Kannanottoja ajankohtaisiin terveysaiheisiin: lääkkeet, luontaistuotteet, suositukset ja asiantuntijat

Otan tässä kirjoituksessa sananvapausviikon kunniaksi kantaa moniin ajankohtaisiin foorumeilla ja somessa esitettyihin paljon tappelua aiheuttaneisiin kysymyksiin. Aiheina ovat mm. lääkkeet vs. luontaistuotteet, ruoka- ja lääketeollisuus, ravintosuositukset, tutkijat ja Itä-Suomen yliopisto.  Jotkut teistä ovat varmasti eri mieltä kanssani joistain asioista, mutta älkää antako sen häiritä. Asiat riitelevät, eivät ihmiset.

ilmainentutkimus

Lääkkeet ovat valvotumpia kuin luontaistuotteet. Tämä on totta. Lääkkeen pitää käydä läpi ensin mittavat kokeet soluilla ja eläinkokeissa. Näihin kuuluu vaikutuksen lisäksi vaikutusmekanismin selvittäminen. Tämän jälkeen on luvassa monivaiheiset ja monivuotiset kliiniset kokeet ihmisillä jos on perustellusti syytä olettaa, että vaikutus voisi olla positiivinen. Usein näin ei sitten lopulta kuitenkaan ole. Tällöin lääke ei saa myyntilupaa.

Sen sijaan luontaistuotteissa toimiikin pitkälti vain markkinan lait. Myyntiin saa laittaa tuotteita, joiden turvallisuutta ei ole tarvinnut osoittaa mitenkään. Joissain tuotteissa toki on positiivisia vaikutuksia ja siten potentiaalia, mutta valitettavasti usein sisältö ei ole sitä mitä luvattiin ja riskit ovat suuremmat kuin hyödyt (esim. Newmaster ym. 2013). Uuden arvion mukaan esim. USA:ssa päätyy vuosittain 23 000 ihmistä ensiapuun ravintolisien nauttimisen takia (Geller ym. 2015, lue lyhyt katsaus tästä). Tämä on toki arvio, mutta hälyyttävä lukema joka tapauksessa. Blogin lukijoita kiinnostanee myös se tieto, että tässä tutkimuksessa melko isokin määrä sydänoireista liitettiin kehonrakennuslisiin ja painonpudotusvalmisteisiin. Tästäkin huolimatta luontaisiin tuotteisiin tai ravintolisiin liitetään usein ajatus, että mitä haittaakaan niistä on. Mm. What´s the harm -sivusto antaa paljon yksittäisiä esimerkkejä siitä, että haittojakin on kun maalaisjärki unohtuu… No, tässä kohtaa on toki hyvä mainita, että myös monet lääkkeetkin aiheuttavat usein suuriakin sivuvaikutuksia ja ongelmia. Eli asia ei ole mustavalkoista. Tästä lisää esimerkkejä myöhemmin.

Vaihtoehtoinen ja luontainen on huuhaata. Ei varsinaisesti. Kovan tieteellisen työn avulla vaihtoehtoisista keinoistakin seuloutuu toimivia lääkkeitä terveydenhoitoon. Loistavaa Tervettä skeptisyyttä blogia siteeraten annan esimerkin tuoreesta lääketieteen nobelistista: ”Farmakologi Tu Youyoun työ perinteisen kiinalaisen lääketieteen parissa herättänee mielenkiintoa myös nykyisissä vaihtoehtolääketieteen piireissä. Hän löysi malarialääke artemisiinin kaiken kaikkiaan 2000 perinteisen rohdoksen joukosta. 

toyouyou

…Tu Youyou teki työnsä kaikkien hyvien tieteellisten periaatteiden mukaisesti. Hän teki huolellista tutkimusta ensin yksittäisten rohdosten tasolla päätyen lopulta eristämään kesämaruna (Artemisia annua)-kasvista sen vaikuttavan ainesosan. Se mahdollisti artemisiinin tarkemman tutkimuksen ja ennen kaikkea annostuksen hallinnan. 

Perinteisten rohtojen seassa on paljon toimivia ja toistaiseksi tuntemattomia yhdisteitä. On kuitenkin tärkeää, että ne etsitään tarkoin ja tutkitaan sen sijaan että hoitoja perusteltaisiin perinteillä tai ”luonnollisuudella”.

vaihtoehto

Koska lääkkeitä säätelee viranomaiset, ne ovat harmittomia. Ei. Kaikessa pitää punnita hyötyjä vs. haittoja ja silloin tällöin katastrofejakin on sattunut myös lääkeviranomaisille. Esimerkiksi fenfluramiinia ja dexflenfluramiinia sisältävät lääkkeet hyväksyttiin yllättävää kyllä markkinoille. Myöhemmin Jenkkilän ravinto- ja lääkeviranomainen FDA veti ne kuitenkin sieltä pois, kun vakavia terveyshaittoja paljastui. Esimerkiksi Ben Goldacre on kirjoittanut monesti lääketeollisuuden ja -tutkimusten ongelmista. Itsellänikin löytyy mm. erinomainen Bad Science-kirja kirjahyllystä. Lisäksi hänen Bad Pharma-kirjansa kurittaa tosissaan lääketeollisuutta, monin paikoin ihan aiheesta. Yksi ongelmista on tilastotieteen väärinkäyttö tulosten tulkinnassa. Eli löydetään liian helpolla tilastollinen vahviste sille, mitä halutaankin. Parantamisen varaa on siis tälläkin sektorilla ja paljon. Puolueettoman tiedon lisäämiseksi tarvitaankin enemmän neutraalia perustutkimusta (päättäjät vink vink).

Video. Pasila-sarjan Rauno Repomiehen legendaarinen ”Anna mulle lääkitystä” -biisi.

 

Lääketeollisuus tietää miten sairaudet, kuten syöpä, parannetaan ja ehkäistään, mutta pitää sen salassa. Höpöhöpö. Tässä erinomaisessa artikkelissa kerrotaan 10 syytä miksi nämä salaliittoteoriat ovat läpimätiä. Myös Reijo Laatikaisen tuore kirjoitus linkkeineen on erinomainen. Valitettavasti osa esimerkiksi syövistä on sattumaa ja huonoa tuuria eikä ympäristöä, elämäntapoja ja geenejä voi aina syyttää (Tomasetti ja Vogelstein 2015). Toisaalta tämä on hyvin lohdullista. Kaikkeen emme voi vaikuttaa ja siksi liiallinen stressi kaikesta on turhaa.

Video. Monet vähättelevät lääketieteen kädettömyyttä ehkäistä sairauksia ja siinä varmasti ollaankin usein oikeassa. Mutta kun ”kakka” on jo housussa, jokainen voi miettiä itsekseen miten käy, jos näyttöön perustuvan toiminnan sijaan käytetään esimerkiksi homeopatiaa ensiavussa, kuten tässä mahtavassa brittikomediapätkässä näytetään.

Ruokateollisuus on kaiken pahan alku ja juuri. Ei (ja kyllä). Tottakai teollisuudella on aina tarve tuottaa rahaa. Mutta ei teollisuuskaan pääse mälläämään miten tahtoo. Viranomaiset, joiden valintoihin vaikuttaa mm. tutkimusnäyttö, onneksi rajoittavat mielipuolista toimintaa. Yhtenä tuoreena esimerkkinä FDA vaatii, että teollisuuden tulee poistaa terveydelle haitalliset transrasvat tuotteistaan kolmen vuoden kuluessa. Suomestahan transrasvat ovat jo lähes kuolleet sukupuuttoon.

Me päällisin puolin terveellisesti elävät sporttiset ihmiset elämme usein terveyskuplassa emmekä näe lähikuntosaliamme pidemmälle. Iso osa kansasta ei ajattele kuten me. Elämässä valintoihin vaikuttavat muutkin asiat kuin suhinaton suolisto, isot lihakset, six-pack ja 200 kg jalkakyykky. Ihmiset perustelevatkin pikaruokavalintaansa terveellisemmän ja kehonkoostumusta ja suorituskykyä kehittävämmän ruoan sijaan mm. argumenteilla nopeus, helppous ja hyvä maku (Hurt ym. 2010). Näihin on teollisuus tietysti iskenyt kiinni. Joka tapauksessa ihminen voi teoriassa itse valita, syökö runsaasti roskaruokaa vai ei. Koulutuksen ja sivistyksen avulla ihminen voi oppia uusia terveellisempiä tapoja… jos itse haluaa.

wumo_lance

Kuva. Muitten valinnat tuntuvat usein väärille ja on helppo syyllistää vaikka omassa tekemisessäkään ei olisi hurraamista.

Ravintosuositukset ovat hanurista. Usein arvostellaan erilaisia suosituksia, mutta usein arvostelijat eivät ole lukeneet edes suosituksia ja arvostelevat toisen käden kautta. Reijo Laatikainen on tehnyt sivuilleen erittäin hyvän esityksien uusimpien ravintosuosituksien yhteydestä parempaan terveyteen. Eli muutkin perusteet suosituksille on kuin vain ruoka- ja lääketeollisuuden etu. 

Täydellisiä suositukset eivät kuitenkaan ole koskaan, kuten kerroin aiemmin, onhan ihminen yksilö, jolla on omat tavoitteensa ja mielihalunsa. Yleiset valtakunnalliset ravitsemussuositukset ovat yksilön suositusten sijaan aina osittain myös poliittinen päätös. Näissä suosituksissa otetaankin huomioon terveyden lisäksi paikallinen ruokakulttuuri, talous, ekologia ja eettisyys. Onko tämä hyvä asia, siitä voidaan olla montaa mieltä. Itse en yleensä otakaan kantaa arvoihin ja aatteisiin. Näin sananvapausviikolla kommentoin kuitenkin, että minusta esimerkiksi paikallisen ruokakulttuurin tukeminen on järkevää monessakin mielessä. Tosin tykkään minäkin etnisestä ruoasta. Söin esimerkiksi Meksikossa lihapullia perunamuusilla ja oli erittäin hyvää.

No, takaisin asiaan. Ehkä voisi hyvä olla näiden nykyisten kokonaisvaltaisten suositusten lisäksi erikseen viralliset terveys- ja hyvinvointisuositukset. Ihmiset ovat hämillään, kun eivät ymmärrä milloin suosituksien taustalla on terveys ja milloin esimerkiksi ekologia. Voi toki olla, että asiat menevät tällöin liian monimutkaisiksi. Eihän nytkään ihmiset jaksa lukea suosituksia, saati sitten toteuttaa niitä…

Se on tutkittu ja siksi fakta. Yksittäinen tutkimus ei riitä, vaan tarvitaan useita laadukkaita tutkimuksia riippumattomista laboratorioista. Tieteessä on totuus on myös aina totta toistaiseksi. Tieteellisten tutkimustulosten vetäminen pois lehdistä esimerkiksi virheiden johdosta (epärehellisyyttä tai tahattomia virheitä) lisääntyy myös koko ajan. Tämä on hyvä asia ja kertoo siitä, että virheistä jää kiinni ja tutkijan ei missään nimessä kannata uhrata uraansa epärehellisyydelle.Myös väitteet siitä, että rahalla voisi ostaa ison joukon tutkijoita ja heidän mielipiteitään on lähtökohtaisesti väärin. Jos joku yksittäinen tutkija on eksynyt sivupolulle hyvän tieteen tekemisen periaatteista, niin tästä ei tule tehdä johtopäätöksiä, että tämä olisi yleinen trendi.

Tutkija tai muu asiantuntija on aina oikeassa.  Vaikka olisi professori ja perehtynyt asiaan kymmenien vuosien ajan työkseen, voi silti olla niin jämähtänyt norsunluutorniin omien uskomustensa kera, että voi olla väärässä. Suuri joukko asiantuntijoita on kuitenkin erittäin harvoin yhtä aikaa väärässä. Asiantuntijaa luotettavampi onkin monta asiantuntijaa ja asiantuntijoiden yhteisymmärrys silloin kun sellainen on olemassa… ja moniin asioihin on.

Itä-Suomen yliopisto pitäisi lakkauttaa? Itä-Suomen yliopistossa on n. 15 000 opiskelijaa ja yli 2500 työntekijää melkein sadassa koulutusohjelmassa/pääaineessa uskontotieteestä lääketieteeseen. Koko puljuko pitäisi lakkauttaa sen vuoksi, että yhden professorin tai dosentin mielipiteet ravitsemuksesta eivät satu miellyttämään? Muutama tutkija on tosiaan usein kyseisestä tahosta ollut esillä mediassa ravitsemuksesta viimeisten vuosien aikana ja vielä melko provosoivalla tavalla. Tämä onkin ärsyttänyt monia. Ongelmana on usein se, että media haluaa jyrkkiä mielipiteitä esittäviä ihmisiä esiin eivätkä ihmisen tieteelliset meriitit ja esiintymistaidot aina korreloi positiivisesti keskenään. 

Usein arvostelijat unohtavat, että esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa tehdään todella laadukasta tutkimusta monella sektorilla. Tästä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa geeniterapian tutkimus Seppo Ylä-Herttualan johdolla. Itsekin teen tällä hetkellä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tutkimme mm. mielenkiintoista proteostaasi-ilmiötä lihaskasvussa, liikunnassa ja lihastaudissa. 

Yhteenveto. Asiat eivät usein ole ihan niin dramaattisia ja mustavalkoisia kuin niiden väitetään olevan. Toivoisinkin ihmisille sensaatiohakuisuuden sijaan neutraalimpaa otetta terveyskeskusteluun. Toivon tähän(kin) kirjoitukseen sivistynyttä kommentointia. Kuten aiemmin kirjoitin, ei ole olemassa kaikille parasta tapaa harjoitella tai syödä. Usein monet täydellisiksi mainostetut tavat vaikkapa syödä eivät ehkä sittenkään ole niin hyviä ja superihmiseksi tekeviä kuin mainostetaan. Kuten tässä erinomaisessa haastattelussa todetaan, liiallinen täydellisen syömisen tavoittelu voi sairastuttaa ja vähentää merkittävästi hyvinvointia. 

Seuraavaksi jälleen artikkeleita treenistä, lihaksista  ja ravinnosta. Sitä ennen voit katsoa vielä kuitenkin lyhyen huumoripätkän Pasila-komediasarjan Rauno Repomiehen lääkekokeilusta.

Juha Hulmi

 

 

Tietoja jhulmi

PhD in exercise physiology (LitT liikuntafysiologiassa ja liikuntafysiologian dosentti).
This entry was posted in ravinto, terveys. Bookmark the permalink.

49 vastausta artikkeliin: Kannanottoja ajankohtaisiin terveysaiheisiin: lääkkeet, luontaistuotteet, suositukset ja asiantuntijat

  1. Periaatteessa noin, mutta lääke- ja ravintoteollisuudessa liikkuvat niin valtavat summat rahaa, että kallistun suuremman kriittisyyden puolelle. Vaihtoehtopuolella riittää maltti ja terve järki, jos niitä ei ole jollekulle tarpeeksi suotu niin voi, voi.

    • jhulmi sanoo:

      Hyviä pointteja. Sopiva kriittisyys on hyvästä ja tarpeen, mutta pelottelut ja salaliittoteoriat menevät usein jo liian pitkälle. Myös vaihtoehtopuolella liikkuu miljardit, mutta se jostain syystä lähes aina sivuutetaan.

      • Pecu sanoo:

        Pakko myös lisätä tähän, että mm. sokeriteollisuuden vaikutushan on ollut valtava, kun rahoittanut ns. vastatutkimuksia, kuten rasvanhaitoista. Ymmärtääkseni Helsingin yliopiston elintarvikepuolen päärahoittaja on CocaCola. Pelottavaa, etenkin näin opiskelijan silmistä ymmärtää, mikä on oikeasti riippumatonta tutkimusta, saati että pystyisi sitä arvostelemaan ja ymmärtämään.

      • jhulmi sanoo:

        Hei, ymmärrän huolesi.

        ”Ymmärtääkseni Helsingin yliopiston elintarvikepuolen päärahoittaja on CocaCola.”

        Onneksi nyt kuitenkin menee luvut hieman sekaisin. Yliopiston toimintamenoista vain hyvin hyvin pieni osa tulee yksityiseltä puolelta tai edes teollisuudesta. Kyllä me yliopstolla veronmaksajien, veikkauksen ja säätiöiden tuella pitkälti eletään. Poislukien jotkut tilaustutkimukset ja hurjan kalliit lääketutkimukset. Jos veronmaksajien ja lahjoittajien rahaa olisi enemmän, yksityistä rahaa tarvittaisiin vieläkin vähemmän. Mutta nyt, ihan ymmärrettävistä syistä täytyy yliopistojenkin hieman säästää.

        http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi
        ”Yliopistot saavat valtion perusrahoituksen lisäksi noin kolmanneksen kokonaisrahoituksestaan muista lähteistä, kuten muilta julkisilta rahoittajilta sekä yksityisiltä tahoilta. Merkittävä osa muusta rahoituksesta on kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. ”

        en tiedä HY:n rahoituksesta elintarvikepuolella tarkasti, mutta jos koko yliopistossa yksityisen rahan merkitys on pieni, niin tuskinpa pelkkä Coca Cola kovin suuria summia tukee yliopistoa tai tutkimuksia suhteessa kokonaisrahoitukseen, joka oikeasti meidän palkat, tutkimukset, opetukset jne. pääosin maksaa.

  2. Janne sanoo:

    Morjens Juha. Kiitos artikkelista. Yhteen asiaan kiinnitin huomiota.

    ”Blogin lukijoita kiinnostanee myös se tieto, että tässä tutkimuksessa melko isokin määrä sydänoireista liitettiin kehonrakennuslisiin ja painonpudotusvalmisteisiin.”

    Lisäravinteillahan (sekä painonpudotus, että kehonrakennus) ei ole mitään tekemistä luontaistuotteiden kanssa. Jostain syystä lisäravinteet kuitenkin aina niputetaan samaan kastiin ja näin laadukkaat valmisteet kuten esimerkiksi laadukkaat luontaistuotteet, joista on paljonkin tutkimusmateriaalia (kuten esimerkiksi Vogel) leimataan vaarallisiksi. Tähän voisi olla hyvä kiinnittää hieman huomiota.🙂

    • jhulmi sanoo:

      Olen osittain samaa, osittain eri mieltä. Esim. painonpudotukseen ja energiajuomiin liittyen DNP:llä ei ole mitään tekemistä luontaistuotteiden kanssa., osa on siinä rajalla, kuten Hydroxycut ym. ja jotkut ovat ns. ”luontaistuotteita” kuten guarana ym. jotka yliannosteltuna muita kofeiinipitoisia luontaistuotteita (kahvi, tee, kola) kanssa saa aikaan tosi ikäviä sivuvaikutuksia.

  3. Juhani Knuuti sanoo:

    Hyvää pohdintaa. Jokainen ”vaihtoehtohoito”, joka tehoaa, tulee todella nopeasti osaksi normaalia lääketiedettä. Jos se ei ole, sitä ei ole tutkimuksilla osoitettu toimivaksi taikka se ei toimi ja on uskomushoitoa.

    Mistähän tulee se yleinen käsitys, että joku instanssi kuten viranomaiset tai THL voisivat mitenkään estää toimivien hoitojen pääsemisen käyttöön? Ja miksi he niin toimisivat? En tunne ketään lääkäriä, joka olisi saanut esim. THL:ltä taikka Lääkäriliitolta paimenkirjeitä mitä saa sanoa, tutkia taikka pitää hyvänä hoitona, kunhan sanomiset ja hoidot perustuvat tutkittuun tietoon.

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos Juhani kommenteista!

      Itsekin ihmettelen suuresti miksi aina jostain löytyy ihmisiä, jotka ajattelevat salaliittojen, teollisuuden tai rahan olevan kaikkien tai lähes kaikkien asioiden taustalla. Rahalla on paljon valtaa, mutta luulisi olevan ahdistavaa elää tälllaisessa ajatuksessa. Mielenkiintoista kyllä, keskimäärin yliluonnollisiin asioihin uskovat ihmiset ovat eniten myös salaliittojen perään.

  4. Joonatan sanoo:

    Mitä Juha olet mieltä tästä Pauliinan eilisestä kirjoituksesta? http://liinanblogi.com/2015/10/18/markku-arhamoi-jalleen/

    • jhulmi sanoo:

      Myös vaihtoehtoisia hoitomuotoja pitää tutkia, jos niille on edes teoriassa perusteet. Arvostan Markku Myllykangasta, mutta hän on ehkä joskus jopa liiankin suorapuheinen ja ehkä jopa tyly. Joskus hyvin yllättävä huuhaalle kuulostava juttu voi osoittautua toimivaksi. Valtsu on kertonut yhdestä tällaisesta melko paljon jo tutkitusta kandidaatista.

      Eli en itse heti tyrmää ennen kuin tutustun aiheeseen paremmin. Lähtökohtaisesti ajattelen kuten blogin vieraskirjoituksessa prof. Knuuti. Se, että jostain vaihtoehtoisista tulee myöhemmin näyttöön perustuvia menetelmiä ei tarkoita sitä, että enkeliterapiat ja yksisarvishoidot muodostuisivat sellaisiksi. Kirjoitin fiktiivisestä Mullistushoidosta humoristisen kirjoituksen aiemmin blogiin.

  5. Pihla Konttinen sanoo:

    Ehdottamasi lisäsuositukset nykyisiin ravitsemussuosituksiin olisi hyvä homma. Ne voisivat olla esim. viitteenä, selittäen nykyisiä suosituksia. Ihminen voisi sitten niin tarpeelliseksi kokiessaan tehdä itsenäisen päätöksen perehtyykö niihin vai ei. Mm. punaisen lihan kiintiötä olisi hyvä avata terveysvaikutusten lisäksi ekonomisilla vaikutuksilla, eettisillä sellaisilla myös. Eikä olisi varmasti pahasta eikä väärin kertoa, että suomalaisia viljoja kannattaa syödä ennemmin kuin riisiä koska se tuo työtä Suomeen kun on Suomessa tuotettua, tai että suomalaisen rypsin käyttö työllistää täällä Suomessa kun avocadon viljely ei niinkään…

    Viiteteksti ravitsemussuosituksiin olisi hyvä homma, sillä onhan lakikirjallisuudessakin kaikki lait kansalaisten saatavilla viiteteksteineen – ja hyväksi sekin on havaittu. Ei sitten täällä palstoilla tarvitsisi ihmetellä THL:n linjauksia kun ne löytyisivät auki kirjoitettuina viitetiedoista mielellään linkkeineen tutkimustuloksiin ja tutkimuksiin, joihin perustuvat. Luultavasti ihmiset hyväksyisivät suositukset paremmin jos niitä perusteltaisiin monimuotoisemmin kuin pelkillä (kenties kiistanalaisilla) terveysvaikutuksilla.

    Itse ravintosuosituksiin toivoisin mainintaa pikaruoista kuten Mc.Donalds ja muista prosessoiduista elintarvikkeista sekä suosituskiintiötä niille. Jenkkilässä kun tämä roskaruoan liiallinen, jopa päivittäinen syöminen on jo todellinen ongelma, joka on täälläkin Pohjolassa nähtävissä etenkin teinien keskuudessa.

    • jhulmi sanoo:

      Uusissa suosituksissa onkin jo melko hyvin kerrottu mihin suositukset perustuvat ja kenelle ne on tarkoitettu. Kuitenkin tavalliselle ihmiselle, joka arvostelee suosituksia ja linjauksia ei näitä ole sanottu vielä riittävän selkeästi. Täytyy udella vaikkapa blogikirjoitusta Mikael Fogelholmilta kun seuraavaksi näen😉

      • Marju sanoo:

        Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Näissä on esitetty selkeästi lähteet ja viitteet tutkimuksiin. Viimeisin suositus vuodelta 2012 löytyy täältä. Kannattaa tutustua. http://www.norden.org/en/theme/nordic-nutrition-recommendation

      • jhulmi sanoo:

        Hei,

        itse olen näitä lukenut, mutta tavalliselle ihmiselle, joka ei ole tutkimusmaailmasta on hyvin vaikea ymmärtää, että kuinka suuri painoarvo on esimerkiksi terveydellä ja kuinka suuri vaikkapa ekologialla, kulttuurilla, ekonomialla jne. Siis ihan kansankielellä.

  6. Hyvä ja tasapuolinen kirjoitus!

    Ikuisena skeptikkona epäilen aina kaikkia ja kaikkea tasapuolisesti taustoista huolimatta, kunnes tietty luottamustaso on saavutettu. Myös tieteessä tehdään virheitä eikä sitä pidä sekoittaa tahallisuuteen tai piittaamattomuuteen vaikka sellaistakin valitettavasti esiintyy. Oman mielipiteeni pyrin aina muodostamaan usean eri lähteen synteesinä vaikka väkisinhän siinä omat preferenssit silti jollain tasolla näkyvät. Ihminen ei pysty toimimaan täysin objektiivisesti vaikka sellaiseen mielellään haluaisi edes ideaalitapausten kohdalla uskoa.

    Ideoimasi eri ravintosuositukset eivät tule toteutumaan sillä ekologisuus ideologiana on ainakin tällä hetkellä täysin kyseenalaistamaton asia ja poikkeavan (tai edes epäilevän) mielipiteen julkinen esilletuonti johtaa lähes poikkeuksetta julkiseen ristiinnaulitsemiseen tiedostavien toimittajien taholta. Ei kannata jos oma elanto on millään tavalla asiasta kiinni.

    Proteiinin määrä on yleisissä ravintosuosituksissa melko pieni juuri siksi että se on kansantaloudellisesti ja ekologisesti kallein makro. Lähes poikkeuksetta yksilön kannattaisi käyttää proteiinia jonkin verran ravitsemussuosituksia enemmän ellei sitten satu roikkumaan dialyysikoneessa. Urheilija puolestaan tarvitsee sitä jo paljon enemmän kuin suositukset antavat ymmärtää.

    Yleensäkin tuntuu että ruokavalioon kiinnitetään suhteettoman paljon huomiota määrän kustannuksella. Suurin osa tavallisista sukankuluttajista on autuaan tietämätön CICO periaatteesta, tai ainakin siinä uskossa että normaalit fysiikan lait eivät jostain syystä ruoan sisältämän energian vs. elämisen + liikunnan kuluttaman energian kohdalla pädekään.

    Kuinka valtavasta lääkevuoresta pääsisimmekään eroon mikäli CI == CO toteutuisi koko kansan tasolla…

  7. Hifistely, vastakkainasettelu ja extremismi ovat valitettavasti vaan niin paljon mediaseksikkäämpiä kuin kohtuus ja maalaisjärki. Mun potilaille tulee jostain syystä aina yllätyksenä mm. se että 10 vuoden aikana kerättyjä 20 lisäkiloa ei yleensä onnistu – eikä edes kannata – pudottaa 10 viikossa. Hitaasti hyvä tulee. Ja jos ruokavalio on 90 prosenttisesti kunnossa, ei dieetti siihen yhteen tai kahteen jäätelöön viikossa kaadu.
    Toisaalta ei kannata tuudittautua siihen uskoon että ilman lääkkeitä pärjää jos syö vain luomujakinlihaa jonka kyytipojaksi hörppäilee tundramännynkuoriteetä. Pillerit plus oikeat elämäntavat sopivan rennolla asenteella eivät sodi keskenään.
    P. S. Edelleen sitä Big Pharman sekkiä odotellen…

    • jhulmi sanoo:

      Hyviä pointteja. Kuten sanoit, vastakkainasettelu on turhaa. Paitsi ehkä kamppailulajeissa😉

  8. Kiitos jälleen hyvästä artikkelista. Selväjärkisyys on ihailtava asia tässä aiheessa. Tuota lisäravinnebisnestä saisi joku availla vähän enemmänkin. Sokerin haitoista ja ravitsemussuositukista puhutaan paljon niiden taloudellisten kytkösten vuoksi, mutta lisäravinneala porskuttaa miljardivoittoja aika rauhassa. Itsekin kyllä herat sun muut mussutan, mutta ihan joka kotkotukseen en enää lähde mukaan kuten pikkupoikana.

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos. FDA:n mukaan on 29 000 ERI ravintolisää markkinoilla. Pelkästään jenkeissä käytetään näihin n. 28 miljardia dollaria. Onhan se iso bisnes sekin.
      http://alerts.berkeleywellness.com/catalogs/supplements.html

      Itsekin käytän mm. heraa, kreatiinia, D-vitamiinia, maitohappobakteereita, kipeänä C+sinkki, kalaöljyä 2-3 x viikossa ja joskus jotain muutakin, mutta vain näyttöön perustuen valittuna.

  9. Mika sanoo:

    Ensimmäistä kertaa kommentoin blogiisi vaikka olen jo vuosia sitä lukenut. Mukava saada tieteellistä näkemystä asiohiin, joiden kanssa on tekemisissä päivittäin.

    Varsinainen asiani ei nyt suoraan liity tähän aiheeseen mutta oletko perehtynyt miten nykyään suuressa suosiossa olevat keskushermostoa stimuloivat treeniboosterit vaikuttaa kehoon?
    En tarkoita niinkään millaisen tunteen ne luo kehoon vaan paljon käytettynä (esim. ennen jokaista treeniä) mahdollisia haittavaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Maallikon korvaan kuulostaa hullulta vedellä tuollaisia aina vaikkei tarvetta olisikaan.
    Pahoittelut jos olet jo aiheesta kirjoittanut ja en ole sitä huomannut.

  10. Ritu sanoo:

    Paha rasva, yyh. Tässä dokumentti, joka näyttää että kyllä se teollisuus voi mällätä melkeinpä miten vaan, ainakin tuolla Jenkkilässä. ’Sokeri on terveellistä.’ ’Ongelma ei ole sokeri vaan kalorit.’ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/14/dokumenttiprojekti-sokeroitu-totuus

  11. Hemmi sanoo:

    Komppaanpa Ritua tässä. Juha mainitsi, että jos iso joukko asiantuntijoita on samaa mieitä ei voi mennä metsään. Väitän, että juuri tässä tapauksessa ollaan metsässä. Tieteeseen kuuluu asioiden kyseenalaistaminen ja haastaminen. Jos ns. viralliset asiantuntijat joka maassa nyökyttelevät on se merkki alkaa tonkia asioita. Suomessa (kuten Jenkkilässäkin) vastarannan kiiskit nolataan ja eristetään tiedeyhteisöstä. Näin saavutetaan konsensus.
    On hienoa, että nyt somen aikana pluffaaminen ei enää kovin helposti onnistu. Asiat tutkitaan ja tongitaan varmasti. Siksi virallistenkin tahojen on pikku hiljaa laivaa käännettävä.
    Sokeroitu totuus on aivan loistava esimerkki miten ihminen tekee rahan eteen aivan mitä tahansa. Säälittävää mutta totta. Toinen hieno dokumentti oli geenimanipuloitujen siementen bisnes. Aivan järkyttävää touhua.

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      En ollenkaan kieltänyt, etteikö ongelmia olisi. Mutta luitteko ollenkaan linkin kirjoitusta? Kuten sanoin, suuri joukko asiantuntijoita on erittäin harvoin yhtä aikaa väärässä (aina vain nostetaan esiin sokerit ja rasvat, mutta elämässä on tuhansia muitakin asioita kuin nämä). Joskus toki on ja kuten tieteessä pitääkin olla, laivan suunta kääntyy hitaasti, ei jokaisen trendin perässä. Trendejä tulee ja menee. Kyllä sokerinkin haitallisuus on tiedetty pitkään. Toki virhe tehtiin siinä, että tyydyttynyttä rasvaa pidettiin haitallisempana.

      Yksi iso asia myös on, että ihmiset ei vain ymmärrä, että suositukset ja täydellisen terveyden tavoittelu ovat kaksi eri asiaa. Ja sokerinkin demonisointi on mennyt liian pitkälle. Marjat ja hedelmätkin sisältävät prosentuaalisesti energiastaan erittäin paljon sokeria, mutta silti niiden kohtuullisen runsas syönti on yhteydessä parempaan terveyteen. Lisätty sokeri on sitten eri asia. Mutta sekään ei ole ihan niin yksiselitteistä, kuin usein luullaan. Itse en lisää mihinkään sokeria, mutta kyllä minulle barbecue-kastikkeet ym. sokeroidut tuotteet silloin tällöin kelpaa. Elämä on muutakin kuin kärvistelyä ja kiduttamista: terveyteen ja hyvinvointiin kuuluu myös elämästä nauttiminen.

      Ja GMO on sitten oma lukunsa täynnä väärinymmärryksiä, ei siitä sen enempää…

      • Hemmi sanoo:

        Olet varmasti oikeassa. Kuitenkin esim. sokerihuijauksessa on kyse aika perustavaa laatua olevasta asiasta. Se loi perustan koko maailman ruokasuosituksille.
        Sama kaava tuntuu vaan koko ajan toistavan itseään. Tupakkateollisuus, sokeriteollisuus, siementeollisuus…Joka alalla jossa isot rahat liikkuu on aina suuri riski väärinkäytöksille. 10 vuotta tutkimusalaa läheltä seuranneena tiedän sen tason millä viranomaiset (Suomi,EU, Amerikka) pystyvät näitä jättejä valvomaan. Lääkkeiden ym. valvonta on aivan lääkejättien käsissä. Viranomaiset ovat täysin riippuvaisia niistä tiedoista joita nämä heille antavat. Minkäänlaisia resursseja valvoa uskottavasti eri alojen toimintaa ei valitettavasti ole.
        Ymmärrän miksi viranomaisuskoa ja ”kaikki on turvallista ja testattua” -mielialaa halutaan luoda. Sillä kuitenkin on aika harvoin tieteen tai totuuden kanssa mitään tekemistä.

      • jhulmi sanoo:

        Itse tutkimusmaailmassa konkreettisesti mukanaolleena (liikuntatiede, ravitsemustiede, lääketiede) en ole muodostanut noin avutonta ja teollisuuden kaikkea sanelemaa kuvaa todellisuudesta. Voi olla, että olen sinisilmäinenkin hieman, mutta minusta ihmisten on turha olla noin kyynisiä kuin sinä ja moni muu on. Ei tuhansista asiantuntijoista koostuva raati ole niin tyhmä, että se tietäisi asioista vähemmän kuin ”Katri Kotiäiti” ja muut, jotka arvostelevat nykymenoa. Se maailma missä elämme (länsimaat) on tosi hyvä paikka ja siinä tieteellä ja teknologialla on ollut paljon hyvää tarjottavana. Negatiivisiin asioihin viitatessa unohtuu, että myös teollisuus on tehnyt paljon hyvää. Jos ei usko, voi mennä Suomessakin vain muutama 10 vuotta taaksepäin tai katsoa Afrikkaa ja monia muita kehitysmaita. Toki jos vain teollisuutta uskottaisiin (tai rokotekriittisiä) perustieteen sijaan, niin meillä olisi nykyään paljon esim. huippupyörätuoleja miljoonille polio-potilaille polio-rokotteen sijaan. Olen minäkin kyyninen, jossain määrin.

      • IMO tupakkaa ja sokeria ei voi vertailla keskenään. Pienikin määrä tupakkaa on haitallista, mutta sokerilla on monia hyödyllisiä käyttökohteita eivätkä kohtuulliset määrät haittaa ketään.

        Jenkeissä ongelma kait juontaa juurensa siitä että ’high-fructose corn syrup’ syntyy elintarviketeollisuuden sivutuotteena ja sen sijaan että se dumpattaisiin kaatopaikalle lisätään sitä jokaiseen mahdolliseen paikkaan jossa sillä saadaan nostettua jalostusarvoa. Raaka-aine kun on käytännössä ilmaista ja paikkaa siten jonkin arvokkaamman raaka-aineen hintakustannuksia.

        Ongelma ei ole sokeri vaan sokerin liikakäyttö joka johtaa siihen että CI > CO. Verotusteknisesti tämä mielestäni pitäisi hoitaa, mutta valitettavasti tahtoa siihen ei näyttäisi päättävällä tasolla olevan.

        Tässä muuten juttua CocaColan rahoittamista tutkijoista: http://observer.com/2015/10/here-are-the-people-coca-cola-has-paid-to-manufacture-health-claims/

        CocaColan pyrkimyksenä on osoittaa liikkumattomuus lihavuusepidemian syyksi ja viedä siten huomio kokonaan pois ravinnon ja kaloripitoisten juomien vaikutukselta. Kaikkihan me tiedämme että: ”You can’t outrun a bad diet”, mutta CC pyrkii rahoittamiensa tutkijoiden suulla todistamaan päinvastaista…

      • jhulmi sanoo:

        Erinomaisia pointteja jälleen. Mä taidan kohta pyytää sua vierailevaksi kirjoittajaksi😉

      • Iso kiitos positiivisesta huomiosta!

        Heti kun laajennat ohjelmoinnin ja ohjelmistosuunnittelun puolelle otan mielelläni vierailevan kirjoittajan pestin vastaan😉

        Tykkään toki perehtyä asioihin syvällisesti ja kääntää nettiä ylösalaisin, mutta näissä aiheissa olen vielä niin junnutasolla että kovin suurta annettavaa ei ole. Jos nyt kuitenkin kävisi niin että onnistun projektissani (yli 20 vuotta istumatyötä tehnyt mätisäkki tikkiin) yli odotusten niin palataan parin vuoden kuluttua asiaan. Mielellään sitä silloin jakaisi kokemuksiaan ja yrittäisi sitä kautta kannustaa muita keski-ikäisiä aloittamaan saman matkan. Kuluneen vuoden olen ’lihasten ilosanomasta’ nauttinut ja iso kiitos Tohtorille siitä että olet ollut merkittävässä roolissa harrastukseni syventäjänä.

      • jhulmi sanoo:

        Kuulostaa hyvälle juttuidealle, tsemppiä ja palaa asiaan!

  12. Anonyymi sanoo:

    Moikka!

    Tulin kysymään sulta asiaa, vaikka ei liity mitenkään tähän postaukseen.

    Olen harrastanut balettia ym tanssia 18-vuotiaaksi, joten olen ollut sinänsä urheilullinen ja liikkunut säännöllisesti. Olen nyt 21-vuotias ja minua vaivaa nolo asia: olen erittäin heikko, mutta ruumiinrakenteeltani tanakka (163/59). Olen huomattavasti heikompi kuin muut, ylävartaloni lihasvoima on naurettava. Tästä hyvä esimerkki on se, että jaksoin tuossa maanantaina tehdä penkkipunnerruksessa 12 toiston sarjat vain viidellä kilolla. Siis 10kg tangolla ja 2,5kg painoilla. Teen ensimmäisiä kertoja elämässäni kunnollista penkkipunnerrusta, sillä olen vältellyt kyseistä liikettä aina, tai tehnyt vinopenkissä käsipainoilla sen kummemmin miettimättä. Toistoja taisi olla melko paljon penkkipunnerrukselle, mutta teen netistä hakemallani ohjelmalla, jossa toistot vähenee ja kilot kasvaa viikko viikolta. En ajatellut siitä kilomäärästä oikein mitään, kunnes tulin lukeneeksi lisää penkkipunnerruksesta. Minun pitäisikin kyetä nostamaan ainakin oma paino, eli penkistä pitäisi nousta ainakin se 60kg. Mikä ihme minua vaivaa? Olenko geeneiltäni täyttä sontaa vai onko lihasheikkous yhteydessä johonkin? Miten kukaan voi olla näin heikko? Baletissa ei erityisemmin ylävartalon lihakset kasva, koska koko laji perustuu enemmän kehonhallintaan, mutta ikäiseni, jotka eivät ole elämänsä aikana juurikaan liikkuneet, päihittävät helposti minut lihasvoimassa. Ensimmäistä kertaa salille tulevat nappaavat 2-3kg isommat käsipainot kaikissa mahdollisissa liikkeissä. Olen mielestäni liikkeiden suoritustekniikoissa aika tarkka ja penkkipunnerrukseen olen aiemmin saanut jumppaohjaajan pikaohjeet, joten hirveästi siinä tekniikassa ei pitäisi mennä vikaan.
    Se mitä haluan siis kysyä on se, kuinka normaalia tällainen 7-vuotiaan lihasvoima 21-vuotiaalla on, valehteleeko internet, tai vaikuttaako hitaiden lihassolujen määrä? Onko jotain kikkakolmosta tai ohjelmaa, jolla erittäin heikot pääsisi vähän parempiin tuloksiin?
    Kiitos jos jaksat vastata🙂

  13. Timo sanoo:

    Kiitos omastakin puolesta tästä kirjoituksesta. Tuntuu että porukka ahdistuu jos ratkaisut ongelmiin on yksinkertaisia mutta työläitä toteuttaa. Olisihan se kivempi ostaa taikaluoti kaupasta jolla saa silmänräpäyksessä kaiken mitä haluaa ilman mitään haittapuolia. Eli vähän niinkuin varta vasten tahdotaan tulla huijatuksi jos kärjistää. Juuri tämän takia on hyvä että asiat kirjoitetaan halki selkokielisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla ja kirjoitus on vapaasti kaikkien luettavissa. Edes jotain vastapainoa iltapäivälehtien terveys”uutisille” jotka on yleensä melko raskasta luettavaa.

    • jhulmi sanoo:

      Kiitos Timo! Valitettavasti tällaisia neutraalimpia juttuja luetaan 10 x vähemmän. Lisäksi usein juuri ne, jotka tarvitsisivat kokonaisuuksien ymmärrystä klikkijournalismin sijaan juuri välttävät näitä ja hakevat sensaatiohakuisia taikaratkaisuja ja kirjoituksia…

  14. Farmasisti sanoo:

    Yleisenä vinkkinä voisi kertoa, että kannattaa lisäravinteita/rohdoksia ostaessaan hankkia tuotteita, joiden valmistaja on alunperin ryhtynyt teollisen mittakaavan valmistukseen *lääkeaineilla*. Useimmiten heillä ei ole eri linjastoja/menetelmiä ei-lääkkeellisille valmisteille, kun samat menetelmät sopivat niihinkin. Ja lääkevalmistusstandardein valmistettu ravintolisä/rohdos on taatusti laadukas.

    • jhulmi sanoo:

      ”Lääkevalmistusstandardein valmistettu ravintolisä/rohdos on taatusti laadukas”

      Jep. Kunhan sitten puhtauden lisäksi toimii🙂

  15. Jussi sanoo:

    Moi Juha! Tiedustelen, että suositko itse rasvojen lähteenä rypsiöljyä vai oliiviöljyä, ja käytätkö kylmäpuristettuja versiota (mikäli käytät rypsiöljyä). Suomalaiset ravintosuositukset suosittelevat pääsääntöisesti rypsiöljyä, mutta body-aiheisissa blogeissa en ole törmännyt yhteenkään kilpailijaan, joka rypsiöljyä käyttäisi. Oliiviöljy siis näyttäisi olevan yleisempi rasvan lähde body-piireissä. Tämä on kummastuttanut itseäni jo pitkään. Käytätkö kookosöljyä? Entä suositko pähkinöissä erityisesti cashew-pähkinöitä, saksanpähkinöitä tai manteleita?

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      käytän molempia öljyjä, tosin kohtuullisen vähän. Enemmän tulee otettua pehmeitä rasvoja pähkinöistä ja kalasta.

      Kookosöljyä käytän silloin tällöin kanan paistamiseen tai teen kookoskanakeittoa, lähinnä makuvaihteluna.

      Yritän syödä pähkinäsekoituksia n. kourallisen päivässä.

  16. Veltsu sanoo:

    Moi,

    Tiedustelisin hieman akateemisempaa kannanottoa pinnalla olleeseen sokeri/hiilihydraattitarpeeseen urheilusuorituksen aikana hieman uudesta näkökulmasta:

    Asia tuli mieleeni Iltasanomissa olleesta jutusta jääkiekosta ja hiilihydraateista: http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-1448348618333.html.🙂

    Oletko tutustunut Sami Inkisen kirjoituksiin triathlonista? Hänellä ainakin on pohjaa kirjoitella omakohtaisesti ravinnosta koska täysmatkan triathlon lienee niitä kovimpia suorituksia ravitsemuksellisestikin. Ja kun herra sattuu olemaan maailman kovimpia amatöörejä lajissa:

    http://www.samiinkinen.com/post/86875777832/becoming-a-bonk-proof-triathlete-fat-chance

    Onko tuossa yllä olevan linkin kirjoituksessa minkäänlaista akateemista pohjaa tällä hetkellä?

    Maallikkona kun luen, niin on tietysti järkeenkäypää, että vältetään lisättyä sokeria mahdollisimman paljon. Mutta että pitkän urheilusuorituksen aikanakin vältetään lisäenergian käyttöä harjoituskaudella ja ikään kuin ”totutetaan” elimistö käyttämään rasvaa hiilihydraattien sijaan energian lähteenä. Inkisen mukaan näin saadaan moninkertainen varasto käyttöön lihasten normaalien hiilihydraattivarastojen lisäksi.

    Ja mielenkiintoiseksihan homma menee kun hän on omien sanojensa mukaan vähentänyt kisan aikaisen hiilihydraatin saantia yli puolella ja ajat vain paranevat vaikka ikää alkaa olla mittarissa.

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      toki tunnen Inkisen tarinan. Hän edustaa erittäin pitkäkestoista liikuntaa harrastavana kuitenkin ääripäätä ja siellä on järkevää opettaa keho käyttämään tehokkaammin rasvaa energiaksi, koska näissä lajeissa rasva on tärkein energianlähde. Mutta sen sijaan kehon opettaminen käyttämään tehokkaasti rasvoja on normaalissa liikunnassa, joka kestaa alle 2 tuntia turhaa, koska hiilihydraatit ovat tällöin tärkein energianlähde. Tästä saatiin taas uutta lisätukea vastikään ilmestyneessä tutkimuksessa:
      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26586912

      Lisätyn sokerin käyttö silloin tällöin ei ole niin suuri ongelma kuin pelotellaan tavalliselle ihmiselle. Kohtuus sokerissakin on ok, eihän kaikki meistä tavoittele kuuhun pääsyä, vaan mukava hyvinvoiva sporttinen elämä riittää.

  17. Ikämies sanoo:

    Kuulostaa lupaavalta. Tämä täytyy kyllä ostaa. Katselin tuota e-kirja versiota ja opuksen hintakin on todella halpa tällaiseksi tietokirjaksi.
    Onko tietoa toimiiko tuollainen Elisan e-kirja Linuksissa/Ubuntussa kun näyttää olevan jotenkin DRM-suojattu?
    Laitoin kyselyä Elisan puoleenkin. Katsotaan osaavatko vastata mitään.

    • Ikämies sanoo:

      Meni väärän blogi-otsikon alle tämä kommentti selaimen kanssa säätäessä. Viestini siis liittyy julkaistuun Lihastohtori-kirjaan.

      • jhulmi sanoo:

        Nou problem. Juu, halpa on, mutta halutaan tavoitella isoa joukkoa ihmisiä.

        Täällä ainakin kommenteissa Margarita oli tykännyt:

  18. Tiedeuskovainen sanoo:

    Olen ymmärtänyt loistavasta blogistasi, että rasvaa ei juuri pysty polttamaan. Mutta matalalla sykkeellä kehotetaan treenaamaan 30 min. Onko lyhyempi aika tehotonta. Missä menee raja?

  19. Kostja Masha sanoo:

    Mielenkiintoinen artikkeli, kuten yleensä!

    Oletko kuullut dokumentista nimeltä The beautiful truth ? Tai hoitomuodosta nimeltä Gerson therapy ?

    Näin tavikselle aika mielenkiintoinen dokkari, olisi erittäin mielenkiintoista kuulla mitä olet mieltä tosta.

    PS Mistä sen kirjasi saa ostettua, saako Tampereelta mistään ?

    • jhulmi sanoo:

      Hei,

      En tykkää vastaikkainasettelusta. Noissa dissataan kokonaan syövän suora hoito tai poistaminen (esimerkki: linkki), mikä on surullista. Siitä olen samaa mieltä, että syöpääkin pitäisi hoitaa monipuolisesti ottaen huomioon myös yleisterveyden ja hyvinvoinnin, mutta peräsuoleen työnnetty voikahvi (coffee enema) ei mua vakuuta😉

      Kirjasta on nyt toinen painos kaupoissa eli Tampereeltakin pitäis löytyä ainakin kirjakaupoista ja netistä ainakin.

  20. Temppu sanoo:

    Jep kyllä lääkkeet on toimivia mikäli ollaan varmoja ettei sen vaikutukset peitä todellisen sairauden oikerita ja näinollen tee enemmän hallaa kuin hyötyä. Esim. raudanpuutoksesta aiheutuva ahdistus yms. hoidetaan mielialalääkkeillä, todellista suomalaista terveydenhoitoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s