Voiko kasvattaa lihasta ja vähentää rasvaa samaan aikaan?

Minulta usein kysytään voiko kasvattaa samaan aikaan lihasta ja vähentää rasvaa. Tällä tarkoitetaan yleensä sitä, että voiko esimerkiksi kuukauden tai parin aikana nämä molemmat tavoitteet täyttyä. Vastaan nyt tähän kysymykseen hyvin kattavasti käymällä läpi tutkimusnäyttöä tavallisista ihmisistä huippu-urheilijoihin. Paljastan myös mitkä asiat ovat erittäin merkityksellisiä sille kuinka hyvin lihasmassa säilyy dieetillä. Lopuksi kerron kannattaako kokeneen lihasmörön yrittää kasvattaa lihasta ja polttaa rasvaa samaan aikaan.

Lihaskuntoharjoittelijan motivaatio ja tavoitteenasettelu – Polet ja Lintunen

Liikunta on monelle hyväksi monella tavalla. Esimerkiksi tuoreen kotimaisen tutkimuskatsauksen mukaan liikunta parantaa toimintakykyä kroonisesti sairailla lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Liikunta myös ehkäisee sairauksia. 1,4 miljoonaa ihmistä kattavassa katsauksessa osoitettiin, että riittävä fyysinen aktiivisuus vähentää 26:n syövän riskiä merkittävästi. Tällaisistakin vakuuttavista näytöistä huolimatta hyvin harva liikkuu edes terveyssuositusten kannalta riittävästi. Onko mahdollisesti niin, että pelkkä liikunnan terveys- ja toimintakykyhyödyistä valistaminen ei riitä ja on parempi ottaa toisenlaisia arsenaaleja käyttöön? Tässä vieraskirjoituksessa liikunnan käyttäytymistieteen ja motivaation asiantuntijat psykologi Juho Polet ja professori Taru Lintunen kertovat kattavasti liikuntamotivaatioista. He esittelevät teorioita (liikunta)motivaation taustalla ja antavat käytännön vinkkejä siihen, miten omasta kuntosaliharjoittelusta tai muusta liikunnasta voisi kehittää elämäntavan. Lukemalla tämän kirjoituksen saatat oppia jotain myös omasta motivaatiostasi eli siitä, mikä saa sinut tekemään sitä mitä teet. Opit myös mahdollisesti asettamaan sopivia tavoitteita.

Käsilläseisonta ja käsilläkävely – teoriasta käytäntöön – Rajala

Kehonpainoharjoittelu on noussut viime vuosina erittäin suosituksi osittain varmasti siksi, että kukapa ei haluaisi osata tehdä vaativia ja hyvin näyttäviä liikkeitä. Käsilläseisonta on noussut yksittäisenä taitona suosiossa ehkäpä ylitse muiden. Seuraavassa artikkelissa käsilläseisontaan erikoistunut ja juuri aiheesta kirjan kirjoittanut liikunta-alan moniosaaja Jukka Rajala käy hieman läpi mistä käsilläseisonnassa ja –kävelyssä on teoriassa sekä käytännössä kyse. Jukka kertoo myös onko käsilläseisonta mahdollista oppia mikäli ei omaa nuoruusvuosien sirkus-, tai telinevoimistelutaustaa.  Kirjoituksen lopussa on myös paljon vinkkejä harjoitteluun. Kirjoitusta voi soveltaa myös monien muiden enemmän tai vähemmän fyysisten kehonhallintataitojen kehittämiseen.

 

Kasvaako lihas levossa? 2017 update

Sanonnan mukaan ”lihas kasvaa levossa”. Joku saattaakin käyttää tätä tekosyynä sille, miksi ei tälläkään viikolla treenaa. No, pitääkö tämä sanonta paikkaansa?

Tämä kirjoitus 21.4.2012 oli Lihastohtori-blogin ensimmäinen uusi postaus. Blogin viisivuotissynttärien kunniaksi päivitin ja uudistin kirjoituksen.

Lihastohtoriblogi – historia

Moni tuntee minut ja blogin ”Lihastohtorina” ja että näiden tausta liittyy tohtorikoulutukseeni lihastutkijana Jyväskylän yliopistossa. Kerron nyt lyhyesti blogini ja sen nimen syntytaustan ja miten blogi aikanaan löysi yleisönsä. Paljastan lopuksi myös miten itse aikanaan löysin voimailuinnostuksen.

Voimaharjoittelu osana urheilijan oheisharjoittelua – Mäennenä

Voimaharjoittelu on ollut osa urheilijoiden oheisharjoittelua jo vuosikymmenien ellei jopa -satojen ajan. Voima on tärkeässä roolissa monessa lajissa, mutta sitäkin tulee osata käyttää oikein ja sen harjoittelun määrä tulee suhteuttaa lajianalyysiin ja yksilön tarpeisiin. Yleinen sanonta esimerkiksi on, että nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. Tässä artikkelissa fysiikkavalmentaja Jukka Mäennenä käy läpi voimaharjoittelun merkitystä osana urheilijan oheisharjoittelua, voimaominaisuuksien roolia ja tarvetta urheilussa sekä antaa suosituksia.

Liikunnan merkitys painonpudotuksessa, rasvanlähdössä ja painonhallinnassa – Suonpää ja Hulmi

Pelkästään liikunnan harrastamisella ilman ruokavaliomuutoksia on yleensä hankala pudottaa painoa. Miksi silti liikuntaa kannattaa harrastaa painonpudotuksessa eikä yrittää etsiä apua pelkästään vähäenergisistä dieeteistä? Kannattaako liikuntaa harrastaa, vaikkei paino tippuisikaan? Onko pitkäkestoinen ja matalatehoinen liikunta kaikkein parasta rasvanlähdössä? Miksi energiankulutus ja -saanti kannattaa pitää suhteellisen korkeina sekä painonpudotuksessa että -hallinnassa? Tässä tekstissä pääkirjoittajana on graduohjattavanani ollut  TtM Marianna Suonpää. Hän on erikoistunut liikunnan merkitykseen painonpudotuksessa ja rasvanlähdössä sekä painonhallinnassa. Itse olin mukana apukirjoittajan roolissa.