Aiemmissa osissa käytiin läpi painonnoston perusteita ja teoriaa. Ensimmäinen osa keskittyi tempaukseen (Painonnosto osa I) ja toinen osa rinnallevetoon ja työntöön (Painonnosto osa II). Tällä kertaa pureudutaan painonnostajan harjoitteluun ja painonnostoliikkeisiin oheisharjoittelussa. Lopuksi kerromme myös lyhyesti lajin vammariskistä.
Kuva 1. Raaka rinnalleveto ja rinnalleveto kyykkyyn (Parry 2021).
Lue loppuunPainonnosto on voima- ja teholaji, jossa kilpaillaan tempauksessa ja työnnössä. Painonnostossa kilpailua ja tempauksen tekniikkaa on käsitelty aiemmassa tekstissä (Painonnosto osa I). Tässä tekstissä LitM Pihla Säynäjäkangas ja LitK Ella Häkkinen keskittyvät rinnallevedon ja ylöstyönnön biomekaniikkaan ja oikeanlaiseen tekniikkaan. Kirjoitus on kattava, eli varaathan siihen aikaa tai lue tarvittaessa osissa.
Kuva 1. Antonino Pizzolato 217 kg työntö painoluokkaan 89 kg ja Hsing-Chun Kuo 140 kg työntö painoluokkaan 59kg (Kuvat: All Things Gym).
Lue loppuunOlympialaisten tärkein maksimivoimaa mittaava laji painonnosto on nostanut viime vuosina roimasti suosiotaan. Yhtenä syynä tähän saattaa olla CrossFit, jossa painonnoston osa-alueet ovat tyypillisesti tärkeässä osassa harjoittelua ja kilpailua. Sain vieraskirjoittajaksi kaksi painonnostoa kilpatasolla harrastavaa ja painonnostoon myös teoriatasolla perehtynyttä liikuntatieteilijää: Ella Häkkinen (LitK) ja Pihla Säynäjäkangas (LitM). Tässä kaksiosaisen kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa Ella ja Pihla kertovat ensin painonnostosta lajina ja siinä kilpailemisesta. Tämän jälkeen he pureutuvat syvällisesti tempauksen teoriaan ja käytäntöön. Kirjoitus on kattava, joten varaathan sille aikaa.
Kuva 1. Lasha Talakhadze 225kg tempaus painoluokassa +109kg ja Lu Xiaojun 177kg tempaus painoluokassa 77kg (Smith 2021; Winter 2017).
Lue loppuunAlkoholi on etenkin viime aikoina herättänyt kiivasta keskustelua mediassa puolesta ja vastaan. Vaikka Euroopassa olisi meneillään sota ja kulkutauti, media repii edelleen jopa suurimpia otsikoita poliitikkojen alkoholinkäytöstä. Juuri mikään ei ole oikeastaan muuttunut sadassa vuodessa. Faktoja sen sijaan harvemmin näkee missään aiheeseen liittyen. Sain mukaan kirjoittajaksi alkoholinkäytöstä väitöskirjan tehneen terveystieteiden tohtorin Titta Kontron. Vastaamme kirjoituksessa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tällä hetkellä tiedetään alkoholin vaikutuksista terveyteen? Onko esimerkiksi pieni määrä alkoholia päivässä terveyttä edistävää, kuten on joskus väitetty? Jos haluat urheilla kovaa ja tähtäät sporttiseen kuntoon ja kehoon, onko alkoholista tai alkoholijuomista haittaa? Mikä on urheilijoiden suhde alkoholinkäyttöön? Voiko yksi kaatokänni tuhota koko treeniviikon hyödyt? Tämä on laajennettu ja päivitetty versio aiemmasta blogikirjoituksesta (2016) ja Lihastohtori –kirjasta (2018).
Kukaan ei pysty välttymään humpuukilta, mutta me kaikki voimme oppia paremmin tunnistamaan humpuukiväitteiden tunnusmerkkejä. Asioiden perusteellinen ymmärtäminen ja tarkistaminen vie paljon aikaa ja vaatii hyviä tiedonhakutaitoja, eikä se usein onnistu helposti. Onneksi kuitenkaan jokaiseen asiaan ei tarvitse perehtyä syvällisesti, kun opettelee rationaalisen ajattelun taitoja. Se tarkoittaa parhaaseen mahdolliseen tietoon ja logiikkaan perustuvaa ajattelua, johon kuuluu humpuukiväitteiden tunnistaminen tiettyjen väitteen piirteiden perusteella. Käyn tässä kirjoituksessa muutamia vinkkejä, joiden avulla sinun on helpompi tunnistaa humpuukiväite. Vinkit ovat pääosin liikuntaan, ravitsemukseen terveyteen liittyviä, mutta niitä voi soveltaa myös muille aloille. Kirjoitus sisältää paljon esimerkkejä humpuukin maailmasta ja sitä on hieman päivitetty Lihastohtori II -kirjastani.
Minulla ei ole tapana pitää päiväkirjaa, mutta on ihan hauska muistella aina loppuvuodesta mitä vuoden aikana on tapahtunut (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9). Tässä jo kymmenettä kertaa omat ja blogini vuosikuulumiset.
Tällä kertaa vieraskirjoituksen teemana on urheilijoiden ravitsemus. Tässä tärkeässä ja ajankohtaisessa kirjoituksessa laillistetut ravitsemusterapeutit (TtM) Tiiamari Tuominen ja Maija Ristimäki tarkastelevat häiriintyneen syömiskäyttäytymisen sekä syömishäiriöiden ja alhaisen energian saatavuuden välistä yhteyttä ja näiden yleisyyttä urheilussa. He käsittelevät myös urheiluympäristön mahdollisia syömishäiriöille ja alhaiselle energian saatavuudelle altistavia tekijöitä ja näiden vaikutuksia urheilijan terveyden sekä urheilu-uran näkökulmasta. Lopuksi he pohtivat urheilu- ja valmennusympäristön syömishäiriöltä suojaavia tekijöitä sekä urheilun merkitystä osana paranemisprosessia. Kokemuksistaan syömiskäyttäytymisen haasteiden saralla huippu-urheilijana kertoo aitajuoksija Lotta Harala. Kirjoitus on erittäin kattava, joten sen lukemiseen kannattaa varata aikaa.
Kasvis- tai vegaaniruokavalio on aihe, joka puhuttaa myös urheilussa ja herättää tunteita. Liha on ainakin maallikoiden ja monien urheilijoiden keskuudessa perinteisesti mielletty keskeiseksi ja jopa välttämättömäksi osaksi urheilijoiden ja muiden fyysisesti aktiivisten ihmisten ruokavaliota. Toiset saattavatkin väittää, ettei kasvisruokavaliolla ole mitään mahdollisuutta kehittyä tai menestyä urheilussa tai jopa että liha on jollekin yksilölle ruokavalion perusta. Ja jotkut taas väittävät, että kasvisruokavalio on ”Game Changer” urheilussakin, minkä taas monet asiantuntijat ovat tulkinneet liioitteluksi (1, 2, 3). Tässä vieraskirjoituksessa urheiluravitsemuksesta useita kirjoja kirjoittanut ETM (ravitsemustiede) Olli Ilander kirjoittaa kattavasti ja neutraalisti mitä tiedetään kasvisruokavaliosta urheilussa.
Ihan ensi alkuun onnittelut kaikille koulunsa päättäneille! Tämä kirjoitus on teille nuorille ja kaikille muille, jotka mietitte elämänne suuntaa. Itse luin vastikään lihastoverini dosentti Jan Sundellin Hippokrateen soturi -kirjan, jossa Jan jakoi hyvin inspiroivan ja suorapuheisen elämäntarinansa. Päätin myös kirjoittaa pienen tarinan omasta taipaleestani tähän asti. Toivottavasti tarinani inspiroi sinua kohti omia tavoitteitasi, mitä ne sitten ovatkin.
Onko kalori aina kalori? Tässä aiheessa usein näppäimistöjen äärellä taistellaan siitä kuka on oikeassa. Yleensä yksi väittelijä on sitä mieltä, että kalori on kalori ja toinen, että kalori ei ole kalori. Päätin kokeilla kepillä jäätä ja kirjoittaa tästä aiheesta artikkelin jo vuonna 2014 ja nyt tämä alkuperäinen vuonna 2014 julkaistu artikkeli on laajennettu ja päivitetty 2021 luvulle. Tämä on yksi blogin historian kattavimmista artikkeleista. Kirjoitus on ajoittain myös varmasti haastavaa lukea. Varatkaa siis sille huomattavasti aikaa. Kirjoitus on jaettu neljään osaan.
1) Mitä tarkoittaa energia-aineenvaihdunta ja yleensäkin kalorit,
2) Myytti 1: Kalori ei ole kalori,
3) Myytti 2: Kalori on kalori ja
4) Yhteenveto ja johtopäätökset.
Kirjoituksessa käsitellään myös kattavasti eri makroravinteiden (proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat) vaikutusta kehon massaan ja koostumukseen. Koska kirjoitus varmasti aikaan kiehuntaa, esitän kaksi nöyrää pyyntöä: pitäkää kommentit asiallisina ja luethan kirjoituksen loppuun asti ennen kuin kommentoit, koska todennäköisesti kommenttiisi löytyy vastaus kirjoituksesta. Päivitys 2022: no eihän se kommentointi asiallisena pysynyt, kuten pelkäsin.
Lihastohtori eli liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi jakaa näyttöön perustuvaa tietoa treenistä, ravinnosta, lihaksista, terveydestä ja fysiologiasta yhdessä vieraskirjoittajien kanssa.
Lihastohtori 