Liikuntapilleri – mikä se on ja kannattaako sellaista odottaa?

Mediassa aina tasaisin väliajoin kohistaan ja innostutaan liikuntapilleristä (eng. exercise pill / mimetic). Eli käytännössä siitä, että sohvaperunat voisivat jäädä sohvalle makaamaan perunalastupussinsa kanssa ja ”harrastamaan liikuntaa” syömällä vain pillerin. Kerron nyt mitä tällaisesta ”science fictionista” kannattaa ajatella.

Liikuntapilleri3

Sain viime viikolla liikuntafysiologian dosentuurin Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Blogin nimeksi ei tule kuitenkaan ”Lihasdosentti”. Oma missioni on lähentää liikunta- ja lääketieteitä lähemmäs toisiaan. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että mielestäni molemmilla on paljon opittavaa toisiltaan ja yhteistyömahdollisuudet ovat huimat. Dosentuurin kunniaksi kirjoitin tällaisen jutun, joka on itseäni sydäntä lähellä, enkä tarkoita nyt tällä kertaa rinta- tai vatsalihaksia.

Liikuntapillerin taustaa. Tutkimuksia tulee melko usein sellaisia, joissa jollain yleensä geneettisellä manipulaatiolla saadaan aikaan yksittäisiä liikunnan vaikutuksia. Näistä mainittakoon esimerkiksi painonpudotus, lihasmassan kasvu, solujen energiatehtaiden eli mitokondrioiden määrän lisääntyminen tai joitain terveysvaikutuksia (1, 2, 3). Media sitten innostuu aina hetkeksi ja julkaisee jonkun liikuntapillerijutun ja sitten sohvaperunat pääsevät orgastiseen tilaan. Yksi varhaisimmista liikuntapilleri-innostusta herättävistä aineista oli AICAR eli ns. AMPK-agonisti. Sen raportoitiin lisäävän kestävyyttä hiirillä jopa yhtä paljon kuin kestävyysharjoittelun (Narkar ym. 2008). Yksi uusimmista on ihmeproteiiniksi mainostettu irisiini. Irisiiniä voidaan lisätä kehossa yliekspressoimalla eli lisäämällä sen tuotannon määrää lihaksissa geeniterapian avulla ja tällä hetkellä myös injektoitavat irisiiniproteiinit ovat kehittelyn asteella. Irisiinin havaittiin tässä ensimmäisessä tutkimuksessa nousevan liikunnan vaikutuksesta lihaksissa (FNDC5 mRNA) ja sen oletettiin siirtyvän verenkiertoon ja kulkeutuvan sieltä rasvakudokseen ja toimivan ”liikunnan välitysmolekyylinä” ruskettaen valkoisen rasvakudosta ja tuomalla sitä kautta tiettyjä terveysetuja. Tutkimuksella oli sen verran kova uutuusarvo, että se julkaistiin Naturessa (Boström ym. 2012). Liikuntaefektin välittyminen irisiinin kautta on kuitenkin tämän jälkeen kyseenalaistettu parinkin labran toimesta (meidän toimesta vastikään Jyväskylässä ja myös Englannissa). Irisiini voi aiheuttaa liikunnan kaltaisia positiivisia vaikutuksia ja siksi tutkimukset ja kehitystyöt sen ympärillä ovat edelleen tärkeitä, mutta on ennenaikaista kutsua sitä liikuntapilleriksi saati sitten liikunnan välitysmolekyyliksi. Voimaharjoittelupilleriksi on kutsuttu vastaavasti mm. monia myostatiiniblokkereita. Nämä kyllä lisäävät lihasmassaa, mutta heikommin voimaa ja kestävyys jopa heikkenee (tästä lisää myöhemmin alla). Eivät nekään siis kelpaa liikuntapillereiksi. Koko liikuntapillerin vertaus liikuntaan on saanut ihan aiheesta paljon kritiikkiä (esim. Goodyear 2008, Hawley&Holloszy 2009).

Eli mikä olisi liikuntapilleri jos joku sellaisen joskus rakentaisi? Liikuntapillerillä pitäisi olisi kaikki tai suurin osa alla taulukossa esitetyt vaikutukset terveyteen ja sen lisäksi monet muut liikunnan vaikutukset (ks. taulukko ja muu teksti alla).

Taulukko 1. Tieteellinen näyttö liikunnan hyödyllisyydestä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa tai kuntoutuksessa. Vastaa Käypä hoito -suositusten kriteerejä. A = vahva, B = kohtalainen ja C = niukka tutkimusnäyttö hyödystä. Taulukko poimittu liikunnan terveysvaikutuksien grand old manin emeritusprofessori, LKT, Ilkka Vuoren artikkelista vuodelta 2009. Ilkkaa siteeraten, ”kohtalaisesti liikkuvien henkilöiden vaara sairastua yleisimpiin luetteloissa mainittuihin tauteihin on 10–70 % … pienempi kuin fyysisesti passiivisilla”.

Liikunnan vaikutuskohde

Näytön aste

Ehkäisy (riskin pieneneminen, ilmaantumisen viivästyminen) Hoito, kuntoutus
Kokonaisuuskuolleisuus A
Sepelvaltimotauti A A
Sydämen vajaatoiminta B
Aivoinfarkti A A
Kohonnut verenpaine C A
Katkokävely C A
Astma B
Tyypin 2 diabetes A A
Rintasyöpä B B
Paksusuolen syöpä B B
Kohtusyöpä B
Polven (ja lonkan) nivelrikko C A
Nivelreuma A
Krooninen epäspesifinen selkäkipu C B
Krooninen niska-hartiakipu C C
Masennus C C
Ahdistuneisuus C
Krooninen uupumusoireyhtymä C
Fibromyalgia A
Epäterveellisen painonnousun ehkäisy B
Liikapainon lievä vähentäminen A
Lihavuuden aiheuttamat haitat aineenvaihduntaan ja toimintakykyyn A
Laihdutustuloksen säilyminen B
Dyslipidemiat B
Metabolinen oireyhtymä B B
Iäkkäät (yli 65-vuotiaat)
Osteoporoosi A B
Sarkopenia (lihaskato) A A
Fyysinen kunto ( kestävyys, voima, tasapaino, liikkuvuus) A A
Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen B B
Kognitiiviset toiminnot B B
Dementia ja Alzheimerin tauti B B
Kaatumiset A
Lonkkamurtumat B A

Listaa voisi myös jatkaa uusilla tutkimusnäytöillä ja osa C ja B-luokan näytöistä ovat saaneet vahvistavaa tukea eli voisivat kuulua jo luokkaan A. Lisäksi passiivisuus ja sohvalla makoilu / runsas istuminen on massiivinen terveysriski kuten olen aiemmin kirjoittanut. Suosittelen lukemaan myös aiemman juttuni Terveyden ja nuorekkuuden ABC.

Ylppö

Kuva. Arkkiatri Ylpön yksi pitkän iän salaisuus on positiivisen elämänasenteen ja terveiden elämäntapojen lisäksi liikunta. Hän veti leukoja yli 10 vielä 95-vuotiaana!

Muita liikunnan vaikutuksia, joita tuskin saa pillerillä. Ja jos nyt ajatellaan liikuntaa muutenkin, niin saako pillerillä näitä liikunnan vaikutuksia? Yhdessäoloa muiden ihmisten kanssa, hikeä, kyyneleitä ja elämyksiä, ilmaisen ja ekologisen pääsyn paikasta a paikkaan b (esimerkiksi työmatkaliikunta), voittamisen ja häviämisen tunteet, parasta elämänkoulua, oman kehittymisen seuraaminen ja työn kautta saadut onnistumisen elämykset jne. Ja liikunta ei ole tietenkään käsitteenä ihan yksinkertainen. Erilaisia liikuntamuotoja on tuhansia. Liikunta käsitteenä tarkoittaa käytännössä tarkoituksella tehtyä fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on kohottaa kuntoa, terveyttä, pudottaa rasvan määrä tai kasvattaa lihaksia, parantaa terveyttä, oppia liikkeitä ja/tai nauttia liikkumisen, pelaamisen tms. ilosta.

Tottakai liikunta voi antaa myös negatiivisia elämyksiä, vammoja jne. Tästä syystä tavalliselle ihmiselle suosittelenkin sellaista liikuntaa, josta pitää. Lisäksi sen verran kannattaa opetella kehon hallintaa ja välttää liian kovan liikunnan kanssa hulluttelua, että vammariski ei nousisi liian korkeaksi.

Liikuntapilleri

”Voimaharjoittelupilleri”. Itse olen tutkinut myös erästä ”voimaharjoittelupilleriksikin” virheellisesti kutsuttua myostatiini-blokkeria (1, 2, 3irisiinin lisäksi. Kerroin tästä tulevaisuuden lihaslääketieteen menetelmästä aiemmin. Samoin kuin voimaharjoittelussa, lihakset myostatiinin blokkauksella kasvavat, mutta useita muita voimaharjoittelun efektejä sillä ei saa. Eli voimaharjoittelupilleriksi sitä ei saa kutsua. Myöskään anabolisilla steroideilla ei saada kaikkia voimaharjoittelun etuja vaikka toki steroideilla lihakset kasvavat jonkin verran käymättä kertaakaan edes kuntosalilla (Bhasin ym. 1996).

Miksi sitten ”liikuntapilleritutkimukset” ovat kuitenkin tärkeitä? Tieteen tarkoituksena on mahdollisimman objektiivisesti antaa vastauksia miten asiat ovat. Myös lihasten kasvuun vaikuttavat tekijät ja mahdolliset tulevaisuuden lääkeaineet lihaskatoon on hyvä selvittää. Monia sairauksia tai niiden seurauksia hoidetaan jatkossa lihaskatoa estävillä lääkkeillä, koska lihaskato tappaa. Mutta tutkijat tai media eivät saa olla yli-innokkaita… liikuntaa näillä ei koskaan voida korvata kuten yllä kerroin. Mahdollisesti sen sijaan niillä voidaan tehostaa liikunnan vaikutusta tai antaa mahdollisuus harrastaa liikuntaa esimerkiksi tietyissä sairauksissa, joissa se ei muuten onnistuisi. Kokonaisvaltainen lääketiede nousee silloin arvoon arvaamattomaan. ”Liikuntapillerinä” myydyt molekyylit ovat siis odottamisen arvoinen asia mm. sellaisille, jotka eivät pysty harrastamaan liikuntaa normaalisti. Lisäksi esimerkiksi lihaskadon estäjät ovat hyödyllisiä todennäköisesti esim. joissain akuuteissa tilanteissa kuten tehohoidossa, kun lihasten koko laskee kriittisesti sairailla jopa 3-4 % päivässä (Helliwell ym. 1998)! Siinä ei enää syväkyykyt, heraproteiinit ja superfoodit auta, valitettavasti, vaan tarvitaan järeämpiä arsenaaleja avuksi. Heille povaan liikuntapillereistä tai muista lihaslääkehoidoista, kuten lihasdystrofioiden geeniterapiahoidoista (Hoogaars, Hulmi ym. 2012) pelastusta.

Liikuntapilleri2

Eli mars persus ylös penkistä ja liikkumaan! Liikunta on lääke! Muistuttaisin myös, että monipuolista ja terveellistä ruokaa ei myöskään voi korvata pillerillä.

Juha Hulmi

Tietoja jhulmi

PhD in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti).
This entry was posted in fysiologia, Lihakset, lihaskasvu, ravinto. Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin: Liikuntapilleri – mikä se on ja kannattaako sellaista odottaa?

  1. Nanna sanoo:

    Kun tuliskin sellanen liikuntapilleri jolla saisi liikuntamotivaation pysymään…

    • jhulmi sanoo:

      hyvä pointti… tai edes käynnistymään… me yritetään täällä etsiä molekyylejä, jotka vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen. Se on jonkin verran myös geeneissä… http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23449154

      • Harri sanoo:

        Itselleni tulisi mieleen, että joitakin masennuslääkkeistä voisi olla apua. Sellaisista joiden ”sivuoireina” on piristyminen ja tarve olla liikkeessä. Ja tätä sivuoiretta voi sitten hillitä vaikka treenamalla 🙂

        Eikös esim. Zyban ollut alunperin masennuslääke, jonka sivuoireena oli, ettei tee mieli nikotiinia.

      • jhulmi sanoo:

        Totta. Mutta joku voisi ajatella myös viagran olevan liikuntapilleri. Ja sitähän se toki voi ollakin ainakin jos tämä lisää miehen aktiivisuutta tässä ”liikuntamuodossa”.

  2. Jonne Kamsula sanoo:

    Onneksi olkoon dosentuurista omasta ja LTS:n puolesta! Missiosi lähentää liikunta- ja lääketieteitä lähemmäs toisiaan on tarpeellinen ja syy juuri se mainitsemasi. Rohkeutta ja menestystä siinä tavoitteessa!

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos Jonne! Muistan vielä kun kyykkäilit monnarilla liikuntatieteiden päivillä. Taidat olla yksi vahvimmista liikuntafysiologeista mitä maassamme on. Mä jään ainakin kyykyssä kakkoseksi. Tehdään joskus yhteistyötä tässä hienossa missiossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s