Voimaharjoittelu ja urheiluvammat – Räsänen & Näkkilä

Voimaharjoittelulla on lukuisia terveyshyötyjä, kuten fyysisen toimintakyvyn paraneminen tai luumassan tiheyden lisääntyminen (Maestroni ym. 2020, Wescott 2012). Lisää voimaharjoittelun hyödyistä voi lukea täältä ja täältä. Silti voimaharjoittelua, kuten voimanostoa ja painonnostoa, mielletään usein vaarallisiksi tavoiksi harjoittaa fyysistä kuntoa/urheilla (Keogh ym. 2017). Lisäksi voimaharjoittelu on yhdistetty lähiaikoina mediassa kahteen hyvin valitettavaan kuolemantapaukseen Suomessa ja ulkomailla. Tässä blogitekstissä valmentajat ja tulevat fysioterapeutit Aleksi Räsänen ja Tino Näkkilä käsittelevät sitä, kuinka ”vaarallista”/”turvallista” voimaharjoittelu tieteellisen kokonaistutkimusnäytön mukaan on, ja vertaavat voimalajeissa tapahtuvia urheiluvammojen määriä yleisimpien urheilulajien urheiluvammatilastoihin. Lisäksi he käyvät läpi yleisiä voimaharjoitteluun ja urheiluvammoihin liittyviä tekijöitä.

Uskomusten voima – Plasebo- ja nosebovaikutukset – Meuronen, Granlund ja Tulenheimo

Miten on mahdollista, että sokeripilleri voi nostaa kansallisen tason voimanostajien kyykkytulosta välittömästi yli 10 kiloa? (Maganaris ym. 2000)

Miten yliannostus lumelääkkeillä voi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativia oireita? (Reeves ym. 2007)

Miten tunnettu särkylääke voi toimia paremmin päänsäryn lievityksessä kuin sama lääke etikettömänä? (Branthwaite & Cooper 1981)

Miten päänsärky voi aiheutua vain päänsärystä kuulemalla? (Benedetti ym. 2014)

Nämä ovat kaikki tutkittuja, oikeita esimerkkejä plasebo- ja nosebovaikutuksista, joista liikuntatieteilijät ja psykologian opiskelijat Ville Meuronen, Julius Granlund ja Tapio Tulenheimo kertovat lisää tässä kattavassa vieraskirjoituksessa. Aihe on tärkeä, koska esimerkiksi uskomuksillamme ja ennakkoluuloillamme voi olla hyvin vahvoja seurauksia – sekä positiivisia että negatiivisia. Nämä vaikutukset on tärkeä tiedostaa ja ymmärtää, koska ne vaikuttavat laajasti elämässämme – oli kyseessä sitten suorituskyky, erilaiset oireet ja niiden hoito tai monenlaiset ennakkoluulot ja odotukset.

Liikkuvuus – Voiko venyttelyn unohtaa ja mitä tiedämme nykyään eri venyttelymenetelmistä sekä ääriasentojen voimaharjoittelusta? Hänninen

Sain jälleen blogivieraaksi LitM Henri Hännisen. Henri kokoaa yhteen tämänhetkisen tutkimusnäytön kehittävästä liikkuvuusharjoittelusta ja tarjoaa suuntaviivoja toimivan liikkuvuusharjoittelun suunnitteluun ja toteutukseen. Hän vastaa myös yleisimpiin kysymyksiin ja kertoo venyttelytutkimuksista. Kirjoitus sisältää lisäksi teoriaa siitä, mikä kehossa muuttuu minkäkinlaisten liikkuvuusharjoitteiden seurauksena. Lisänörtteilyt notkeuteen ja liikkuvuuteen liittyvistä rakenteista ja joistain liikkuvuusharjoittelun harjoitusadaptaatioista löytyvät aiemmasta blogitekstistä tämän linkin takaa.

Kohti nuoruuden lähdettä uusien teknologioiden avulla – totta vai katteetonta hypeä? – Karvinen

Ihminen on aina halunnut etsiä nuoruuden lähdettä ja viime vuosina myös terveydenhuollossa on kiinnostuttu sairauksien lisäksi mahdollisuudesta hoitaa tai jopa hidastaa vanhenemista tai ainakin sen oireita. Aivan viime vuosina on tullut mahdolliseksi arvioida biologista ikää, mikä on luonut myös uuden kentän monenlaisille 2020-luvun visionääreille aina ylioptimistisista tutkijoista innokkaisiin biohakkereihin ja kaupallisiin toimijoihin. Vanhenemisen biologiaan erikoistunut molekyylifysiologian dosentti ja IkäKRIISI-blogin pitäjä Sira Karvinen kertoo tässä kattavassa blogikirjoituksessa mahdollistavatko uudet teknologiat vanhenemisen pysäyttämisen tai jopa estämisen. Sira kertoo myös lopuksi muutamia vinkkejä terveisiin elinvuosiin ja sen, pitääkö usein esitetty väite ”liikunnalla lisää elinvuosia” paikkaansa.

Jääkiekon voimaharjoittelu –suorituskyvyn parantaja vai loukkaantumisten lisääjä? – Barisik

Keskustelu urheilussa on aika-ajoin hieman mustavalkoista. Välillä tiettyjä asioita ylikorostetaan ja toisia taas vähätellään. Suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa on aika ajoin kyseenalaistettu voimaharjoittelun ja sitä kautta myös lihasmassan kasvatuksen tärkeyttä. Joidenkin fiksujenkin lätkäjätkien mukaan esimerkiksi lihasmassan hankinta on vaarallista – se tuottaa kankeita, hitaita ja helposti piiputtavia pelaajia sekä pahimmillaan rikkoo paikat. Sain tällä kertaa vieraskirjoittajaksi jääkiekkoilijoiden voimavalmennusta vuosia tehneen ja aiheesta mainion kirjankin kirjoittaneen Yunus Barisikin. Hän kertoo löytyykö kritiikille perusteita tässä kattavassa kirjoituksessa. Kuuluuko raskaan raudan nostaminen enää 2020-luvulla jääkiekkoilijan oheisharjoitteluun vai kannattaako se suosiolla jättää pois ohjelmasta?

Kuva: Ilari Näckel

Mitä on tiede ja mikä tekee siitä ylivertaisen? – Hulmi ja Ohukainen

Tieteentekijät pyrkivät etsimään ja julkaisemaan mahdollisimman puolueetonta ja perusteltua tietoa. Onkin vaikea ymmärtää, kuka tietoisesti haluaisi puolueellista ja perusteetonta tietoa. Kerroinkin viimeksi kuinka tunnistaa humpuuki. Tällä kertaa minulla oli kunnia saada kirjoituspartneriksi Tervettä Skeptisyyttä -sivuista tuttu FT Pauli Ohukainen. Kerromme tässä kirjoituksessa mitä tiede on ja mikä tekee siitä niin ylivertaisen tavan tuottaa luotettavaa tietoa (lue lisää esim. Niiniluoto 2021) ja siten ihmiskunnan yhden tärkeimmistä keksinnöistä.

Painonnosto osa III: Painonnostajan harjoittelu ja painonnostoliikkeet oheisharjoittelussa – Säynäjäkangas, Häkkinen ja Hulmi

Aiemmissa osissa käytiin läpi painonnoston perusteita ja teoriaa. Ensimmäinen osa keskittyi tempaukseen (Painonnosto osa I) ja toinen osa rinnallevetoon ja työntöön (Painonnosto osa II). Tällä kertaa pureudutaan painonnostajan harjoitteluun ja painonnostoliikkeisiin oheisharjoittelussa. Lopuksi kerromme myös lyhyesti lajin vammariskistä.

Kuva 1. Raaka rinnalleveto ja rinnalleveto kyykkyyn (Parry 2021).

Painonnosto Osa II: Rinnalleveto ja ylöstyöntö – Säynäjäkangas ja Häkkinen

Painonnosto on voima- ja teholaji, jossa kilpaillaan tempauksessa ja työnnössä. Painonnostossa kilpailua ja tempauksen tekniikkaa on käsitelty aiemmassa tekstissä (Painonnosto osa I). Tässä tekstissä LitM Pihla Säynäjäkangas ja LitK Ella Häkkinen keskittyvät rinnallevedon ja ylöstyönnön biomekaniikkaan ja oikeanlaiseen tekniikkaan. Kirjoitus on kattava, eli varaathan siihen aikaa tai lue tarvittaessa osissa.

Kuva 1. Antonino Pizzolato 217 kg työntö painoluokkaan 89 kg ja Hsing-Chun Kuo 140 kg työntö painoluokkaan 59kg (Kuvat: All Things Gym).

Painonnosto osa I: kilpailu ja tempaus – Häkkinen ja Säynäjäkangas

Olympialaisten tärkein maksimivoimaa mittaava laji painonnosto on nostanut viime vuosina roimasti suosiotaan. Yhtenä syynä tähän saattaa olla CrossFit, jossa painonnoston osa-alueet ovat tyypillisesti tärkeässä osassa harjoittelua ja kilpailua. Sain vieraskirjoittajaksi kaksi painonnostoa kilpatasolla harrastavaa ja painonnostoon myös teoriatasolla perehtynyttä liikuntatieteilijää: Ella Häkkinen (LitK) ja Pihla Säynäjäkangas (LitM). Tässä kaksiosaisen kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa Ella ja Pihla kertovat ensin painonnostosta lajina ja siinä kilpailemisesta. Tämän jälkeen he pureutuvat syvällisesti tempauksen teoriaan ja käytäntöön. Kirjoitus on kattava, joten varaathan sille aikaa.

Kuva 1.  Lasha Talakhadze 225kg tempaus painoluokassa +109kg ja Lu Xiaojun 177kg tempaus painoluokassa 77kg (Smith 2021; Winter 2017).

Alkoholi – nollatoleranssi vai kohtuudella: terveys, kehonkoostumus ja suorituskyky – Kontro ja Hulmi

Alkoholi on etenkin viime aikoina herättänyt kiivasta keskustelua mediassa puolesta ja vastaan. Vaikka Euroopassa olisi meneillään sota ja kulkutauti, media repii edelleen jopa suurimpia otsikoita poliitikkojen alkoholinkäytöstä. Juuri mikään ei ole oikeastaan muuttunut sadassa vuodessa. Faktoja sen sijaan harvemmin näkee missään aiheeseen liittyen. Sain mukaan kirjoittajaksi alkoholinkäytöstä väitöskirjan tehneen terveystieteiden tohtorin Titta Kontron. Vastaamme kirjoituksessa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tällä hetkellä tiedetään alkoholin vaikutuksista terveyteen? Onko esimerkiksi pieni määrä alkoholia päivässä terveyttä edistävää, kuten on joskus väitetty? Jos haluat urheilla kovaa ja tähtäät sporttiseen kuntoon ja kehoon, onko alkoholista tai alkoholijuomista haittaa? Mikä on urheilijoiden suhde alkoholinkäyttöön? Voiko yksi kaatokänni tuhota koko treeniviikon hyödyt? Tämä on laajennettu ja päivitetty versio aiemmasta blogikirjoituksesta (2016) ja Lihastohtori –kirjasta (2018).