan humpuukiväitteiden tunnusmerkkejä. Asioiden perusteellinen ymmärtäminen ja tarkistaminen vie paljon aikaa ja vaatii hyviä tiedonhakutaitoja, eikä se usein onnistu helposti. Onneksi kuitenkaan jokaiseen asiaan ei tarvitse perehtyä syvällisesti, kun opettelee rationaalisen ajattelun taitoja. Se tarkoittaa parhaaseen mahdolliseen tietoon ja logiikkaan perustuvaa ajattelua, johon kuuluu humpuukiväitteiden tunnistaminen tiettyjen väitteen piirteiden perusteella. Käyn tässä kirjoituksessa muutamia vinkkejä, joiden avulla sinun on helpompi tunnistaa humpuukiväite. Vinkit ovat pääosin liikuntaan, ravitsemukseen terveyteen liittyviä, mutta niitä voi soveltaa myös muille aloille. Kirjoitus sisältää paljon esimerkkejä humpuukin maailmasta ja sitä on hieman päivitetty Lihastohtori II -kirjastani.

Kuva: Marko Simonen

Vuosi 2021 ja kohti vuotta 2022

Minulla ei ole tapana pitää päiväkirjaa, mutta on ihan hauska muistella aina loppuvuodesta mitä vuoden aikana on tapahtunut (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9). Tässä jo kymmenettä kertaa omat ja blogini vuosikuulumiset.

Urheilijoiden syömishäiriöt ja alhainen energian saatavuus – suojaavat tekijät, altistavat tekijät ja seuraukset – Tuominen ja Ristimäki

Tällä kertaa vieraskirjoituksen teemana on urheilijoiden ravitsemus. Tässä tärkeässä ja ajankohtaisessa kirjoituksessa laillistetut ravitsemusterapeutit (TtM) Tiiamari Tuominen ja Maija Ristimäki tarkastelevat häiriintyneen syömiskäyttäytymisen sekä syömishäiriöiden ja alhaisen energian saatavuuden välistä yhteyttä ja näiden yleisyyttä urheilussa. He käsittelevät myös urheiluympäristön mahdollisia syömishäiriöille ja alhaiselle energian saatavuudelle altistavia tekijöitä ja näiden vaikutuksia urheilijan terveyden sekä urheilu-uran näkökulmasta. Lopuksi he pohtivat urheilu- ja valmennusympäristön syömishäiriöltä suojaavia tekijöitä sekä urheilun merkitystä osana paranemisprosessia. Kokemuksistaan syömiskäyttäytymisen haasteiden saralla huippu-urheilijana kertoo aitajuoksija Lotta Harala. Kirjoitus on erittäin kattava, joten sen lukemiseen kannattaa varata aikaa.