Ravinto

Lihastohtori

Vierailevat kirjoittajat

55 vastausta artikkeliin: Ravinto

  1. Joonas sanoo:

    Hei jhulmi! Voisitkohan kertoa hiukan eri heraproteiinilajeista (isolaatti, hydrolysaatti, ultrasuodatetty ym)? Olen miettinyt että mikä hera olisi parasta palautumiseen ja lisäproteiiniksi ja että onko niiden imeytymisessä ym toimivuudessa jotakin merkittäviä eroja näin harrastelija”bodarille”. En ole löytänyt kattavaa artikkelia aiheesta. Kiitos jo etukäteen!

    • jhulmi sanoo:

      Joonas, voisin kirjoittaa artikkelin aiheesta jossain vaiheessa. Suurta merkitystä ei ole jos sinulla ei ole laktoosi-intoleranssia, jolloin laktoosia siäsltävä konsentraatti ei oikein sovi.

      • Teemu Piiroinen sanoo:

        Jotkut mainostavat hydrolysaattia viitaten tutkimukseen http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17240782, joten kysyisin että onko tuon tutkimuksen tulokset täysin luotettavia, vai johtuuko tuo ero heran ja kaseiinin eroista?

      • jhulmi sanoo:

        OK, tutkimus, mutta ei oikein reilu tutkimusasetelma kuten sanoit. Mä oon katsauksessani esitellyt joitain muitakin hydrojuttuja: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20565767

        Hae ”hydrolysate” -sanalla.

        Itsellä on tällä hetkellä hydrolysoitu isolaatti käytössä palarissa. Se on hieman hifistelyä, mutta se sallittakoon kun en paljoa muuten hifistele ravintolisien kanssa. Lisäksi maitotuotteita paljon jo muutenkin nauttivana yritän välttää niiden yliannostusta. Hydrossa on joitain allergisoivia osia (epitooppeja) pilkottu… http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18727562

  2. Juhani sanoo:

    Täällä on näköjään jo mahtava teksti bulkkauksesta !, mutta dieettaamisesta ei vielä ole ? Siitä olisi mukava ensikertalaisena dieettaajana saada lisätietoa, ruokavalioista ja lihasten säilytyksestä dietillä.

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos. Varmaankin joskus, mutta itse en oikein ole dieettaamisesta niin kovin innostunut, enemmänkin puhun elinikäisestä elämäntapamuutoksesta (joka johtaa hitaaseen läskin lähtöön ja/tai melko alhaisen rasvan ylläpitoon) ja ympärivuotisesta hyvästä kunnosta.

  3. Tomi sanoo:

    Terve!

    Onko sulla käsitystä miten nopeasti kretiinin lopettamisen jälkeen sen keräämä neste poistuu? Toisaalta miten kauan kreatiinin vaikutus lopettamisen jälkeen säilyy, jos sitä ei nauti ollenkaan? Lähinnä mietin 400 metrin ja 800 metrin suorituksen pohjalta, että onko järkevää jättää kreatiini pois kisakauden ajaksi sen aiheuttaman painonlisäyksen takia vai voittaako kreatiinin tuoma hyöty 1-2 ylimääräistä kiloa? Pikkasen ehkä hifistelyä, mutta kyllä pari ylimääräistä kiloa alkaa tuntumaan, kun loppusuoralla maitohapot jyllää. Hienoa, jos kerkeet vastaamaan!

    • jhulmi sanoo:

      Kestää riippuen tilanteesta ehkä n. kuukauden verran.

      Toi on vaikea kysymys ja riippuu urheilijan lähtöpainosta myös eli onko se jo isohko. Jos on langanlaiha muutenkin, niin hyödyt voittanee (paino)haitat, mutta jos isompi massa on ongelma, niin haitta voi voittaa hyödyn. Treenikaudella kannattaa kyllä mielestäni ainakin välillä käyttää kreaa myös juoksijan.

      • Tomi sanoo:

        Kiitti vastauksesta!

        Joo, reenikaudella krea on ilman muuta käytössä, kun se kuitenkin auttaa nopeus – ja nopeuskestävyys reeneissä ja tietty punttireeneissä. Lähinnä itellä jalkojenlihakset on kasvanut vähän turhankin hyvin, enkä oo muutenkaan ihan perinteisen mailerin kropan omaava. Että kaiken ylimääräisen painon tiputtaminen järkevin keinoin on varmasti kotiin päin. Mutta katsellaan…

      • jhulmi sanoo:

        juu kisakaudella kannattaa harkita ainakin sitten krean tiputtamista ja ottaa beeta-alaniini ja ehkä sitrulliinimalaatti peliin. Niistä hieman blogissa:
        https://lihastohtori.wordpress.com/2012/07/24/ravintolisat_ii/

  4. Fisu sanoo:

    Moro doc.
    Raottaisit nyt vähän minkä rotusta heraa popsit. Tai olisiko sulla jokin hyvä vinkki, että kuinka paljon siinä kannattaisi olla joitain tiettyjä Ahappoja?Ei kai se hifistelyä olisi napsia pari karnosiini tabua päivässä myös. Sillä kun näyttäisi lukeman perusteella olevan super hyvä vaikutus koko ihmiseen. Meidän oma antidioksiantti.

    • jhulmi sanoo:

      Sorry, no comments. Käytän milloin mitäkin protskua. Hieman testailen ja vaihtelen makuja.

  5. Fisu sanoo:

    Morjens.
    Kreatiinia ja heraa palkkariksi,ni tuleeko siitä kreasta nyt sit täydet ”tehot” ?
    Mietin vaan että olisiko parempi ottaa krea aamuisin hiilareiden kanssa…

    • jhulmi sanoo:

      ei merkitystä, krean efekti ei ole akuutti, vaan se ladataan lihakseen 1-4 vk tankkauksella.

  6. Marko sanoo:

    Moi
    Ensi alkuun kiitos mielenkiintoisista artikkeleista.
    Minulle on epäselvää tuo nautitun ravinnon määrä treeni- ja lepopäivinä. Painan 86 kg ja kehonkoostumusmittauksen mukaan päivän peruskulutus on n. 2600 kcal. Tarkoituksena olisi kerätä ”piffiä”, joten pluskaloreita pitäisi olla. Eli pitääkö treenipäivinä syödä tuon 2600 kcal lisäksi n. 500 kcal ja sitten vielä saliharjoittelun kuluttama määrä? Ja välipäivänä lisätä tuohon 2600 kcal:n ainoastaan tuo 500 kcal? Ja tietysti sitten säätää tuota pluskalorien määrää sen mukaan miten nopeasti paino nousee, kun mistään rajusta bulkkauksesta nyt kuitenkaan ei ole kyse?

    • jhulmi sanoo:

      Eipä kestä. Ei ole mitään täydellisiä vastauksia olemassa ja kokonaisenergiankulutus vaatisi tarkat mittarit. Mutta 500 Kcal plussaa tarkoittaa toki sitä, että syö 500 Kcal sinä päivänä enemmän kuin kuluttaa kaikkiaan. Painon ja kehonkoostumuksen muutosta seuraamalla pääsee sitten ettenpäin kuten sanoit. Ottaisin tähän mukaan myös voimatasot ja sarjapainot. Kyllä niiden pitäisi myös nousta. Jotain käytännöllisempää massanhankintajuttua blogi varmaan kaipaisi.

  7. Mikko Mäkipanula sanoo:

    Tervehdys!

    Olen jo jonkin aikaa reenaillut, mutta viimeisien vuosien aikana tullut höttöä melkoisesti ympärille. Nyt taas innostuneena tavoittelisin uudelleen ihannepainoani. Ihmisen kun pitää kaikkia rajojaan kokeilla niin ajattelin kokeilla hieman velocity dieettiä nopeanpaan painonpudotukseen ja siitä sitten ravinteikkaalla ruokavaliolla eteenpäin kohti parempaa huomista. Ongelmana (pellkona) on nyt, että onko tuota painoa mahdollista kovalla treenillä ja velocityllä (en nyt tarkoita mitään maksimien hakua) pudottaa menettämättä työllä ja tuskalla kasvatettuja lihaksia? Vai muutunko hiirulaiseksi? Proteiiniahan tuossa kuitenkin tulee aivan tarpeeksi ja omassa massassa sen verran polttoainetta mistä mahdollista ottaa energiaa lihaksille.

    Kiitoksia etukäteen.

    -Maick-

    • jhulmi sanoo:

      Mulle ei valitettavasti ole kaikki dieetit tuttuja. Niitä kun taitaa olla yhtä monta jo kuin diettaajia.

  8. Aki sanoo:

    Moi!

    Olen parikymppinen punttailua aloitteleva nuori mies. Rasvaprosenttini on noin 15 ja lihasta ei ole nimeksikään. En haluaisi kerätä enempää rasvaa, mutta toisaalta dieettauskin tuntuu hölmöltä, koska olen ns. laihaläski – Kysymys siis kuuluu: Suositteletko pientä kalorivajetta, pientä plussaa vai kenties kulutuksen mukaan syömistä? Tavoitteena siis lihaskasvu, mutta ilman tolkutonta rasvan kertymistä. Viikkotreeniini kuuluu yksi aerobinen ja kolme punttia viikossa.

    kiitoksia vastauksesta etukäteen!

    • jhulmi sanoo:

      Kulutuksen mukaan syöminen noin aluksi on hyvä ajatus. Katso, että saat proteiinia n. 2 g per painokilo.

  9. Mia sanoo:

    Oisko mahdollista saada postausta syömishäiriöistä/anoreksiasta/painon nostamisesta normaalipainoon/syöminen kun yrittää nostaa painoa/saliharjoittelu painon noston aikana?:)

  10. Hannu sanoo:

    Olen vuoden verran pudotellut hitaasti painoa ja opetellut uutta tapaa syödä ja treenata, jotta vaikutus olisi pysyvä myös sen jälkeen kun tavoitepaino on saavutettu. Tänään ”sorruin” ostamaan vihreä tee-tabuja. Oliko rahanhukkaa vai onko niistä mitään hyötyä painonpudotuksessa?

  11. Henna sanoo:

    millainen ruokavalio olisi hyvä´ksi kun treenaa lihaksia?

  12. Jake sanoo:

    Hei,

    Kiitos hyvistä artikkeleista! Hienoa saada vähän puolueettomampaakin tieteellistä tietoa näistä ravinto/lisäravinneasioista, kun muualla joko yritetään kumota lisäravinteiden hyödyt kokonaan tai sitten ylikorostetaan niitä (vrt. lääketeollisuuden asialla olevat vs. luontaistuotekauppiaat). Ja molemmat tahot tietenkin tieteellisiin tutkimuksiin vedoten.

    Olen saanut paljon uusia oivalluksia kirjoituksistasi. Pisimpään on mennyt sulatellessa väitettäsi, ettei palkkarissa tarvita hiilareita ollenkaan. Se on iskostettu niin syvälle! Kaikki valmiit palautusjuomat poikkeuksetta sisältävät reilusti hiilareita ja niiden tärkeyttä korostetaan. Uskon ymmärtäneeni nyt pointtisi, että lihasproteiinisynteesin alkamisen kannalta hiilareilla ei liene merkitystä. Nostaako esim. pelkkä heraproteiini-isolaatti veren insuliinitasot aivan yhtä korkealle kuin nopeilla hiilareilla terästetty palkkari? Vai onko kyse siitä, että riittävän korkealle proteiinisynteesin alkamiseksi?

    Kyllähän raskas harjoitus toki kuluttaa elimistöstä myös paljon hiilihydraattivarastoja, joten et varmaan sitä kiistäkään, että täydelliseen palautumiseen tarvitaan jossakin vaiheessa ne korvaavat hiilaritkin, esim. seuraavalla aterialla? Ja jos sisällyttää palautusjuoman päivän kokonaisenergiamäärään, ei varmaan haittaa, vaikka osan ruokavalionsa hiilareista saisi jo palautusjuoman yhteydessä?

    Jos käyttää palautusjuomana esim. pelkästään heraproteiini-isolaattia, onko vaaraa, että elimistö pyrkisi muuttamaan näitä tärkeitä rakennusaineita energiaksi, jos ei saa riittävän nopeasti hiilihydraatteja treenin jälkeen? Ei voi edelleenkään kuin ihmetellä, miksi tästä aiheesta on aina opetettu ihan väärin, jos siitä hiilarista ei ole edes tätäkään hyötyä!

    Toinen mieltäni askarruttanut asia on, että mikä on lopullinen totuus heraproteiinin glutamiinista? Yleensä pakkauksissa ilmoitetaan vain ”glutamic acid”, eli glutamiinihapon/glutamaatin pitoisuus. Lisäksi erikseen hehkutetaan, jos protskussa on lisättyä glutamiinia. Tästähän tulee tietenkin maallikolle käsitys, että heraproteiinissa ei luonnostaa olisi glutamiinia ollenkaan…mutta jossakin yhteydessä vastasit jollekin tästä aiheesta kysyneelle, että kyse olisi analyysimenetelmistä, eli tuo pakkauksen glutamiinihappo sisältäisi kuitenkin myös glutamiinin, ja heraproteiinissa siis olisikin glutamiinia.

    Ajaako glutamiinihappo saman asian esim. palautumisen kannalta kuin glutamiini? Jos ei, niin osaatko sanoa, kuinka paljon heraprotskun glutamiinihaposta onkin oikeasti glutamiinia? Onko siis mitään hyötyä lisätä heraproteiiniin erikseen ostettua (lue kallista) glutamiinia? Eikö noita oikeasti pystyttäisi ilmoittamaan erikseen, kun muutenkin ilmoitetaan erikseen joka ikinen aminohappo? Olisin kiitollinen jos voisit antaa tähän perusteellisen vastauksen, sillä kyse on mielestäni tärkeästäkin asiasta. Jos heraprotskussa itsessään on jo riittävästi glutamiinia, monet ihmisethän maksavat aivan turhasta, jos ostavat sellaista kalliimpaa heraproteiinia, johon on lisätty erikseen esim. glutamiini-dipeptidejä. Ja itsekin olen aikonut ostaa erikseen glutamiinijauhetta. Onko tästä siis mitään hyötyä, jos muutenkin syön heraproteiini-isolaattia?

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos.

      Kyllä hiilareista voi olla hyötyä kun maksimoidaan massan kasvua, mutta jos syö pian treenin jälkeen normiaterialla, niin silloin hyödyt pienenee. Meillä on valmistunut hiilareiden merkityksestä tutkimus.

      Jeps, kyse on analyysimenetelmistä. Voit googletella asiasta. Glutamiinia ja glutamaattia (esiintyy glutamiinihappona happamassa pH:ssa) on siis molempia herassa kuten monissa muissakin proteiineissa ja sen kaltaisissa rakenteissa, esimerkiksi gluteenissa. Glutamiini ja glutamaatti ovat melkein sama molekyyli, vain aminoryhmä (NH2) erottaa molekyylit toisistaan.

      Ks. http://examine.com/supplements/Glutamine/

  13. Reliikki sanoo:

    Kiitos hyvistä kirjoituksista. Olen jo vanhempi kaveri, 57 v, ja esimerkiksi tieto proteiinipalarin tarpeellisuudesta voimaharjoittelun jälkeen erityisesti meille vanhemmille miehille tuli tarpeeseen. En ole aiemmin ollut siitä kovin tarkka, mutta ei tullut kyllä tuloksiakaan.

    Nyt näyttää jo paremmalta.

    Olen koittanut googlettaa myös kreatiinista tutkittua tietoa, lähinnä sen merkityksestä vanhemmille miehille. Itse käytän sitä ja hyvin tuntuu toimivan, mutta se uteliaisuus…

  14. mipi sanoo:

    Ruotslaistutkimuksen mukaan ”…runsas maidonjuonti on yhteydessä kohonneisiin tulehdusarvoihin ja oksidatiiviseen stressiin” Mitä tämä tarkoittaa meille jotka ovat hyvässä uskossa vetäneet päivittäin maitorahkaa proteiinin lähteenä? Pitääkö proteiinit hankkia muualta vai onko maidon huonot puolet mitättömiä verrattuna hyötyihin?

  15. Ellen sanoo:

    Moi
    Oon 16-vuotias osastohoidossa anoreksian takia ja täysin liikuntakiellossa. Painoindeksini oli alimmillaan 12 ja nyt se on 14,5. Kaikista suurin pelkoni liittyy siihen, että kun en saa liikkua niin kaikki paino jonka kerään tulee rasvana. Jotkut kuitenkin väittävät että lihakseni kehittyvät vaikken liikkuisi mutta onko se näin? Nyt minulla on pakkomielle vatsalihasten jännittämiselle ja ympyrää pyörimiselle jotta paino jota minä nostan olisi lihasta. Onko tästä hyötyä? Voisinko yhtä hyvin vain makoilla sohvalla mutta lihakseni kehittyisivät silti? Millainen liikuntaa polttaisi osastohoidon jälkeen rasvaa ja kasvattaisi lihaksia? Ja missä BMI: ssä?
    Kiitos jos vastaat. (:

  16. Ellen sanoo:

    Ainiin, ja tällä hetkellä syön 3000 kalorin ateriasuunnitelmaa josta saa aika paljon sokeria ja muita hiilareita sekä rasvaa. Vaikuttaako se siihen miten paino kerääntyy kehoon? Vai onko se tässä vaiheessa ihan sama millä ruoka aineilla painoa nostaa koostumuksen kannalta?

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      ei sinun kannata nyt murehtia lihaksista tai kehon koostumuksesta. Hoidat vain painosi ja kehosi terveelliselle tasolle syömällä hyvin ja noudattamalla lääkärien ja pyskologien sekä ravitsemusterapeuttien ohjeita, jotka ovat varmasti järkeviä. Liikuntakieltokin on perusteltu. Luota koulutettuihin asiantuntijoihin. Olet nuori tyttö ja ehdit kyllä kasvattamaan lihaksia ja harrastamaan myöhemminkin. En suosittele rasvanpolttotavoitteita alle 20 painoindeksillä kenellekään, koska sen alle meneminen ei ole suositeltavaa ei terveyden, ei esteettisyyden eikä suorituskyvyn kannalta kuin poikkeustapauksissa. Ole tyytyväinen itseesi sellaisena kuin olet ja nauti elämästä!

  17. LePPiS88 sanoo:

    Moikka Maestro
    Sellainen kysymys, että mikä olisi hyvä ennen salia juotava sekoitus,
    Hitaita hiilareita ja hitaita proteiineja
    Nopeita hiilareita ja hitaita proteiineja
    Hitaita hiilareita ja nopeita proteiineja
    Nopeita ja nopeita
    Vai joku sekoitus?
    Haluaisin tietää sinun mielipiteesi tähän kysymykseen, että mitä itse joisit jos olisi tarve.
    Olen lukenut joiltain sivuilta että ennen salia ja sen aikana juotavalla sekoituksella olisi optimaalisempi vaikutus kuin jälkeen juotavalla, toki ruokaa suorituksen jälkeen suositellaan (1-2tuntia)
    Tutkimuksia varmasti on puolesta ja vastaan, mutta ihan näin man to man meiningillä; )

    • jhulmi sanoo:

      Moro,

      sori viive, olin Kiinassa.

      Treenin jälkeinen ruoka tämän hetken tietämyksen mukaan olennaisempaa. Jos et ole tosi tavoitteellinen bodari, joka treenaa tosi kovaa ja paljon, en ottaisi sokerilitkuja ennen treeniä. Normaali ruoka/välipala 1-3 tuntia ennen riittää.

  18. Eero sanoo:

    Viime aikoina minua on mietityttänyt vitamiinit ja mineraalit aika paljon. On kansalliset suositukset, jotka ei riitä kenenkään mielestä mihinkään ja urheilija tarvisi vieläkin enemmän, ainakin mielellään. Asiasta löytyy tietoa, mutta aika hujan hajan tieto on. Sitten vielä mitä mikäkin vitamiini ja mineraali tekee keholle olisi mukava tietää.

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      kyllä monet suositukset tavalliselle suomalaiselle riittää, liikasaanti on haitallista, tämä usein unohdetaan:
      https://lihastohtori.wordpress.com/2015/05/07/enemman-ei-ole-enemman/

      Monipuolisella laadukkaalla pääosin luonnollisella ravinnolla saa suurimpaa osaa suojaravintoaineista riittävästi. Poikkeuksena lähinnä D-vitamiini. Toki kohtuullisen pieni osa syö näin hyvin ja urheilija varsinkin dieetillä saa joskus epäoptimaalisesti joitain suojaravintoaineita…

  19. pauli nurmilaukas sanoo:

    Hyvä artikkeli! Voisitko mahdollisesti kirjoittaa joskus nyrkkeilijän tai kamppailu-urheilijan oheistreenistä, nimenomaan painoilla tehtävästä kuntosalitreenistä. tämä aihe varmasti kiinnostaa kaikkia kamppailijoita ja siitä käydään jatkuvaa keskustelua urheilu foorumeilla. Toiset väittää ettei nyrkkeilijän esim kannata treenata painoilla ja toiset suosittelee tietynlaista treeniä silloin tällöin. Toiset jatkuvaa. Olisi hienoa saada asiantuntijan mielipide tähän ja jopa treeni vinkkejä jos mahdollista.

    t. Pate

    • jhulmi sanoo:

      Moi,

      kiitos.

      En oikein koe olevani ex-pertti tuossa aiheessa ja menee ehkä hieman turhan spesifiksi kun aletaan kahlaamaan useita lajeja. Mutta ei huono idea, laitetaan pähkäilyyn!

  20. Merja sanoo:

    Hei! Kerro mitä pitää tehdä /syödä, älä siitä mitä ei saa! Välipalaohjeet ja nopeasti tehtävät kasvisruoat aterialle olisi tärkeää tietoa uusavuttomille! Sellaisista resepteistä olisi todella paljon hyötyä. Kiitos!

    • jhulmi sanoo:

      Hei, valitettavasti tämä ei ole ruokablogi, olen fysiologi, en kokki 😦

      • Merja sanoo:

        😦 okay, mutta voisitko saada jonkun ravintopuolen asiantuntijan mukaan antamaan sen puolen tietoutta tukemaan omaa tietämystäsi, koska kyse on kokonaisuudesta, jossa ravitsemus näyttelee tosi suurta roolia! sitä tietoa me tarvitsemme erityisesti! aina puhutaan vaan proteiinista, hiilareista jne., mutta ei tarkemmin avata mitä ja milloin…:-)

      • jhulmi sanoo:

        Hei,

        kirjassani olen kertonut myös hieman yksityiskohtia ja löytyy paljon hyviä kirjoja kuten Liikuntaravitsemus, Protaus, Syö, Liiku ja Kehity jne. tätä varten. Niiden pariin siis, mars 😉

  21. jANI78 sanoo:

    Hei Mestari.
    Minulla kaksi kovaa treenaava kouluikäistä tyttöä 7v. ja 11v. Tytöt harrastavat akrobatia voimistelua 5 x 3h. viikossa. Laji on fyysisesti erittäin vaativa. Ruoka ei meinaa maittaa, esim. suurin osa proteiinin lähteistä, liha, kala,kana jää lautaselle mutta pastat,riisi ja peruna kyllä menevät. Tyttöjen fyysinen olemus ja kunto kuitenkin hyvät. Iltaisin treenien jälkeen juotan, (ei tarvitse väkisin siis juottaa) itse tehtyä smoothieta joka sisältää rahkaa, maitoa, tuoreita marjoja, kauraleseitä ja joitain mehukeittoja. Nyt kysyisinkin oskallanko ruveta lisäämään tuohon smoothieen hiukan palautumisjuoma jauhetta ja ehkä hiukan kreatiinia? Salilla jotkut 14-16v tytöt jo käyttävät treenatessaan ja sen kyllä huomaa tyttöjen fyysisessä olemuksessa.

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      varmaankin joltain ravitsemusterapeutilta voisit saada parempia käytännön vinkkejä miten energiansaantia lisättäisiin ja miten proteiininlähteet maistuisivat paremmin. Kuulostaa kuitenkin sille, että myös rasvoja mahdollisesti kartetaan proteiinin lisäksi ja jälkimmäiseen smoothiet on erinomainen idea. Ehkäpä sinne voisi joukkoon laittaa myös rasvoja. Esim. öljyjä (rypsi, oliivi, kookos) ja esim. avokadoa ja miksei myös heraa.

  22. Sebastian sanoo:

    Kiitos todella asiallisesta blogista !

    Toivoisin että käsittelisit myös testosteronia, tuo hormooni joka liittyy vahvasti miesten (miksei myös naisten) lihaskasvuun. Itse löysin ongelmakohtani lihaskasvun hitauteen olevan matalat testosteroni-tasot ja nyt kuukauden ollessa korvaushoidolla (levitettävä geeli) olen huomannut sekä positiivisia että myös negatiivisia (sivu)vaikutuksia todella laajalla skaalalla.

    Kehitystäni voit seurata blogini kautta thinktesto.wordpress.com

    Keväisin terveisin
    T, Sebastian

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos.

      Näyttö endogeenisen testosteronin merkityksestä ei ole kovin selvä. Matalat tasot joillain ihmisillä rajoittavat kehittymistä, mutta toisilla muut tekijät kompensoivat niin paljon, että efekti on mitätön. Toki kun testot tiputetaan naisten tasolle, niin ainakin lyhytkestoisissa kokeissa lihaskasvu hieman heikkenee, ei kuitenkaan niin paljon kuin luulisi.
      http://ajpendo.physiology.org/content/291/6/E1325.long

      Toki ikääntyessä testosteronikorvaushoidosta on ollut hyötyä matalilla/normaaleilla ikääntyneen testotasoilla:
      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23730808

      … eli toki parempi kehittymisesi on ainakin osittain korvaushoidolla selitettävissä.

  23. Henri Lehtonen sanoo:

    Nykytietoa VHH:sta ja sen positiivisesta vaikutuksesta urheiluun:

    Tutkimuksia

    2006 julkaistussa laajassa tutkimuksessa todettiin, että vähähiilihydraattinen ruokavalio pienentää elimistön rasvavarastoja tehokkaammin kuin mikään muu ruokavalio. Muutos oli riippumaton syödystä energiamääristä ja liikunnasta. Makroravinteiden laatu on siis tärkeämpi tekijä kuin niiden määrä. Hiilihydraattirajoituksella oli myös monia muita aineenvaihdunnallisia etuja muihin ruokavalioihin nähden.

    Vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksia fyysiseen harjoitteluun on tutkittu vähän. Perusvirheenä näissä tutkimuksissa on yleensä se, että vähähiilihydraattista ruokavaliota ei ole noudatettu riittävän pitkään – kuutta viikkoa – ennen tutkimuksen ruokavaliovertailua. Ajatus hiilihydraattitankkauksesta perustuu mm. 1930-luvulla tehtyyn tutkimukseen (Christensen J et al. ”Arbeitsfähigkeit und Ernährung”. Skand. Arch Physiol 1939. 81: p. 160-172): siinä verrattiin keskenään urheilijaryhmiä, joista yhden ravinto koostui pääasiassa rasvattomasta lihasta, toisen hiilihydraateista. Pelkällä ”laihalla lihalla” ei tietenkään päästä pitkälle – etenkään, jos elimistö ei ole riittävän adaptoitunut ruokavalioon. Ajatus hiilihydraattitankkauksesta saavutti suuren suosion, vaikka sen taustalla oli huono tutkimus.

    Jos vähähiilihydraattisen ruokavalion merkitys fyysisessä suorituksessa halutaan todella selvittää, on odotettava vähintään kuusi viikkoa, jotta elimistö ehtii sopeutua ruokavalioon. Tällä periaatteella tehdyssä tutkimuksessa, joka kohdistui kestävyyslajin huippu-urheilijoihin, havaittiin, ettei ketogeenisellä dieetillä ollut minkäänlaisia haittoja. Sama on osoitettu myös muissa tutkimuksissa. Ajatus hiilihydraattitankkauksen ylivertaisuudesta vaikuttaakin näin ollen perusteettomalta.

    Toisessa tutkimuksessa osoitettiin, että vähähiilihydraattinen ruokavalio yhdistettynä kuntosaliharjoitteluun antaa parhaan kehon koostumuksen ja lihas-rasva-suhteen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio polttaa rasvaa parhaiten eikä kuluta lihaksia. Kuntosaliharjoittelu lisäsi lihasmassaa. Proteiinijauheet näyttävät olevan turhia – tutkimuksessa energialähteinä käytettiin lihaa, kanaa, kalaa, munia, oliiviöljyä, kermaa, kovia juustoja, vapaasti tärkkelyksettömiä vihanneksia, pieniä määriä pähkinöitä, pähkinävoita ja siemeniä. Hedelmiä syötiin vain vähän, ja kiellettyjen listalla olivat leivät, viljat, pasta, murot, maitotuotteet yllä mainittuja lukuun ottamatta, tärkkelyspitoiset kasvit ja jälkiruoat. Ruokavalio oli siis sama kuin mihin geenimme ovat tottuneet koko esihistoriallisen ajan.

    http://www.nmsociety.org/docs/LowCarbDiet/low-carbohydrate-diets-promote-favorable-body.pdf

    Liikunta ei yksin laihduta, vaan vasta yhdessä ruokavalion kanssa saa tulosta. Periaatteessa pelkällä ruokavaliolla laihtuu yhtä paljon kuin ruokavaliolla yhdistettynä liikuntaan. Siis yleinen syyllistäminen liikunnan vähyydestä on vailla perusteita. Mutta toisaalta sopivalla liikunnalla saa paljon muita etuja. Kuntosaliharjoittelu ylläpitää lihaskuntoa ja kasvattaa lihasmassaa, mikä on olennaisen tärkeää ikääntyville ja kaikille muillekin saavutetun painon ylläpitämisessä. Mitä suurempi lihasmassa, sitä paremmin ylimääräiset kalorit palavat. HIIT ja painoharjoittelu ehkäisevät ikääntymismuutoksia. Yhdysvalloissa tähdennetäänkin ”Excercise is a wellness tool, it is not a weight loss tool” Treeni on hyvinvoinnin lähde, eikä keino laihduttaa.

    • jhulmi sanoo:

      On totta, että adaptaatiojakso on usein ollut liian lyhyt. Ja on uusia tutkimuksia, joiden mukaan ketogeeninen ruokavalio voi toimia ainakin jonkun aikaa myös voimaharjoittelussa, samoin kuin pitkäkestoisessa kestävyysharjoittelussa. Mutta ei se kyllä toimi lajeissa, joissa kisasuorituksessa käytetään lihasglykogeenia ja vaaditaan maksimaalinen anaerobinen kapasiteetti 10-120 minuutin ajan.

      Ja mitä tulee hiilarilataukseen, ei taustalla ole vain yksi huonosti tehty tutkimus, vaan kymmenien tutkimusten näyttö: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24951297

  24. Ruut sanoo:

    Moikka!:)
    Olisi mielenkiintoista lukea kirjoitus eri ravintoaineiden (hiilihydraatit, proteiiinit, rasvat) kulkua elimistössä. Eli miten ne varastoituvat, ja miten kannattaa syödä, jotta energia varastoituisi rasvan sijaan lihaksiin. (siis tarkoitan lähinnä kuinka paljon mitäkin..)
    Sitten olisi myös mielenkiintoista lukea lisää metaboliasta. Miten laihduttaa niin, että aineenvaihdunta käsii mahdollisimman vähän?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s